Mylai (Sisilia)
| Mylai | |
|---|---|
| Μυλαί | |
 Roomalaisen ja varhaisbysanttilaisen kauden hautausmaata Milazzossa 400–600-luvuilta jaa. |
|
| Sijainti | |
  Mylai |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Italia |
| Paikkakunta | Milazzo, Messina, Sisilia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 717/716 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Sikelia |
Mylai (m.kreik. Μυλαί, lat. Mylae) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Sikeliassa eli Sisilian saarella nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se sijaitsi saaren koillisosassa nykyisen Milazzon kaupungin paikalla.[4]
Mylai oli kreikkalainen siirtokunta, ja yksi harvoista lajissaan Sisilian pohjoisrannikolla. Se oli lähes koko historiansa Zanklen, myöhemmän Messenen, alaisuudessa. Kaupunki muistetaan ennen kaikkea kahdesta meritaistelusta, joista varhaisempi Mylain taistelu oli Rooman ensimmäinen merisotavoitto Karthagosta vuonna 260 eaa.[2][3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mylai sijaitsi Sisilian pohjoisrannikolla noin 48 kilometriä länteen saaren koilliskärjestä Peloroksen niemestä ja noin 32 kilometriä itään Tyndariin kaupungista. Strabon tosin mainitsee etäisyyden kumpaankin olleen noin 40 kilometriä. Mylai oli koko pohjoisrannikon ainoa kreikkalaiskaupunki Himeran ohella; Thukydides tosin lukee tällaiseksi vain Himeran, koska Mylai ei ollut täysin itsenäinen.[3][5][6]
Kaupunki oli rakennettu kallioiselle kukkulalle, joka sijaitsee nykyisen Capo di Milazzon niemen pääsaareen yhdistävällä kannaksella, toisin sanoen samalla paikalla, jossa sijaitsee myös nykyisen Milazzon kaupungin vanhakaupunki. Koko niemen pituus on noin 6,5 kilometriä, ja sen kärjestä oli noin 24 kilometriä Aiolisten saarten eteläisimmälle saarelle Hieralle (nyk. Liparisaarten Vulcano). Niemi muodosti itäpuolelleen erinomaisen luonnonsataman.[1][3]
Mylain kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 75 neliökilometriä, mikä on kaupunkia idän ja lännen puolelta ympäröineen rannikkotasangon koko. Alue tunnettiin nimellä Mylaītis (khōra) (Μυλαῖτις (χώρα)) ja ympäristön tasanko nimellä Mylaintasanko (Μυλαῖον πεδίον, Mylaion pedion).[1] Rannikolla Mylain itäpuolella sijaitsi pieni Naulokhoksen kaupunki tai kylä. Antiikin lähteissä mainitaan myös toinen Mylain lähellä sijainnut pieni kaupunki Artemision, joka sekin on sijoitettu Mylaista itään. Jossakin kaupungin lähellä virtasi Longanos-joki ja kohosi Thoraks-vuori, mutta niiden paikkoja ei tunneta.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkaainen ja klassinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mylain lähellä oli saaren alkuperäisen ei-kreikkalaisen väestön asutusta jo pronssikaudella ja varhaisella rautakaudella.[1][2] Kreikkalaisessa mytologiassa Mylain Artemisionin seutu esiintyy paikkana, jossa Odysseuksen miehistön surmaama Helioksen karja laidunsi.[3][7]
Mylain kaupunki perustettiin Zanklen kaupungin siirtokuntana vuonna 717/716 eaa. Vaikka kaupunki on luettu polikseksi eli kaupunkivaltioksi, sitä pidettiin aina Zanklen eli myöhemmän Messenen alaisena linnoituksena ja tukikohtana. Se ei ollut koskaan poliittisesti erityisen itsenäinen tai muutoinkaan noussut kovin merkittäväksi, vaan sen vaiheet seuraavat emäkaupungin vaiheita. Mylai oli kuitenkin merkittävä linnoitus ja hyvä satama, ja keskeisessä roolissa zanklelaisten valvoessa intressejään saaren pohjoisrannikolla.[1][2][3] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Mylaïtēs (Μυλαΐτης) tai Mylaios (Μυλαῖος).[3]
Mylain zanklelaiset osallistuivat Himeran perustamiseen vuonna 648 eaa.[5] Muutoin kaupungin varhaisista vuosista tiedetään antiikin lähteistä vain vähän. Lakheen johtama Ateenan laivasto, joka oli asettunut Rhegioniin, hyökkäsi Mylaihin vuonna 427 eaa. Kaupungissa oli suuri messeneläisten varuskunta, mutta se joutui antautumaan ateenalaisille ja näiden liittolaisille, jotka hyökkäsivät sieltä edelleen Messeneen itseensä.[3][8]
Karthagolaisten tuhottua Messenen Himilkonin johdolla Mylai vaikuttaa saaneen itsenäisyyden joksikin aikaa. Vuonna 394 eaa. rhegionlaiset huolestuivat siitä, että Syrakusan tyranni Dionysios pyrki herättämään messenen jälleen henkiin, koska katsoivat hankkeen olleen suunnattua heitä itseään vastaan. Siksi rhegionlaiset asettivat Naksoksesta ja Katanesta maanpakoon joutuneet Mylaihin, jotta kaupunki toimisi vastavoimana Messenen uudelle nousulle. Tämä suunnitelma kuitenkin epäonnistui, ja messeneläiset saivat Mylain takaisin hallintaansa.[3][9]
Hellenistinen ja roomalainen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mylai esiintyy seuraavan kerran historiassa Timoleonin tekemän vuonna 344 eaa. alkaneen Sisilian sotaretken aikaan. Vuonna 315 eaa. Mylain valtasi Agathokles ennen hyökkäystään Messeneen, mutta hän joutui pian palauttamaan kaupungin takaisin messeneläisille.[3][10] Hieron II voitti mamertiinit taistelussa Longanos-joella Mylain lähellä vuonna 270 eaa.[3][11]
Gaius Duilius sai Rooman ensimmäisen meritaisteluvoiton karthagolaisista Mylain taistelussa kaupungin edustalla ensimmäisessä puunilaissodassa vuonna 260 eaa. Voiton toi se, että taistelussa käytettiin ensimmäisen kerran corvuksia, ja roomalaiset saivat niillä vallatuksi 50 vihollislaivaa.[2][3][12] Mylai säilyi myös Rooman vallan aikana riippuvaisena Messenestä, jolla oli liittolaiskaupungin (foederata civitas) asema. Siksi se ei esiinny Ciceron puheessa Verrestä vastaan.[3]
Octavianuksen laivastoa komentanut Agrippa voitti Sextus Pompeiuksen Mylain lähellä vuonna 36 eaa. Hänen laivastonsa lähestyi Mylaita Hieran saarelta, jossa oli ollut asemissa, kun taas Pompeiuksen laivat olivat Mylain rannoilla. Voittonsa jälkeen Agrippa valtasi Mylain sekä läheisen Tyndariin, ja voitti hieman myöhemmin Pompeiuksen uudelleen lopullisesti Mylain ja Naulokhoksen välillä.[3][13] Pliniuksen aikana Mylai oli saanut tavallisen roomalaiskaupungin (municipium) aseman. Kaupunki ei kuitenkaan koskaan vaikuta olleen erityisen merkittävä, ja jäi kyseisellä aikakaudella Tyndariin varjoon. Paikka säilyi kuitenkin tärkeänä linnoituspaikkana edelleen keskiajalla.[3][14]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mylain akropoliina toimi sama kukkula, jolla nykyisin sijaitsee Milazzon keskiaikainen linna Castello di Milazzo. Kaupunki sijaitsi alun perin kokonaan ylhäällä kukkulalla, ja sen oletetaan levittäytyneen myöhemmin kukkulan rinteille sekä rannikolle päin ainakin sataman suuntaan. Kukkulalla ei ole säilynyt antiikin aikaisia jäänteitä. Kaupunki on ollut ympäröity muurein, mutta niistäkään ei ole säilynyt osia. Arkeologisiin löytöihin lukeutuu pääasisassa hautoja keskiseltä pronssikaudelta 1400–1200-luvuilta eaa. ja varhaiselta rautakaudelta 1000–800-luvuilta eaa. hellenistille kaudelle, sekä aina roomalaiselle ja varhaisbysanttilaiselle kaudelle 400–600-luvuille jaa. saakka. Milazzon Pyhän Franciscuksen luostarista on löydetty roomalaisaikainen mosaiikki.[1][2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”38 Mylai”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MYLAI (Mylae, Milazzo) Sicily”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q Smith, William: ”Mylae”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Mylai Pleiades. Viitattu 22.10.2018.
- ↑ a b Strabon: Geografia 6.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 6.62.
- ↑ Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civilia) 5.116 = Rhomaika (Historia Romana) 17.116; Plinius vanhempi: Naturalis historia 2.98.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 3.90; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.54.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.87.
- ↑ Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 19.65; Plutarkhos: Timoleon 37.
- ↑ Polybios: Historiai 1.9; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 22.13.
- ↑ Polybios: Historiai 1.23.
- ↑ Appianos: Rooman sisällissota (Bellum civilia) 5.105–109, 5.115–122 = Rhomaika (Historia Romana) 17.105–109, 17.115–122; Dion Kassios: Historiae Romanae 49.2–11; Velleius Paterculus: Historiae 2.79; Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja, Augustus 16.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.8; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.4.2.