Muskottipähkinä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kokonaisia muskottipähkinöitä.
Mausteeksi jauhettua muskottipähkinää.

Muskottipähkinä on muskottipuun siemen. Sitä käytetään jauhettuna mausteena.

Muskottipähkinä on voimakkaanmakuista, joten jauhetta annostellaan vain ripaus. Suomessa muskottipähkinä on yleinen etenkin jouluruokien mausteena. Sillä maustetaan esimerkiksi lanttulaatikkoa, perunaruokia, kakkuja, piparkakkuja ja lasagnen valkokastiketta.[1][2]

Muskottipähkinän maustekäyttö on vaaratonta, mutta sellaisenaan ja suuremmissa määrin nautittuna se on vaarallista.[2] Muutaman muskottipähkinän tai parin teelusikallisen jauhetta syöminen voi aiheuttaa myrkytyksen, johon liittyy monenlaisia epämiellyttäviä fyysisiä ja psyykkisiä oireita.[1] Suurina annoksina muskottipähkinä aiheuttaa myös hallusinaatioita, sillä muskottipähkinä sisältää myristisiiniä, elemisiiniä ja safrolia, jotka muuttuvat elimistössä rakenteeltaan meskaliinin ja amfetamiinin kaltaisiksi.[3] Muskottipähkinää käytetäänkin joskus päihteenä, mikä on johtanut sairaalahoitoa vaativiin myrkytyksiin.[2] Päihteenä muskottipähkinä luokitellaan deliriantteihin.[4]

Koska muskottipähkinä ei nimestään huolimatta ole pähkinä, siitä ei ole vaaraa pähkinäallergikolle.[1]

Muskottipähkinä saapui Eurooppaan joskus 500-luvulla. Seuraavien vuosisatojen aikana maustetta toivat Eurooppaan arabit, mutta sen alkuperä oli eurooppalaisille pitkään tuntematon. Portugalilaiset löysivät lopulta muskottipähkinöiden lähteen Molukeilta vuoden 1497 jälkeen. Hollantilaiset ottivat sen jälkeen muskottipähkinäkaupan haltuunsa 250 vuodeksi. Vuonna 1776 ranskalainen Pierre Poivre salakuljetti muskottipuun siemeniä Mauritiukselle ja perusti sinne viljelmän. Sen jälkeen britit kuljettivat taimia muuallekin tropiikkiin, ja nykyisin sitä viljellään monessa paikassa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Sari Toivonen: Muskotin yliannostus voi aiheuttaa hallusinaatioita Yle uutiset. 20.12.2012. Viitattu 1.3.2020.
  2. a b c Muskottipähkinä vaaraton vain mausteena 09.04.2009. Ruokatieto. Viitattu 1.3.2020.
  3. Kasvi- ja sienimyrkytykset–tarua ja totta Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 2000. Duodecim.
  4. Nutmeg Erowid.
  5. Laws, Bill: 50 kasvia jotka muuttivat maailmaa, s. 134–135. Suomentanut Ketola, Veli-Pekka. Moreeni, 2012 (alkuteos 2010). ISBN 978-952-254-097-3.