Safroli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Safroli
Tunnisteet
IUPAC-nimi 5-prop-2-enyyli-1,3-bentsodioksoli
CAS-numero 94-59-7
PubChem CID 5144
SMILES C=CCC1=CC2=C(C=C1)OCO2
Ominaisuudet
Molekyylikaava C10H10O2
Moolimassa 162,18 g/mol
Sulamispiste 11 °C[1]
Kiehumispiste 232-234 °C[1]
Tiheys 1,096 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen Ei liukene veteen

Safroli (C10H10O2) on aromaattinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa hajusteiden ja muiden yhdisteiden valmistamiseen.

Ominaisuudet, valmistus ja käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Safrolia esiintyy useissa kasveissa muun muassa amerikansassafraksessa (Sassafras albidum), kamferipuussa (Cinnamomum camphora) ja viherlaakereissa (Ocotea). Huoneenlämpötilassa yhdiste on väritöntä tai vaaleankeltaista nestettä. Safroli ei liukene veteen, mutta liukenee orgaanisiin liuottimiin, esimerkiksi etanoliin, dietyylieetteriin ja kloroformiin. Aine hapettuu helposti. Safroli saattaa olla karsinogeenistä.[1][2][3][4]

Safrolia valmistetaan tislaamalla sassafraksista tai kamferipuusta.[3][4][5]

Safrolia käytetään ainesosana hajusteissa ja kosmetiikkatuotteissa kuten suihkugeeleissä. Siitä myös valmistetaan useita muita yhdisteitä kuten hajusteaineita, hyönteismyrkkyjä ja lääkkeitä.[2][3][4] Safrolia voidaan käyttää myös huumausaineen valmistukseen.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Susan Budavari (päätoim.): Merck Index, s. 8470. 12th Edition. Merck & Co., 1996. ISBN 0911910-12-3. (englanniksi)
  2. a b Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 858. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
  3. a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 961. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
  4. a b c Phirose Kemprai, Bhaskar Protim Mahanta, Dristi Sut, Rubi Barman, Dipanwita Banik, Mohan Lal, Siddhartha Proteem Saikia & Saikat Haldar: Review on safrole: identity shift of the ‘candy shop’ aroma to a carcinogen and deforester. Flavour and Fragrance Journal, 2020, 35. vsk, nro 1, s. 5-23. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.10.2022. (englanniksi)
  5. Johannes Panten & Horst Surburg: Flavors and Fragrances, 4. Natural Raw Materials, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2015. Viitattu 1.2.2017
  6. Finlex: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus huumausaineista ja huumausaineen valmistuksessa käytettävistä aineista

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]