Muovijäte

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muovijätettä rannalla Dominikaanisessa tasavallassa.

Muovijäte on yleisesti mitä tahansa muovia sisältävää jätettä. Järjestäytyneessä jätehuollossa muovijäte voi olla kerättävä jätejae, joka sisältää vain tiettyjä sopivia muovilaatuja. Luontoon päätynyt muovi lasketaan saasteeksi. Vuodessa tuotettavasta noin 90 miljardista kilosta muovia noin 10 prosettia päätyy meriin.[1]

Muovijätettä syntyy paljon, koska muovi on huokeaa valmistaa ja monikäyttöistä. Lisäksi se on verrattain hyvin ympäristössä säilyvää verrattuna moniin aiempiin vastaaviin tuotteisiin käytettyihin materiaaleihin, kuten puuhun, nahkaan tai paperiin. Koska kuluttajien käyttäytyminen ja jätehuolto eivät monissa maissa ole pysyneet muovien kulutuksen vauhdissa, luontoon heitetty muovijäte on merkittävä ympäristöongelma.

Muovijätettä syntyy runsaasti hajautetusti kuluttajakäytössä, koska muovia käytetään paljon pakkauksissa ja myös itse tuotteissa. Pakkauksista tulee välittömästi jätettä, minkä lisäksi monet muoviset tuotteet ovat lyhytikäisiä.

Muovijäte saasteena[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Roskaa Havaijin rannikolla.

Muoveja on monenlaisia, mutta pääosin muovi hajoaa luonnossa hyvin heikosti ja päätyy saasteeksi. Vaikka muovikappale hajoaisi pieniksi silmin näkymättömiksi palasiksi, sen osaset säilyvät ja muodostuu niin kutsuttua mikromuovia, jonka osaset ovat mikrometri-luokkaa. Lisäksi jotkin tuotteet kuten kosmetiikka voivat sisältää mikromuovia jo valmiiksi.[2]

Greenpeacen mukaan 10 prosenttia käytetystä muovista (100 miljoonaa tonnia vuodessa) päätyy mereen ja suurin osa siitä vajoaa meren pohjaan. Mereen joutuvasta muovista viidesosa tulee laivoista ja loput maalta, varsinkin tuulen mukana kaatopaikoilta.[3] Maailman meriin joutuu muovijätettä yli 500 tonnia tunnissa.[4]

Suurimpia merten roskaajia ovat Kiina, Indonesia, Filippiinit, Vietnam ja Thaimaa.[1] Näistä viidestä maasta tulee 60 prosenttia merten muoviroskasta.[1] Suurimpia syypäitä merten muovittumiseen ovat kaatopaikat merten ja jokien läheisyydessä, teollisuus, jätevedet ja turistit sekä puutteellinen jätehuolto[1].

Mikromuovi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikromuovi on mikroskooppisen pieniksi kappaleiksi hajonnutta muovia tai jo valmiiksi sellaista esimerkiksi kosmetiikassa.

Mikromuovia tulee vesistöihin useista lähteistä.[5] Sitä syntyy, kun muovijätteet hajoavat. Mikromuovia irtoaa myös käytön aikana kohteista kuten vaatteista ja talomaaleista.[5] Oslon edustan vesistöissä tehdyn tutkimuksen mukaan autoliikenne olisi suurin yksittäinen mikromuovin lähde.[5] Renkaat jauhavat pinnoilta muovia ja se päätyy sadevesikaivojen kautta vesistöihin.[5]

Riittävän pieni mikromuovi voi läpäistä myös esimerkiksi juomaveden puhdistuksen.[5] Se kuinka pieneksi muovi lopulta pidemmän ajan kuluessa hajoaa on avoin tutkimuskohde.[5]

Muovijätteen aiheuttamat ongelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet muoviroskat aiheuttavat luontoon joutuessaan vakavia ympäristöhaittoja. Arviolta miljoona merilintua ja satatuhatta merinisäkästä kuolee muovijätteiden vaikutuksesta.[1]

Esimerkiksi irrallaan ajelehtivat muoviset kalaverkot ja muut roskat aiheuttavat runsaasti merieläinten kuolemia. Muoviroskat tukkivat myös viemäreitä ja aiheuttavat siten tulvia muun muassa Bangladeshissa.[6] Näistä syistä monet maat ovat esimerkiksi pyrkineet rajoittamaan muovipussien käyttöä.

Mikromuoveihin sitoutuu ympäristömyrkkyjä.[2] Esimerkiksi kalojen syödessä mikromuovia voi osa myrkystä siirtyä niiden kudoksiin.[2]

Tyynenmeren jätepyörre[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Tyynenmeren jätepyörre

Pohjoiselta Tyyneltämereltä löydettiin 1990-luvun lopussa laaja, merivirtojen kasaama jätekeskittymä. Se sisältää arviolta 100 miljoonaa tonnia jätettä, josta 90 prosenttia on muovia. Muovi on jauhautunut hyvin pieniksi hitusiksi, ja sen poistamista alueelta pidetään lähes mahdottomana. Vastaavia jätepyörteitä löytyy kaikista valtameristä, suurimmilla merillä Tyynellä ja Atlantilla eteläinen ja pohjoinen sekä Intian valtamerellä eteläinen.[7][1]

Torjunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

YK:lla on ollut jo vuodesta 1982 lähtien merioikeuksia käsittelevä sopimus, jonka yhtenä osana on meriä koskevan jätteen ongelma.[1]

Lähinnä makroskooppisen pinnassa vielä kelluvan muovijätteen poistamiseksi kehitetään tekniikoita.[1]

Muovin kierrätys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuuden tuotannossa syntyvää muovijätettä kierrätetään paljon. Kuluttajien käytöstä syntyvää muovijätettä on vaikeaa kierrättää uusiomuovin raaka-aineena, koska muoveja on niin monta lajia, että erilaatuiset muovit pitäisi lajitella. Muovilaadun kertoo kierrätysmerkki. Soveltuvin osin muovijätettä käytetään myös polttoaineena, järjestäytyneimmin erityisissä jätteenpolttolaitoksissa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Frilander, Jenni: Maailman merissä pyörii miljoonia tonneja muovijätettä – keksijät taistelevat jättiläisongelmaa vastaan Yle Uutiset. 7.2.2016 (päivitetty 15.2.2016). Viitattu 19.3.2017.
  2. a b c Virtanen, Sofia: Tutkimus: Merissä lilluva mikromuovi voi tehdä kaloista myrkyllisiä Tekniikka&Talous. 18.8.2016. Viitattu 24.8.2016.
  3. The Trash Vortex Greenpeace. Viitattu 29.11.2008. (englanniksi)
  4. Maailman tila 2010, s. 202.
  5. a b c d e f Nygren, Jussi: Päätyykö mikromuovi juomaveteesi? Yle Tiede. 11.10.2016 (päivitetty 12.1.2017).
  6. Muovipussin valta hiipuu maailmalla, Helsingin Sanomat 14.10.2007, s. B3.
  7. Merten muoviroska peittää jo 40 prosenttia merten pinta-alasta – keksijät taistelevat jättiläisongelmaa vastaan Yle Uutiset. Viitattu 13.2.2016.