Munuaispuu
| Munuaispuu [1] | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Sapindales |
| Heimo: | Sumakkikasvit Anacardiaceae |
| Suku: | Munuaispuut Anacardium |
| Laji: | occidentale |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Munuaispuu (Anacardium occidentale), jota kutsutaan myös cashewpähkinäksi ja cashewpuuksi, on sumakkikasvien heimoon kuuluva tropiikissa kasvava puu, jota viljellään hedelmiensä ja siementensä takia. Itse kasvi on myrkyllinen, mutta sen hedelmät ja kuoritut siemenet ovat myrkyttömiä.[4]
Etymologisesti nimitys cashew tulee englannin, ranskan ja portugalin kautta tupin sanasta akajú, joka merkitsee pähkinän tuottavaa puuta.[5][6]
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Munuaispuu on keskikokoinen, ikivihreä ja monihaarainen puu, jonka kasvukorkeus on tyypillisesti noin 12 metriä. Huonoilla kasvupaikoilla puu ylittää harvoin kuuden metrin korkeuden ja savimailla siitä voi tulla jopa 15-metrinen. Runko on lyhyt ja monesti epäsäännöllisen muotoinen. Kaljut lehdet ovat yksinkertaisia ja vuorottaisia, vastapuikeita ja noin 10–18 x 8–15 senttimetrin kokoisia. Lyhyet lehtiruodit ovat nuorena vaaleanvihreitä tai punertavia, vanhana tummanvihreitä.[7][8]
Munuaispuu on yksikotinen ja jokaisessa kukassa on sekä hedekukkia että kaksineuvoisia kukkia; kukinto on huiskilomainen ja noin 10–20 senttimetriä pitkä[9]. Hedekukkia on runsaammin, ja niissä on tavallisesti kymmenen hedettä. Kasvi on tuuli- ja hyönteispölytteinen; pölyttäjälajeja ovat kärpäset, mehiläiset ja muurahaiset. Pähkinän kypsyessä kukkaperä laajenee keltaiseksi tai punaiseksi, meheväksi epähedelmäksi[10], jonka kärjessä on varsinainen hedelmä, ”pähkinä”. Pähkinän myrkyllisen kuoren sisällä on syötävä noin 2,5 senttimetrin mittainen siemen, cashewpähkinä.[7] Pähkinän kuori sisältää myrkkymuratin tavoin voimakkaasti ihoa ärsyttävää nestettä, jonka vaikuttavana aineena on kardoli. Myrkky kuitenkin tuhoutuu lämmön vaikutuksesta, joten siementen paahtaminen kuorineen tekee niistä vaarattomia.[8] Vaikka cashew’n hedelmä kulinaarisessa käytössä on pähkinä, kasvitieteellisessä mielessä se on siemen.[11]
Etelä-Amerikassa munuaispuun hedelmät ovat suosittuja, mutta pähkinät jäävät yleensä käyttämättä.lähde? Hedelmäliha on vaaleankeltaista, mehukasta ja kuohkeaa, hapanta. Tuoreena sillä on lievästi supistava vaikutus, vihreänä voimakkaasti supistava.[7]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Munuaispuu on alun perin kotoisin Brasiliasta, mutta nykyisin Vietnam on suurin tuottaja. Vuonna 2000 suurimpia cashewpähkinöiden viejämaita olivat Vietnamin ohella Brasilia ja Intia.[12] Viljelyä harjoitetaan yleisesti Kaakkois-Aasiassa ja trooppisessa Afrikassa.[7]
Munuaispuu kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa ja subtrooppisessa Amerikassa merenpinnan tasolta 1200 metrin korkeuteen[13]; kasvupaikkoja ovat kuivat pensaikot kivikoissa ja hiekkamailla. Puu suosii syvämultaista ja viljavaa maaperää ja vaatii kasvaakseen korkeita lämpötiloja eikä siedä pakkasta. Hedelmäntuotanto riippuu enemmän sateen jakautumisesta kuin määrästä: puu kantaa hedelmää parhaiten, jos sateet eivät ole runsaita kasvin kukkiessa. Puu pystyy sopeutumaan myös hyvinkin kuiviin olosuhteisiin, kunhan sen laaja juuristo pääsee imemään kosteutta maaperästä.[7][8]
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Munuaispuuta viljellään ennen kaikkea syötävien pähkinöidensä vuoksi; niitä voidaan käyttää raakoina tai paahdettuina sekä jalostettuina cashewvoiksi tai cashewjuustoksi[8]. Paikoin puusta hyödynnetään myös mehevä kukkaperä, jonka voi syödä tuoreena tai josta voi valmistaa mehuja ja hilloja. Nuoria versoja ja lehtiä syödään tuoreina tai kypsennettyinä. Pähkinän kuoren nestettä käytetään teollisesti esimerkiksi puurakenteiden ja kalastusverkkojen suojaamiseen, ja puristusjäte sopii eläinten rehuksi. Kovahkoa puuainesta voidaan käyttää esimerkiksi huonekaluissa, ja tanniinipitoisesta kuoresta saadaan mustetta. Eri kasvinosilla on myös lääkkeellistä käyttöä muun muassa kuumeen ja yskän lievityksessä sekä käärmeenpuremien, malarian ja hammassäryn hoidossa[8], ja kukkaperästä puristetun mehun on sanottu olevan tehokas kuppalääke.[7]
Tavallisesti munuaispuu aloittaa hedelmäntuotannon kolmen vuoden kuluttua istutuksesta, ja taloudellista hyötyä alkaa tulla kahdeksan vuoden kuluttua. Kasvista on kuitenkin olemassa nopeakasvuisempia lajikkeita, kuten pienikokoinen ja runsassatoinen kääpiöcashew, jolla tuotannon alkaminen kestää vain vuoden ja taloudellinen hyöty alkaa kolmen vuoden kuluttua.[8]
Ravintosisältö per 100 g[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Energiaa 2 403 kJ/574 kcal
- Rasvaa 46,4 g
- josta tyydyttynyttä 7,8 g
- monityydyttymättömät rasvat 7,8 g
- Hiilihydraattia 18,8 g
- josta sokereita 4,6 g
- Ravintokuitua 3,5 g
- Proteiinia 20,0 g
- Suolaa 0,03 g
Lähde:[14]
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suolattuja cashewpähkinöitä.
Munuaispuun hedelmiä kukkaperineen.
Munuaispuun kukkia.
Kasvin lehtiä.
Siementaimi
_(863133647).jpg)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Räty, E. & Alanko, P.: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ Barstow, M.: Anacardium occidentale IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ Myrkytystietokeskus
- ↑ Merriam-Webster: cashew merriam-webster.com. Viitattu 7.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Online Etymology Dictionary: cashew (n.) etymonline.com. Viitattu 7.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Anacardium occidentale apps.worldagroforestry.org. Viitattu 7.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Plants For A Future: Anacardium occidentale - L. pfaf.org. Viitattu 7.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Flora of China: Anacardium occidentale efloras.org. Viitattu 7.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Caju—Anacardium occidentale sciencedirect.com. Viitattu 7.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Cashewpähkinä cashew.fi. Viitattu 7.12.2021.
- ↑ Agronet[vanhentunut linkki]
- ↑ Laji.fi: Munuaispuu – Anacardium occidentale laji.fi. Viitattu 7.12.2021.
- ↑ Pähkinä, cashewpähkinä Fineli. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.10.2021.