Medma

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Medma
Μέδμα
Sijainti

Medma
Koordinaatit 38°29′14″N, 15°58′34″E
Valtio Italia
Paikkakunta Rosarno, Reggio Calabria, Calabria
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 600-luku eaa.–1. vuosisata jaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Suur-Kreikka

Medma (m.kreik. Μέδμα, myös Medmē, Μέδμη, Mesma, Μέσμα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.[1][2][3] Se sijoitetaan nykyisen Rosarnon kaupungin paikalle.[4]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medma sijaitsi Apenniinien niemimaan ”saappaankärjen” eli Bruttiumin niemimaan ja myöhemmän Calabrian alueen länsirannikolla eli Tyrrhenanmeren puolella. Se oli rakennettu Hipponionin kaupungin ja Metauros-joen (nyk. Petrace) suun väliselle alueelle noin 43 kilometriä pohjoiseen Rhegionin kaupungista ja nykyisestä Reggio di Calabriasta. Kaupungin lähellä sijaitsi samanniminen lähde, josta sen sanottiin saaneen nimensä. Strabonin kuvauksen perusteella kaupunki sijaitsi hieman sisämaassa, kun taas rannikolla sillä oli erillinen satama nimeltä Emporion. Se on joskus sijoitettu nykyisen Nicoteran paikalle.[1][2][3][5]

Medman kaupunkivaltion vallassa olleeseen alueeseen kuului nykyisen Rosarnon tasanko sekä Aspromonte-vuorten alarinteet, ja sen pinta-alaksi on arvioitu noin 100 neliökilometriä.[1]

Arkaainen terrakottafiguriini Medmasta, n. 490 eaa. British Museum.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medma perustettiin varhaisemman suurkreikkalaisen kreikkalaiskaupungin Lokroi Epizefyrioin siirtokuntana. Sen perustaminen ajoitetaan varhaiselle arkaaiselle kaudelle 600-luvulle eaa.[1] Kaupungin historia tunnetaan antiikin lähteistä melko huonosti, eikä se vaikuta nousseen alueen suurten kaupunkien joukkoon.[3] Kaupungin kansalaisista käytettiin etnonyymejä Medmaios (Μεδμαῖος) ja Mesmaios (Μεσμαῖος).[3]

Vuonna 422 eaa. Medma oli Hipponionin tavoin sodassa emäkaupunkiaan Lokroita vastaan. Sisilian Syrakusan tyranni Dionysios asutti vuonna 396 eaa. 4 000 medmalaista Messenen paikalle. Tätä on kuitenkin epäilty, koska sen on arvioitu vastanneen kaupungin koko tuonaikaista väestöä, mutta arkeologia ei tue sitä käsitystä, että kaupunki olisi lakannut olemasta jo tuolloin.[1][6] Medman tiedetään lyöneen omaa rahaa 300-luvulta eaa. lähtien. Aiemmat rahat olivat kaupungin 400-luvulta eaa. lähtien yhdessä Krotonin kassa lyömiä.[1][7]

Roomalaisella kaudella kaupunki vaikuttaa selvinneen suhteellisen hyvin muita alueen kaupunkeja kohdanneesta taantumisesta, ja se oli olemassa vielä Strabonin ja Pliniuksen aikana ensimmäisellä vuosisadalla eaa. ja jaa. Kaupungin nimi ei kuitenkaan esiinny enää Ptolemaioksella.[3][5][8]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Medman varsinaisen kaupunkialueen kooksi on arvioitu noin 30–35 hehtaaria. Kaupungin paikalta on löydetty jäänteitä hellenistiseltä ja roomalaiselta kaudelta, mukaan lukien useiden pyhäkköjen rauniot sekä lukuisia hautoja. Esinelöytöihin lukeutuu muun muassa terrakottaisia votiivilahjoiksi tarkoitettuja pienoispatsaita. Ne on omistettu ennen kaikkea Persefonelle (Korelle) ja Athenelle (Hippia, Promakhos).[1][2][9]

Rosarnossa on nykyisin Medman arkeologinen alue, jonka yhteydessä toimii pieni museo.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”60 Medma”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”MEDMA (Rosarno) Bruttium, Calabria, Italy”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d e Smith, William: ”Medma”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. Medma Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  5. a b Strabon: Geografia 6.
  6. Thukydides: Peloponnesolaissota 5.5.3; Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 14.78.5.
  7. Hansen, Mogens Herman: Index of characteristics that indicate polis status of 541 communities not explicitly called polis in Archaic and/or Classical sources Copenhagen Polis Centre. Viitattu 1.2.2018.
  8. Plinius: Naturalis historia 3.5.
  9. a b Museo e Parco Archeologico di Medma Ministero dei beni e delle attivà culturali e del turismo. Viitattu 1.2.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]