Matti Hyvönen (laulaja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Matti Oskari Hyvönen (s. 8. kesäkuuta 1948 Rovaniemi) on suomalainen laulaja.

Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Hyvönen voitti Rovaniemellä vuonna 1961 pidetyn lasten ”Suomen Robertino” -laulukilpailun, pääsi esiintymään samana vuonna Linnanmäelle suureen lastentapahtumaan ja sitä kautta elokuvan koekuvaukseen SF:n studiolle Helsinkiin. Hyvönen valittiin näyttelemään Mauno Kuusistoa nuorena Åke Lindmanin elokuvassa Kertokaa se hänelle. Tästä alkoi Hyvösen aktiivisempi julkinen esiintyminen, johon kuului muun muassa esiintyminen Niilo Tarvajärven aamukahvilähetyksessä. Hyvönen oli myös voittanut aiemmin iskelmälaulukilpailuja Rovaniemen työväentalolla ja Valistustalolla.

Hyvösen opettajia Rovaniemellä olivat Holger Sihvola ja Kaleva Tenkanen. Hän alkoi esiintyä ravintoloissa Rovaniemellä ja lähiympäristössä Tommi Lainkarin yhtyeen kanssa. Esiintymiset ulottuivat myös Ruotsin puolelle: Hyvönen kävi tekemässä Ruotsin radioon tunnin ohjelman Tommi Lainkarin yhtyeen kanssa. Vuosi oli 1962.

Muutto Helsinkiin ja musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemellä toimineen Musiikki- ja Radioliike Kuhan myyjä Helge Vento soitti Jorma Weneskoskelle Helsinkiin kysyäkseen, olisiko hän kiinnostunut Hyvösestä, joka haluaisi yrittää viihdelaulajan uraa. Lopulta kutsu tuli. Ennen Helsinkiin muuttoa Hyvönen tapasi säveltäjä Unto Monosen, joka olisi halunnut Hyvösen orkesterinsa solistiksi kiertäessään Pohjois-Suomessa keikoilla ja viettäessään vapaa-aikaa Rovaniemellä. Mononen toivoi Hyvösen levyttävän kaksi hänen säveltämäänsä tangoa ”Rakastunut” ja ”Tango petturille”. Hyvönen levyttikin ne myöhemmin vuonna 1966.[1]

Ennen Helsinkiin muuttoa Hyvönen ehti näytellä Rovaniemen kaupunginteatterissa useissa puhenäytelmissä vuosina 1963–1964. Näitä olivat muun muassa Lumikki ja seitsemän pientä kääpiötä ,"Masurkka" sekä Adalmiinan helmi.

Hyvönen pääsi muutettuaan Helsinkiin syystalvella 1965 Jorma Weneskosken taiteilijakaartiin. Jorma Weneskosken laulajista kävi vuosittain nais- ja miesedustaja kilpailemassa Rostockissa Itämeren viikolla, missä Anita Hirvonen sijoittui toiseksi ja Hyvönen kuudenneksi. Jorma Weneskosken laulajatalliin kuuluivat Hyvösen ja Hirvosen lisäksi muun muassa Robin, Harri Haka, Jormas ja Topmost.

Puolentoista Helsingissä vietetyn vuoden jälkeen Hyvönen muutti Raumalle Pentti Oskari Kankaan ohjelmatoimiston alaisuuteen. Raumalla vietetyn puolen vuoden jälkeen Hyvönen muutti vappuna 1967 Tampereelle ja siirtyi ohjelmatoimisto Tampereen viihteeseen, jonka kanssa hän työskenteli vuoteen 1973. Hyvösellä oli omia orkesterikokoonpanoja, kuten Äestäjät ja Space.

Hyvönen innostui pyrkimään Tampereen musiikkiopistoon laulua opiskelemaan syksyllä 1972. Opettajaksi hän sai Reijo Toivokosken. Samana syksynä hän pääsi myös Tampereen oopperan produktioon Leevi Madetojan Pohjalaisia-oopperasta, ensin kuoron rivistöön ja myöhemmin solistitehtäviin. Siitä alkoi vakava klassisen laulun ja musiikin opiskelu. Myöhemmin, kun musiikkiopisto muuttui Konservatorioksi, opettajaksi tuli Matti Vihtonen. Lisäksi Hyvösen opettajia ovat olleet muun muassa Jorma Elorinne ja professori Pekka Salomaa.

Hyvönen on esittänyt 1970- ja 1980-luvuilla Tampereen oopperassa lukuisia solistitehtäviä, joista merkittävin lienee Kuninkaan rooli Sergei Prokofjevin oopperassa Rakkaus kolmeen appelsiiniin vuonna 1988.

Oopperarooleja Tampereen oopperassa , Tampereen Konservatoriossa , Sibelius Akatemiassa

1972 - 88

Pohjalaisia kuoro, Tsaari kirvesmiehenä kuoro 1973, Haavruuva 1975 kuoro, Gianni Schicchi 1976 rooli Guccio värjäri, La Boheme rooli Benoit (vuokra isäntä),

Reviisori rooli Tuomari 1978, Trubaduuri rooli Ferrando 1980, Il Camppanello rooli Rohtomestari 1981, Figaron häät roolit Antonio/ Bartolo1980/ 1984 Faaraon kirje kuoro 1982, Psykiatri rooli 1982 Jevgeni Onegin rooli Zaretski 1983, Don Giovanni kuoro,

Kurjat rooli Bamataboitsin ystävä 1984, Majakka rooli 3 upseeri/ korttien ääni 1985, Kunnon sotamies Svejk rooli kolme psygiatria/ Eversti von Zillergut 1985

Naamiohuvit rooli Matruusi 1986, Rykmentin tytär rooli Ortensio/ (Kreivittären seuralainen) 1986, Tosca rooli vanginvartija !987, Rakkaus kolmeen appelsiiniin

rooli (Ristikuningas), Taikahuilu rooli II Haarniskoitu 1988.

Hyvönen on tuottanut Rovaniemellä ollessaan Oopperayhdistyksen puheenjohtajana ja taiteellisena johtajana toistaiseksi ainoan pohjoisen voimin tuotetun kokoillan oopperan, Henry Purcellin Didon ja Aeneaan, joka esitettiin Arkticumissa Rovaniemellä 1995. Hän on esiintynyt muun muassa Pirkanpoikien ja Valkeakosken mieslaulajien solistina sekä antanut omia kirkkokonsertteja. Hyvönen on saanut ansiomerkit Suomen Oopperaliitolta ja Tampereen Oopperalta ansiokkaasta toiminnastaan Tampereen oopperassa sekä Suomen oopperaliitolta Suomen oopperataiteen hyväksi.

Hyvönen on saanut useita apurahoja mm. Rovaniemen kaupungilta sekä Suomen kulttuurirahastoan lapin rahaston apurahan.

Kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 alusta Hyvönen on rakentanut ympärilleen Robertinos-kokoonpanon, joka on saanut nimensä Hyvösen nuoruuden aikana voittamansa Suomen Robertino -laulukilpailun Rovaniemen Ounasvaaralla juhannusaattona vuonna 1961.

Muu työura ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvönen opiskeli myös Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuslinjalla ja täydensi musiikin aineenopettajan pätevöitymiseen liittyviä opintojaan Oulun ja Lapin yliopistoissa. Hän toimi eri paikkakunnilla alakoulun, yläkoulun, lukion ja kansalaisopistojen opettajana vuodesta 1980–2013 .Hyvönen asuu nykyisin Keravalla, ja hänellä on kaksi aikuista poikaa, Kristian ja Pyry.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useita singlejä sekä kokoomalevyjä[1]:

  • Miksi lähdit / Unelmain tyttö (1966)
  • Kaikki kuulkaa / Tiedän että palaat (1966)
  • Rakastunut / Tango petturille (1966)
  • Et saa / Hiljainen laulu (1967)
  • Bostella Nova / Imatra Bostella (1967)
  • Kun tunteilla mä leikin / Pikkuinen (1968)
  • Isadora / Kiinni jäin (1970)
  • Keinu kanssani - latinomusiikin helmiä (2007)
  • Kohtalon kulkuri (2011)
  • Läheisyys (2014)
  • Suomen Robertino Matti Hyvönen: nuoruuden kuvat (2014)
  • Nuoruuden kuvat (2015)
  • Kai se päivä vielä koittaa (2018)
  • Lauluja elokuvasta ”Kertokaa se hänelle” (2020)
  • Haavekuvia (2020)
  • Sydänkäpyni (2021) san. Matti Hyvönen
  • Kuhan kulmilla kuhisee (2022) sanat ja sävellys Matti Hyvönen
  • Ihmispolo (2023) sanat ja sävellys Matti Hyvönen

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Matti Hyvönen Veikko Tiitto. Viitattu 14.5.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]