Maria Anna Espanjalainen
Maria Anna Espanjalainen (esp. María Ana de Austria y Austria); (18. elokuuta 1606 Real Sitio de San Lorenzo de El Escorial, Madrid, Kastilian kruunu – 13. toukokuuta 1646 Linzin linna, Linz, Itävallan arkkiherttuakunta) oli espanjalainen prinsessa, josta tuli Ferdinand III:n puolisona Böömin kuningatar vuonna 1631, Unkarin kuningatar vuonna 1637 ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarinna sekä Saksan kuningatar vuonna 1637.
Suku ja avioliittosuunnitelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Infanta, prinsessa Maria Anna Margareta oli Espanjan kuninkaan Filip III:n ja Margareeta Itävaltalaisen kolmanneksi vanhin tytär. Hänellä oli seitsemän sisarusta, joista vanhimmasta veljestä tuli kuningas Filip IV ja vanhimmasta sisaresta Anna Itävaltalaisesta tuli Ranskan kuningatar, hänen nuorempi veljensä oli kardinaaliprinssi Ferdinand (1609 /1610–1641).
Vuonna 1622 Englannin kuningas Jaakko I sai Maria Annan veljeltä, Espanjan Filip IV:ltä tarjouksen (Maria Annan isä oli kuollut vuonna 1621) vahvistaa maidensa suhteita Walesin prinssi Kaarlen ja prinsessa Maria Annan valtapoliittisen avioliiton avulla. Lontoo ja Madrid aloittivat aktiiviset neuvottelut. Mahdollinen avioliitto Walesin prinssin ja espanjalaisen infantan välillä tunnetaan historiassa nimellä "espanjalainen naimakauppa" ja aiheutti sisäpoliittisen kriisin sekä Englannissa että Skotlannissa. Vuonna 1623 Walesin prinssi Kaarle vieraili Buckinghamin herttua George Villiersin kanssa Madridissa tapaamassa mahdollista morsiantaan.[1]
Maria Anna ei kuitenkaan halunnut mennä naimisiin protestantin kanssa, eikä Kaarle kääntynyt katolilaisuuteen. Avioliittoa ei koskaan järjestetty poliittisista syistä, vaan myös siksi, että uusi Espanjan kuningas Filip IV ei halunnut solmia valtapoliittista avioliittoa Stuart-suvun kanssa.[2][3] Kaarle avioitui Bourbon-suvun vannoutuneen katolilaisen, Ranskan prinsessa Henrietta Marian kanssa vuonna 1625.
Avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maria Annan oli suunniteltu naivan Ferdinandin vanhemman veljen, serkkunsa Juhana Kaarlen, mutta tämän saatua surmansa vuonna 1618 Ferdinand III peri sekä kruununperijän aseman että morsiamen. Virallinen kihlaus tapahtui vuonna 1626. Maria Annan matka Wieniin kesti yli vuoden 1629-1631. Viivästystä aiheuttivat sekä sodanuhka, kulkutaudit että Espanjan hovin taktinen viivyttely.[4]
Merimatkalla Genovassa Italian niemimaalla puhjennut ruttoepidemia aiheutti hankaluuksia ja seurue ei päässyt pysähtymään Bolognassa, missä kardinaali Antonio Barberini, paavi Urbanus VIII:n veljenpoika, odotti infantan vastaanottamista. Seurue matkasi siis Napoliin, missä Maria Anna vihdoin vastaanotti kardinaalin huomionosoitukset. Poistuessaan Napolista infanta matkasi Kirkkovaltion lävitse tehtyään pyhiinvaelluksen Basilica della Santa Casaan Loretossa. Tällä matkaosuudella Maria Annaa seurasi roomalainen aristokratia, jota johti paavi Urbanus VIII:n toinen veljenpoika, Palestrinan prinssi Taddeo Barberini.[5][6]
Tammikuun 26. päivänä 1631 Maria Anna saapui Itävaltaan Triesteen, jossa hän tapasi tulevan lankonsa Itävallan arkkiherttua Leopold Vilhelmin, joka saattoi infantan Wieniin.[6][5] Samana päivänä Maria Anna solmi avioliiton per procurationem eli edustajan välitykselllä Unkarin ja Böömin kuninkaan, serkkunsa Ferdinand II:n kanssa, arkkiherttua Leopold Vilhelm toimi veljensä edustajana.
Ennen virallisia häitä kuningas Ferdinand, joka ei luottanut aiempiin muotokuviin, joita oli nähnyt infantasta, päätti katsella morsiantaan salaa. Kuninkaallinen ylihovimestari pyysi audienssin Maria Annalta. Vierailulla hänen mukanaan oli aatelisia, joista yksi oli hänen sulhasensa. Infantan kauneudesta vaikuttuneena Ferdinand paljasti välittömästi henkilöllisyytensä ja aloitti keskustelun Maria Annan kanssa espanjaksi.
Maria Anna ja Ferdinand vihittiin Wienissä 20. helmikuuta 1631, ja hääjuhlallisuudet kestivät kuukauden ajan.
Rakkaus ja kunnioitus, jota tuleva keisari tunsi vaimoaan kohtaan, kesti koko avioliiton ajan. Hän ei koskaan ollut uskoton tälle, eikä hänellä ollut aviottomia lapsia. Avioliittoa kuvailtiin ystävälliseksi. Maria Annaa kuvailtiin iloiseksi, ystävälliseksi ja älykkääksi, ja hän lievitti melko melankolisen Ferdinandin tunteita.
Kuningatar ja keisarinna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maria Anna saapui Wienin keisarilliseen hoviin mukanaan espanjalaista muotia, teatteria, tanssia ja musiikkia sekä ensimmäinen kitara. Kruununperillisen puolisona hän ylläpiti hyviä suhteita kaikkiin aviomiehensä perheenjäseniin, mutta hänellä oli monimutkainen suhde Ferdinandin äitipuoleen, leskikeisarinna Eleonora Gonzagaan, koska he kilpailivat keskenään vaikutusvallasta hovissa. Maria Anna oli myös hyvin kiinnostunut taiteesta, erityisesti maalaustaiteesta. Hän keräsi myöhäisrenessanssin ja varhaisbarokin italialaisten, espanjalaisten ja flaamilaisten maalareiden teoksia.[2]
Maria Anna, joka oli aktiivinen politiikassa puolisonsa neuvonantajana, oli tärkeä välittäjä keisarin ja espanjalaistensa sukulaistensa välillä. Vaikka hän puolusti aina aviomiehensä etuja, hän ei unohtanut veljiensä kuningas Filip IV:n ja prinssi-kardinaali Ferdinandin etuja. Hänen hovissaan, joka koostui pääasiassa espanjalaisista, oli usein vieraina Espanjan suurlähettiläs ja muita diplomaatteja. Ollessaan poissa Wienistä keisari Ferdinand nimitti vaimonsa valtionhoitajaksi, kuten vuonna 1645 kolmikymmenvuotisen sodan aikana, ollessaan Böömin kuningaskunnassa.
Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
,_Kaiserin,_in_ganzer_Figur_mit_ihrem_erstgeborenen_Sohn_Ferdinand_(1633-1654)_-_GG_3113_-_Kunsthistorisches_Museum.jpg)
Maria Annalle ja Ferdinandille syntyi kuusi lasta, joista kolme eli aikuiseksi asti:[7]
- Ferdinand IV (1633–1654), Böömin kuningas, kuoli isorokkoon 19-vuotiaana
- Maria Anna (1634–1696), avioitui enonsa Espanjan kuningas Filip IV:n kanssa. Heille syntyi viisi lasta joista kaksi eli aikuisiksi asti: Margaret Teresia Espanjalainen ja Kaarle II.
- Filip August (5. heinäkuuta 1637 – 22. kesäkuuta 1639), kuoli alle kaksivuotiaana
- Maksimilian Tomas (21. joulukuuta 1638 – 29. kesäkuuta 1639), kuoli puolivuotiaana
- Leopold I (9. kesäkuuta 1640 – 5. toukokuuta 1705), Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari. Avioitui 1) sisarensa tyttären Margaret Teresia Espanjalaisen kanssa, heille syntyi neljä lasta, joista Maria Antonia Itävaltalainen eli aikuiseksi asti. Avioitui 2) pikkuserkkunsa Claudia Felicitas Tirolilaisen (1653–1676) kanssa, ei eloon jääneitä jälkeläisiä. Avioitui 3) Eleonoora Magdalena Terese von der Pfalz-Neuburgin (1655–1720) kanssa, heille syntyi 10 lasta, joista kuusi eli aikuiseksi asti. Esikoisesta tuli keisari Joosef I, Karl Fransista tuli veljensä jälkeen keisari Kaarle VI. Tytär Maria Anna avioitui kuningas Juhana V:n kanssa ja hänestä tuli Portugalin kuningatar.
- Maria (13. toukokuuta 1646), syntyi keskosena ja kuoli muutaman tunnin ikäisenä. Maria Anna kuoli tämän lapsen synnytykseen.
Perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maria Anna kuoli viimeisen lapsensa keskenmenon komplikaatioihin 13. toukokuuta 1646 Linzin linnassa. Aviomies Ferdinand oli surusta lohduton eikä pystynyt osallistumaan vaimonsa ja tyttärensä hautajaisiin. Ferdinand avioitui vielä kaksi kertaa ja sai viisi lasta lisää.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Wurzbach, Constantin von, toim. (1861): "Habsburg, Maria Anna von Spanien" . Biographisches Lexikon des Kaiserthums Oesterreich" Vol. 7. s. 23, Wikisource
- ↑ a b Bastl, Beatrix & Colomer, José Luís: Dos infantas españolas en la corte imperial 2014
- ↑ Gregg, Pauline: King Charles I - The Spanish Match, University of California Press, Berkeley, Los Angeles 1984, ss. 72–89.
- ↑ Ferdinand III: marriage and offspring World of Habsburgs. Viitattu 25.4.2018.
- ↑ a b M. Hengerer: Kaiser Ferdinand III. (1608—1657). Eine Biographie, Böhlau ed., Vienna, Köln, Weimar 2012, s. 85. ISBN 978-3-205-77765-6. Arkistoitu
- ↑ a b Quatrini, Francesca: Eleonora d’Austria, Maria Anna d’Asburgo-Spagna e Maria Ludovica Gonzaga Nevers – tre regine in viaggio nell’Europa moderna. Sigla del settore scientifico-disciplinare Arkistoitu
- ↑ Maria Anna of Spain (1606–1646) Women in World History: A Biographical Encyclopedia. Viitattu 25.4.2018.
| ||||||||||||||||||
