Maria Anna (Espanjan kuningatar, 1667–1740)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maria Anna, Claudio Coellon maalaama muotokuva 1600-luvun lopulta.

Maria Anna (28. lokakuuta 1667 Düsseldorf, Pfalzin vaaliruhtinaskunta16. heinäkuuta 1740 Bayonne, Ranska) oli Espanjan viimeisen Habsburg-sukuisen kuninkaan Kaarle II:n toinen puoliso.[1]

Maria Annan vanhemmat olivat Pfalzin vaaliruhtinas Filip Vilhelm ja Hessenin prinsessa Elisabet Amalia. Hän meni toukokuussa 1690 naimisiin Espanjan lapsettoman kuninkaan Kaarle II:n kanssa. Avioliiton järjesti Espanjan kuningataräiti Maria Anna sen jälkeen kun Kaarle II:n ensimmäinen vaimo Marie Louise d’Orleans oli kuollut synnyttämättä jälkeläistä. Uudesta vaimosta toivottiin Espanjan Habsburg-dynastian pelastajaa, sillä Kaarle II oli sukuhaaransa viimeinen miespuolinen edustaja. Avioliitosta ei kuitenkaan syntynyt lapsia, sillä Kaarle oli mitä ilmeisimmin steriili. Maria Annalla oli suuri vaikutusvalta aviomieheensä, mutta kyvyttömyys synnyttää kruununperijää teki hänet muuten epäsuosituksi Espanjassa eikä hänellä ollut juuri tukijoita hovissa. Maria Anna yritti saada Kaarlen nimeämään perijäkseen jonkun Itävallan Habsburgeista, mutta lopulta tämä valitsi seuraajaksen Ranskan kuningashuoneeseen kuuluneen Anjoun prinssi Filipin, josta Kaarlen kuoltua lokakuussa 1700 tuli kuningas Filip V.[1]

Maria Anna tuki Espanjan perimyssodan aikana itävaltalaista kruununtavoittelijaa Kaarle III:tta, minkä vuoksi hän joutui sodan jälkeen lähtemään Espanjasta maanpakoon.[1]

Kuningatar Maria Anna on keskushahmo Victor Hugon historiallisessa romaanissa Ruy Blas.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Kendall W. Brown: Maria Anna of Neuberg (1667–1740) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 15.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]