Margareeta Itävaltalainen (Espanja)
Margareeta Itävaltalainen (25. joulukuuta 1584 Graz, Itävallan arkkiherttuakunta – 3. lokakuuta 1611 El Escorial, Madrid) oli Habsburgien hallitsijasukuun kuulunut itävaltalainen arkkiherttuatar, josta tuli Filip III:n puolisona Espanjan kuningatar.
Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Margareeta oli Itävallan arkkiherttua Kaarle II:n (1540–1590) ja tämän sisarentyttären, Baijerin prinsessa Maria Annan (1551–1608) seitsemäs tytär. Hänen isoisänsä oli Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ferdinand I ja isoäitinsä Böömin ja Unkarin prinsessa Anna Jagellonica (1503–1547). Hänen äidinisänsä oli Baijerin herttua Albrekt V, Wittelsbachin sukua (1528–1579) ja äidinäitinsä Itävallan arkkiherttuatar Anna Itävaltalainen (1528–1590).
Hänellä oli 14 sisarusta, joista vain kolme kuoli jo pieninä lapsina. Kolme sisarta kuoli naimattomina. Hänen vanhempi veljensä oli Pyhän saksalais-roomalaisen valtakunnan keisari Ferdinand II.[1] Hänen kahdesta sisarestaan, Annasta ja Constanzasta tuli molemmista Puolan kuningattaria avioliitoillaan kuningas Sigismund III Vaasan kanssa. Arkkiherttuatar Anna (1573–1598) avioitui 31. toukokuuta 1592 Puolan kuninkaan, Liettuan suurherttua ja Ruotsin kuninkaan Sigismund III Vaasan kanssa. Arkkiherttuatar Constanza (1588–1631) avioitui 11. joulukuuta 1605 Puolan kuninkaan ja Liettuan suurherttua Sigismund III Vaasan kanssa, joka oli hänen vanhemman sisarensa leski.
Kaksi veljistä ryhtyi kirkon palvelukseen: Leopold V (1586–1632) oli Passaun ruhtinaspiispa ja Kaarle (1590–1624) oli Wrocławin ruhtinaspiispa. Arkkiherttuatar Maria Christina (1574–1621) avioitui vuonna 1595 voivodi Sigismund Bathoryn, Transilvanian ruhtinaan kanssa; Maria Christina hallitsi ruhtinaskuntaa vuosina 1597–1598, he erosivat vuonna 1599. Arkkiherttuatar Maria Magdalena (1589–1631) avioitui vuonna 1608 Cosimo II de' Medicin, Toscanan suurherttuan kanssa.
Avioliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Filip III kruunattiin kuninkaaksi vuonna 1598, ja 18. huhtikuuta 1599 hän avioitui Margareetan kanssa.[1] Toisin kuin Filip, Margareeta oli kiinnostunut valtiollisista asioista, ja oli usein erimielinen pääministeri Lerman herttuan kanssa, jolle Filip oli delegoinut paljon päätäntävaltaansa.
Margareeta, tulevan keisarin Ferdinand II:n sisar, olisi yksi kolmesta naisesta Filip III:n hovissa, jotka käyttivät huomattavaa vaikutusvaltaa kuninkaaseen. Aikalaiset pitivät Margareetaa äärimmäisen hurskaana – joissakin tapauksissa jopa liian hurskaana ja kirkon vaikutuksen alaisena, mutta hän oli älykäs ja erittäin taitava poliitikkojen kanssa, vaikka oli melankolinen ja onneton Lerman herttuan vaikutuksesta mieheensä. Margaret jatkoi jatkuvaa taistelua vaikutusvallasta Lerman kanssa kuolemaansa saakka vuonna 1611. Filipillä oli läheinen ja kiintynyt suhde Margareetaan ja hän antoi tälle lisää huomiota sen jälkeen kun he saivat pojan vuonna 1605.[2]
Lapset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Margareeta ja Filip saivat kahdeksan lasta, joista viisi eli aikuisiksi asti:[3]
- Anna Itävaltalainen (1601–1666), avioitui Ranskan kuningas Ludvig XIII:n kanssa vuonna 1615
- Maria (1. helmikuuta 1603 – 1. maaliskuuta 1603), kuoli alle kuukauden ikäisenä
- Filip IV (1605–1665), Espanjan kuningas
- Maria Anna Espanjalainen (1606–1646), avioitui Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Ferdinand III:n kanssa vuonna 1631
- infante, prinssi Carlos (1607–1632), kuoli 24-vuotiaana naimattomana, asui isänsä taloudessa
- Ferdinand (1609 /1610–1641), kardinaali; toimi Espanjan Alankomaitten käskynhaltijana, Toledon arkkipiispa 1619–1641 sekä kenraali kolmikymmenvuotisen sodan aikana
- Margareeta (24. toukokuuta 1610 – 11. maaliskuuta 1617), kuoli 6-vuotiaana, jolloin hän osasi jo kirjoittaa ja lukea katekismusta
- Afonso (22. syyskuuta 1611 – 16. syyskuuta 1612), kuoli hieman alle 1-vuotiaana
Kuningatar Margareeta Itävaltalainen kuoli 3. lokakuuta 1611 vain 26-vuotiaana, alle kaksi viikkoa kahdeksannen lapsensa syntymän jälkeen.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Philip III Encyclopaedia Britannica. Viitattu 25.4.2018.
- ↑ Sánchez, Magdalena S.: Pious and Political Images of a Habsburg Woman at the Court of Philip III (1598–1621). Teoksessa: Sánchez, Magdalena S. & Saint-Saëns, Alain (toim.) Spanish women in the golden age: images and realities. Greenwood Publishing Group, 1996, ss. 98, 99, 100, 101
- ↑ a b Martin Mutschlechner: Philip III: marriage and offspring World of Habsburgs. Viitattu 25.4.2018.
| ||||||||||||||||||
