Marc Cucurella
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Marc Cucurella Saseta | ||
| Syntymäaika | 22. heinäkuuta 1998 | ||
| Syntymäpaikka | Alella, Espanja | ||
| Pelipaikka | laitapuolustaja, laitahyökkääjä | ||
| Pituus | 172 cm | ||
| Seura | |||
| Seura | Chelsea | ||
| Pelinumero | 3 | ||
| Junioriseurat | |||
| 2006–2012 | Espanyol | ||
| 2012–2017 | Barcelona | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2016–2019 | Barcelona B | 48 | (1) |
| 2018–2019 | → Eibar (laina) | 31 | (1) |
| 2019 | Eibar | 0 | (0) |
| 2019–2020 | Barcelona | 0 | (0) |
| 2019–2020 | → Getafe (laina) | 37 | (1) |
| 2020–2021 | Getafe | 38 | (3) |
| 2021–2022 | Brighton & Hove Albion | 35 | (1) |
| 2022– | Chelsea | 79 | (4) |
| Maajoukkue | |||
| 2013–2014 | Espanja U16 | 3 | (0) |
| 2014–2015 | Espanja U17 | 15 | (2) |
| 2016–2017 | Espanja U19 | 7 | (0) |
| 2019–2021 | Espanja U21 | 11 | (1) |
| 2021 | Espanja U23 | 6 | (0) |
| 2021– | Espanja | 15 | (0) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 13. toukokuuta 2025.
| |||
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Espanja
| |||
| Miesten jalkapallo | |||
| EM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Saksa 2024 | ||
 Olympialaiset
| |||
 Hopeaa |
Tokio 2020 | ||
Marc Cucurella Saseta (s. 22. heinäkuuta 1998 Alella, Espanja) on espanjalainen jalkapalloilija, joka edustaa Englannin Valioliigassa pelaavaa Chelseaa. Hän on pelipaikaltaan vasen laitapuolustaja. Hän on Euroopan-mestari vuodelta 2024.[1]
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cucurella pelasi Espanyolin ja Barcelonan juniorijoukkueissa. Ainoan ottelunsa Barcelonan edustusmiehostössä hän pelasi Copa del Reyn ottelussa Real Murciaa vastaan lokakuussa 2017, Hän pelasi lainalla SD Eibarissa 31 Primera Divisiónin ottelua kaudella 2018−2019. Hän siirtyi Eibariin kahden miljoonan punnan siirtosummalla heinäkuussa 2019, mutta Barcelona osti hänet takaisin neljällä miljoonalla eurolla vain kaksi viikkoa myöhemmin. Kaudella 2019–2020 hän pelasi Getafessa lainalla 37 Espanjan pääsarjaottelua. Hän siirtyi Getafeen 11,8 miljoonalla eurolla kesällä 2020, ja pelasi tämän jälkeen seurassa runsaan kauden aikana 38 Primera Divisiónin ottelua, joissa viimeisteli kolme maalia.[1]
Cucurella siirtyi Englannin Valioliigan Brighton & Hove Albioniin 18 miljoonalla eurolla elokuussa 2021.[2] Hän pelasi kauden aikana 35 liigaottelua ja teki yhden maalin.[1] Toukokuussa 2022 Cucurella palkittiin Brighton & Hove Albionin kauden 2021−2022 parhaana pelaajana.[3]
Kesällä 2022 hän siirtyi samassa sarjassa pelaavaan Chelseaan 65,3 miljoonan euron siirtosummalla.[4] Kaudella 2022–2023 hän pelasi 24 ottelua Valioliigassa ja kahdeksan peliä Mestarien liigassa. Seuraavalla kaudella hän pelasi 21 valioliigaottelua. FA Cupissa hän teki maalin puolivälieräottelussa Leicester Cityä vastaan. Cucurella teki ensimmäisen valioliigamaalinsa Chelsean pelaajana 15. joulukuuta 2024 Brentfordia vastaan ja on kaudella 2024–2025 tehnyt Valioliigassa neljä maalia pelaamissaan 34 ottelussa. Konferenssiliigassa hän on pelannut kaudella 2024–2025 kahdeksan ottelua, joissa hän on tehnyt kaksi maalia: ensimmäisen 19. joulukuuta 2024 liigavaiheen ottelussa Shamrock Roversia vastaan ja toisen 17. huhtikuuta 2025 puolivälieräottelussa Legia Varsovaa vastaan.[1]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cucurella pelasi vuosina 2013–2021 useissa Espanjan nuorisomaajoukkueissa. Hän edusti Espanjaa alle 17-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2015 ja alle 21-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2021, joissa hän toimi Espanjan kapteenina. Cucurella saavutti olympiahopeaa vuodelle 2021 siirretyissä Tokion olympialaisissa, joissa hän pelasi viisi ottelua. Tappiollisessa loppuottelussa Brasiliaa vastaan hän pelasi 90 minuuttia.[1]
Espanjan A-maajoukkueessa hän pelasi ensimmäisen kerran kesäkuussa 2021 ystävyysottelussa Liettuaa vastaan. Hän palasi maajoukkueeseen vuonna 2024 ja on pelannut toukokuun puoliväliin 2025 mennessä 15 A-maaottelua. EM-kilpailuissa 2024 hän voitti mestaruuden ja oli avauskokoonpanossa kuudessa ottelussa eli kaikissa muissa paitsi jatkoonpääsyn kannalta merkityksettömässä viimeisessä alkulohko-ottelussa.[1] Puolivälieräottelussa EM-kilpailujen isäntämaata Saksaa vastaan Jamal Musialan laukoma pallo osui rangaistusalueella selvästi Cucurellan käteen, mistä erotuomari ei käden luonnollisen asennon vuoksi tuominnut rangaistuspotkua. Seuraavissa ottelussa yleisö osoitti viheltämällä ja buuaamalla jatkuvasti mieltään Cucurellan pitäessä palloa hallussaan.[5][6] Cucurella syötti Mikel Oyarzabalin tekemän 2–1-voittomaalin loppuottelussa Englantia vastaan.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Marc Cucurella Transfermarkt. (englanniksi)
- ↑ Navacerrada, Juancar & Feldman, Ben: Marc Cucurella on his way to Brighton for 18 million euros Marca. 23.8.2021. Viitattu 13.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Owen, Brian: Marc Cucurella named Brighton player of the year The Argus. 10.5.2022. Viitattu 13.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Weber, Tom: Chelsea star has a target on his back: 'They're going after me' FootballTransfers. 11.10.2024. Viitattu 13.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Wilson, Scott: Explained: Why Germany were not awarded a penalty after Marc Cucurella handball during Euro 2024 quarter-final defeat to Spain Goal. 5.7.2024. Viitattu 20.7.2024. (englanniksi)
- ↑ Rosquez, Alexander: Euro 2024: Why is Marc Cucurella being whistled in the Spain vs France semifinal Bolavip. 9.7.2024. Viitattu 20.7.2024. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
1 Sánchez | 3 Cucurella | 4 Adarabioyo | 5 Badiashile | 6 Colwill | 7 Neto | 8 Fernández | 10 Mudryk | 11 Madueke | 12 Jörgensen | 13 Bettinelli | 15 Jackson | 18 Nkunku | 19 Sancho | 20 Palmer | 22 Dewsbury-Hall | 23 Chalobah | 24 James | 25 Caicedo | 27 Gusto | 29 Fofana | 30 Anselmino | 32 George | 34 Acheampong | 37 Kellyman | 38 Guiu | 39 Amougou | 45 Lavia | 47 Bergström | Manageri Maresca
1 Raya | 2 Carvajal | 3 Le Normand | 4 Nacho | 5 Vivian | 6 Merino | 7 Morata | 8 Fabián | 9 Joselu | 10 Olmo | 11 Torres | 12 Grimaldo | 13 Remiro | 14 Laporte | 15 Baena | 16 Rodri | 17 Williams | 18 Zubimendi | 19 Yamal | 20 Pedri | 21 Oyarzabal | 22 Navas | 23 Simón | 24 Cucurella | 25 Fermín | 26 Ayoze | Valmentaja de la Fuente