Maradi (alue)
| Maradin alue région de Maradi |
|
|---|---|
 Kylä Maradin alueella. |
|
 Maradin alueen sijainti Nigerissä. |
|
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Maradi |
| Pinta-ala | 41 796 km² |
| Väkiluku (2012) | 3 402 094 |
Maradin alue (ransk. région de Maradi) on hallintoalue Nigerin eteläisessä keskiosassa. Sen pinta-ala on 41 796 neliökilometriä[1]. Alueella on 4,2 miljoonaa asukasta (vuonna 2017, arvio)[2]. Sen hallinnollinen keskus on Maradin kaupunki[3].
Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maradin alue muodostaa 3,3 prosenttia Nigerin pinta-alasta[4]. Se rajoittuu lännessä Tahouan, pohjoisessa Agadezin ja idässä Zinderin alueisiin sekä etelässä Nigeriaan[3].
Alue kuuluu pääosin Sahelin ilmastovyöhykkeeseen. Pohjoisessa on Saharan ja etelässä Sudanin siirtymävyöhykkeet. Vuotuinen sademäärä on 200–300 millimetriä pohjoisessa ja yli 600 millimetriä etelässä.[5]
Vesistöjä ovat Nigerjoen altaaseen kuuluvat Maradi-, N’Kaba- ja Tarkajoet, Madarounfan järvi ja joukko sadeaikaan täyttyviä jokia, vadeja ja altaita.[6]
Hallinnollinen jako ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueeseen kuuluu kahdeksan departementtia, jotka ovat Aguié, Bermo, Dakoro, Gazaoua, Guidan Roumdji, Madarounfa, Mayahi ja Tessaoua. Departementtien keskuskunnilla on kaupunkikunnan status. Maradin kaupunki koostuu kolmesta kunnasta.[7] Kuntia on yhteensä 47[8]. Perinteinen hallinto käsittää Gobirin ja Katsinan sulttaanikunnat, 21 kantonia, 9 fulbe- ja tuaregiryhmää, 2182 kylää ja 64 heimoa[1].
Alueella oli vuoden 2012 väestönlaskennan mukaan 3 402 094 asukasta, mikä on 19 prosenttia Nigerin väestöstä. Vuotuinen väestönkasvu on 3,7 prosenttia.[6] Alle 15-vuotiaita on 54,4 prosenttia. Väestöstä 86,9 prosenttia asuu maaseudulla.[1] Suurimmat etniset ryhmät ovat hausat (83 %), fulbet (10 %) ja tuaregit (6 %). Vallitseva uskonto on islam (95 %). Lisäksi on kristittyjä ja animisteja[9].
Elinkeinot ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueen pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito, kaupankäynti ja käsityöammatit. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra, maissi, lehmänpapu ja maapähkinä. Tuotantoeläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, kamelit, aasit, hevoset ja siipikarja. Pienimuotoinen teollisuus jalostaa lähinnä maataloustuotteita.[10]
Alakoulua käy 81,7 ja yläkoulua 43,7 prosenttia kouluikäisistä (vuonna 2016–2017)[11]. Maradissa on vuonna 2010 perustettu Dan Dicko Dankoulodon yliopisto ja kaksi yksityistä korkeakoulua[12]. Terveyspalveluihin kuuluvat aluesairaala, kuusi piirisairaalaa sekä joukko terveyskeskuksia ja yksityisvastaanottoja[13]. Kulttuurilaitoksia ovat kahdeksan kulttuuritaloa ja 12 kirjastoa. Alueella on rikas musiikkiperinne.[14]
Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matkailu alueelle on vähäistä. Nähtävyyksiä ovat Madarounfan järvi pyhimyshautoineen, Gadabédjin eläintensuojelualue, Akadanen lampi ja perinteisten päällikköjen palatsit.[15]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Annuaire statistique régional de Maradi 2013–2017 stat-niger.org. 2018. Viitattu 24.8.2019.
- Monographie sur les adolescents de la région de Maradi stat-niger.org. 2015. Viitattu 24.8.2019.
- Plan de développement régional de Maradi 2016–2020 ptfdecentralisationniger.org. 2015. Arkistoitu 24.8.2019. Viitattu 24.8.2019.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Plan, s. 22.
- ↑ Annuaire, s. 32.
- ↑ a b Annuaire, s. 14.
- ↑ Monographie, s. 3.
- ↑ Plan, s. 33–34.
- ↑ a b Plan, s. 25.
- ↑ Annuaire, s. 15, 17.
- ↑ Maradi en chiffres stat-niger.org. 2017. Viitattu 24.8.2019.
- ↑ Monographie, s. 4.
- ↑ Plan, s. 25–29.
- ↑ Annuaire, s. 102, 108.
- ↑ Plan, s. 30.
- ↑ Plan, s. 31.
- ↑ Plan, s. 32.
- ↑ Plan, s. 29.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Maradin alue Wikimedia Commonsissa
