Diffa (alue)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Diffan alue
région de Diffa
Diffan alueen maisemaa.
Diffan alueen maisemaa.
Diffan alueen sijainti Nigerissä.
Diffan alueen sijainti Nigerissä.
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Diffa
Pinta-ala 156 906 km²
Väkiluku (2012) 593 821
 – väestötiheys 3,8 as./km²
Alueen sivusto

Diffan alue (ransk. la région de Diffa) on hallintoalue Nigerin kaakkoisosassa. Sen pinta-ala on 156 906 neliökilometriä.[1] Asukkaita on 593 821 henkeä (vuonna 2012, väestönlaskenta)[2].

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diffan alue muodostaa 12,4 % Nigerin pinta-alasta. Se rajoittuu lännessä Zinderin ja pohjoisessa Agadezin alueisiin, idässä Tšadiin ja etelässä Nigeriaan.[1]

Seutu kuuluu Tšadjärven altaaseen. Pinnanmuodostusta leimaavat hiekkadyynit, laaksot ja pohjoisen kalliorinteet. Vesistöjä ovat koillisessa sijaitseva Tšadjärvi ja Nigerian rajalla virtaava Komadougou Yobé. Kuivuudesta ja laiduntamisesta kärsinyt kasvillisuus on pohjoisessa aroa ja etelämpänä savannia. Kaikkein eteläisimmässä osassa on jäljellä vähän metsää.[1]

Alueen eteläosa kuuluu Sahelin ilmastovyöhykkeeseen. Pohjoisosa on Sahelin ja Saharan siirtymäaluetta. Vuotuinen sademäärä vaihtelee etelän 400 millimetristä pohjoisen 20 millimetriin. Sadekausi kestää kesäkuusta syyskuuhun. Tammikuun keskilämpötila on 30,7 ja toukokuun 42,3 astetta.[1]

Hallinnollinen jako ja asutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue jakautuu kuuteen departementtiin ja 12 kuntaan. Departementit ovat Bosso, Diffa, Goudoumaria, Mainé Soroa, N’Gourti ja N’Guigmi. Kaupunkikuntia ovat Diffa, Mainé Soroa ja N’Guigmi ja maalaiskuntia Bosso, Chétimari, Foulatari, Goudoumaria, Gueskérou, Kabaléwa, N’Gourti, N’Guelbeyli ja Toumour. Perinteinen hallinto käsittää kuusi kantonia ja joukon paimentolaisryhmiä.[1]

Alueella asuu 3,5 % Nigerin väestöstä. Kaupunkiväestön osuus on 14,8 %.[2] Asukkaiden enemmistö on kanureja (58 % vuonna 2001[3]). Lisäksi on fulbeja (27 %), tubuja (7 %), hausoja (3 %), arabeja (3 %), budumoja ja tuaregeja. Vallitseva uskonto on islam.[1]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkein liikenneväylä on lännestä N’Guigmiin johtava asfaltoitu maantie RN1. Diffassa on lentokenttä.[1]

Alueen pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, durra ja lehmänpapu. Keinokastelun avulla viljellään pippuria, sipulia, riisiä, vehnää, maissia ja ohraa. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, kamelit, hevoset, aasit ja siipikarja. Lisäksi harjoitetaan kalastusta, käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Teollisuutta ei ole juuri lainkaan.[1]

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matkailu alueelle on hyvin vähäistä. Kiinnostavina kohteina mainitaan Goudoumarian keidas, Talin valkoinen autiomaa N’Guigmin pohjoispuolella, Tšadjärvi, Komadougou Yobé, Kanem-Bornun muinaisen pääkaupungin Garou Melen rauniot ja autiomaareitti N’Guigmista Agademin kautta Bilmaan. Matkailupalveluja on lähinnä vain Diffassa.[1][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Conseil Régional de Diffa regiondiffa.com. Arkistoitu 3.1.2018. Viitattu 2.1.2018.
  2. a b Annuaire Statistique 2009–2013 stat-niger.org. Viitattu 2.1.2018.
  3. Diffa en Chiffres stat-niger.org. Viitattu 2.1.2018.
  4. Le petit futé Niger 2009–2010, s. 148, 153–160. Paris: Nouvelles éditions de l’université, 2009. ISBN 2-7469-1640-1.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]