Dosso (alue)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dosso
Hirssin korjuuta Koré Maïrouassa
Hirssin korjuuta Koré Maïrouassa
Dosson sijainti Nigerissä
Dosson sijainti Nigerissä
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Dosso
Pinta-ala 31 000 km²
Väkiluku (2012) 2 037 713
 – väestötiheys 65,7 as./km²

Dosson alue (ransk. région de Dosso) on hallintoalue Nigerin lounaisosassa. Sen pinta-ala on 31 000 neliökilometriä[1] ja väkiluku 2 037 713 henkeä (väestönlaskenta 2012)[2]. Alueen hallinnollinen keskus on Dosson kaupunki.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dosson alue rajoittuu lännessä ja pohjoisessa Tillabérin ja idässä Tahouan alueisiin, kaakossa Nigeriaan ja lounaassa Beniniin[1]. Sen pohjoisosa kuuluu Sahelin ja eteläosa Sudanin ilmastovyöhykkeeseen. Kuiva kausi kestää marraskuusta toukokuuhun ja sadekausi kesäkuusta lokakuuhun.[3] Vuotuinen sademäärä on 511–810 millimetriä (vuosina 2009–2013)[4]. Keskilämpötilat vaihtelevat 22:n ja 36:n asteen välillä. Pinnanmuodostusta leimaavat tasangot sekä pohjoisesta etelään kulkevat vadit, joita kutsutaan nimellä dallol. Alueen etelärajalla virtaa Nigerjoki.[3]

Aluejako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alue jakautuu Boboyen, Dioundioun, Dogondoutchin, Dosson, Falmeyn, Gayan, Logan ja Tibirin departementteihin sekä 43 kuntaan. Kaupunkikuntia ovat Birni N’Gaouré, Dogondoutchi, Dosso, Gaya ja Loga. Perinteinen hallinto käsittää Dosson sulttaanikunnan, 15 kantonia ja kolme fulberyhmää. Vuonna 2014 alueella oli 1 672 kylää ja hallinnollista heimoa.[5]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asukkaista 48,1 % on djermoja, 42,1 % hausoja, 8,6 % fulbeja ja 1,0 % tuaregeja (vuonna 2001)[6]. 91,1 % väestöstä elää maaseudulla. Asutus on tiheintä alueen eteläosassa.[2]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen halki kulkee päällystetty valtatie N1, josta haarautuu Dossossa päällystetty valtatie N7 Beninin rajalle Gayaan. Seudun pääelinkeinot ovat maanviljely, karjanhoito ja metsien hyödyntäminen. Maanviljely on keskittynyt Nigerjoen laaksoon ja vadien varsille. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, lehmänpapu, durra ja maapähkinä. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, kamelit, hevoset ja aasit. Teollisuutta edustavat leipomot ja maataloustuotteiden jalostus. Lisäksi harjoitetaan kaupankäyntiä ja käsityöammatteja. Matkailu alueelle on vähäistä.[7]

Koulutusjärjestelmä käsittää lastentarhoja, ala- ja yläkouluja, ammattikouluja sekä Dosson, Dogondoutchin ja Gayan lukiot. Terveysasemien- ja keskusten lisäksi on viisi piirisairaalaa ja aluesairaala.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Plan, s. 4.
  2. a b Plan, s. 10.
  3. a b Plan, s. 7.
  4. Plan, s. 12.
  5. Plan, s. 4–5.
  6. Annuaire statistique des cinquante ans d’independance du Niger Viitattu 14.3.2016.
  7. Plan, s. 12–21.
  8. Plan, s. 23–24.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]