Mannerheim (suku)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vapaaherrallisen Mannerheim-suvun vaakuna.
Kreivillisen Mannerheim-suvun vaakuna.
Mannerheim-sisarukset vuonna 1881: keskellä Sophie, vasemmalla Carl, August ja Johan, oikealla Annicka ja Gustaf, istumassa Eva.

Mannerheim-suku (alkuaan Marhein) on ruotsalais-suomalainen aatelissuku, joka on alun perin kotoisin Saksasta. Aiemmin suvun luultiin olevan peräisin Alankomaista.[1] Suvun tunnetuin jäsen on Suomen marsalkka ja presidentti Carl Gustaf Emil Mannerheim.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suvun historia liittyy sekä Ruotsin että Suomen historiaan. Vanhin tunnettu Mannerheim-sukuinen, Henrik (Hinrich) Marhein (s. 1618), on asunut Hampurissa Saksassa.[1][2] Hän oli tulleita hansakauppiaita ja muuttanut Ruotsiin 1600-luvulla. Hänen tiedetään toimineen Gävlessä kauppiaana 1645. Hän kuoli Tukholmassa 1667.lähde?

Hänen poikansa Augustin Marhein saavutti aseman valtion tilojen hoitajana. Hänet aateloitiin ansioistaan vuonna 1693. Suku merkittiin Ruotsin ritarihuoneen aateliskalenteriin nimellä Mannerheim.

Augustin Mannerheimillä ja hänen vaimollaan Anna Elisabeth Oldermanilla oli neljä poikaa, jotka kaikki lähtivät sotilasuralle. Merkittävimmät olivat Gustaf Henrik ja Johan Augustin Mannerheim, joista tuli vapaaherroja 1768. Yksi tyttäristä puolestaan avioitui eversti Scheffer-Ehrensvärdin kanssa, ja on näin Suomenlinnan rakennuttajan Augustin Ehrensvärdin äiti.

Johan Augustin Mannerheimin poikia puolestaan olivat Lars Augustin, Gustaf Johan ja Carl Erik Mannerheim. Näistä vapaaherra (myöh. kreivi) Carl Erik Mannerheim oli ensimmäinen suvun jäsen, joka muutti Suomeen. Se tapahtui 1700-luvun lopulla. Hän osti Askaisista keskiajalta peräisin olleen Louhisaaren kartanon vuonna 1795 ja avioitui Turun ja Porin läänin maaherran Ernst Gustav von Willebrandin tyttären Vendla Sofia von Willebrandin kanssa vuonna 1796. Hän toimi muun muassa senaatin talousosaston ensimmäinen varapuheenjohtajana ja oli yksi Suomen suuriruhtinaskunnan alkuajan merkittäviä valtiomiehiä.

Ensimmäinen Suomessa syntynyt Mannerheim oli kreivi Carl Gustaf Mannerheim, joka syntyi Louhisaaressa vuonna 1797. Hänestä tuli Vaasan (1832–1833) ja Viipurin kuvernööri (1834–1839), ja myöhemmin Viipurin hovioikeuden ensimmäinen presidentti (1839–1854). Hänen puolisonsa oli Eva Vilhelmina von Schantz, joka oli everstiluutnantti Carl Constantin von Schantzin ja Carolina Lovisa Weissman von Weissensteinin tytär. Kreivi Mannerheim oli nykyisen käsityksen mukaan Suomen suuriruhtinaskunnan poliittisesti merkittävimpiä miehiä. Virkatehtäviensä ohella hän oli merkittävä hyönteistieteilijä.

Carl Gustaf Mannerheimin ja Eva Vilhelmina von Schantzin poika oli Carl Robert Mannerheim. Hän avioitui Hedvig Charlotta Helene von Julinin kanssa vuonna 1862 ja Sofia Nordenstamin kanssa vuonna 1883. Carl Robert Mannerheimin lapsia olivat muun muassa ylihoitaja Sophie Mannerheim (1863–1928), pankinjohtaja Carl Mannerheim (1865–1915), Suomen presidentti ja marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim (1867–1951), kartanonomistaja Johan Mannerheim (1868–1934) sekä kirjataiteilija ja kirjailija Eva Mannerheim-Sparre (1879–1957).[3]

Kreivi Gustaf Mannerheim (s. 1964) kuoli vuonna 2015.[4] Siitä lähtien suvun päämies on ollut kreivi Carl Erik Mannerheim (s. 1929), joka asuu Cannesissa ja on eläköitynyt, öljytankkereilla työskennellyt yli-insinööri.[5] Suomessa elää yhä suvun vapaaherrallisen suvun jäseniä, mutta ei kreivillisen haaran jäseniä.[6]

Mannerheim-suvun alkuperäisiä asiakirjoja siirtyi Suomeen, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin lahjoitti ne vuonna 2018 syntymäpäivälahjaksi presidentti Sauli Niinistölle, joka lahjoitti ne edelleen Kansallisarkistoon, ja ne on digitoitu verkkoon.[7] Kokoelmaan kuuluu noin 170 asiakirjaa ja valokuvaa.[8] Aineisto oli myyty keväällä 2018 Yhdysvalloissa järjestetyssä huutokaupassa ja sieltä se oli päätynyt eri reittejä Venäjälle ja lopulta Putinille.[9]

Kansallisarkisto sai toisen marsalkka Mannerheimiä koskevan lahjoituksen, kun ruotsalaisen Wallenberg- suvun säätiö lahjoitti arkistolle marsalkan ja kreivitär Gertrud Arco auf Valleyn välistä kirjeenvaihtoa vuosilta 1946–1951. Lahjoituksen asiakirjat on kopioitu säätiön omistamista alkuperäisistä asiakirjoista ja niitä koskee käyttörajoitus, ne ovat vain väitelleille tutkijoille.[10] Gertrud Arco auf Valley oli pankkiireiden Jacob Wallenbergin (1892–1980) ja Marcus Wallenberg nuoremman (1899–1982) sisar. Juhani Suomen vuonna 2013 julkaiseman teoksen Mannerheim, viimeinen kortti? Ylipäällikkö-presidentti mukaan kreivitär oli marsalkan viimeinen rakkaus.[11]

Kuuluisia suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sukuun avioliiton kautta kuuluneita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Voipio, Anni: Suomen sotamarsalkka. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1942.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Mannerheimin suku onkin lähtöisin Saksasta mtv3.fi. 1.3.2007. MTV3. Viitattu 17.2.2009.
  2. http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=640489 (Achive.org) web.archive.org. 1.3.2007. Kaleva. Viitattu 17.2.2009.
  3. a b c Mannerheim, Carl Robert (1835–1914) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Vesa, Mikko: Mannerheimin suku sammui Suomessa – Kreivi Gustaf Mannerheim, 50, kuoli. Ilta-Sanomat, 20.9.2015. Artikkelin verkkoversio.
  5. Lekkeri, Anneli: Mannerheim-suvun nykyinen päämies isosedästään: Marsalkka säteili auktoritettia. 7.8.2016. Seura. Viitattu 4.8.2017.
  6. Tikka, Juha-Pekka: Mannerheimin sukua on yhä Suomessa – uutinen levitti väärää käsitystä Verkkouutiset. 26.9.2015. Viitattu 27.9.2015.
  7. Jussi Salokorpi: Presidentin saamat Mannerheim-asiakirjat nyt kaikkien katsottavissa Yle.fi, uutiset. 12.11.2018. Viitattu 12.11.2018.
  8. Inka Haukka: MT: Niinistö Putinin lahjoittamista Mannerheim-asiakirjoista: ”Onkohan lahjoittaja lukenut ihan koko materiaalin?” Yle.fi, uutiset. 21.9.2018. Viitattu 21.9.2018.
  9. Jaana Hevonoja: Ainutlaatuinen tilaisuus: Putinilta saatuja Mannerheimin kirjeitä ja valokuvia nähtävillä vain ensi maanantaina Yle.fi/uutiset. 21.9.2018. Viitattu 21.9.2018.
  10. Tapio, Ilari: Presidentti Niinistöltä merkittävä lahjoitus – luovutti arvokkaat Mannerheim-suvun asiakirjat Kansallisarkistoon Aamulehti. 21.9.2018. Viitattu 23.9.2018.
  11. Varjus, Seppo: Uutuuskirja paljastaa: Vanha Mannerheim rakastui tosissaan Ilta-Sanomat. 5.9.2013. Viitattu 23.9.2018.
  12. Markku Tyynilä: Mannerheim, Carl Erik (1759–1837) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 12.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  13. Mannerheim, Carl Gustaf (1797–1854) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  14. Mannerheim, Sophie (1863–1928) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  15. Mannerheim, Gustaf (1867–1951) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  16. Mannerheim Sparre, Eva (1870–1957) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  17. Mannerheim, Anastasie (1872–1936) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]