Nimi
|
Sijaintilääni
|
Sijaintikunta
|
Pinta-ala (ha)
|
Perustettu
|
Kuvaus
|
Lähde
|
Abiskon kansallispuisto
|
Norrbottenin lääni
|
Kiirunan kunta
|
7 700
|
1909
|
Luonnontilaisia tunturialueita. Skandinavian suurin tunturijärvi, Torniojärvi, sijaitsee alueen pohjoisosassa.
|
[3]
|
Björnlandetin kansallispuisto
|
Västerbottenin lääni
|
Åselen kunta
|
2 369
|
1991
|
Björnlandet on tunnettu aarniometsäalueestaan ja rotkoisista vuoristomaisemistaan.
|
[4]
|
Blå Jungfrun kansallispuisto
|
Kalmarin lääni
|
Oskarshamnin kunta
|
66
|
1926
|
Blå Jungfru on saari Itämerellä.
|
[5]
|
Dalby Söderskogin kansallispuisto
|
Skånen lääni
|
Lundin kunta
|
37
|
1918
|
|
[6]
|
Djurön kansallispuisto
|
Länsi-Götanmaan lääni
|
Mariestadin kunta
|
2 400
|
1991
|
Djurön kansallispuistoon sisältyy noin 30 saarta Ruotsin suurimmassa järvessä, Vänernissä.
|
[7]
|
Fulufjälletin kansallispuisto**
|
Taalainmaan lääni
|
Älvdalenin kunta
|
38 485
|
2002
|
|
[8]
|
Färnebofjärdenin kansallispuisto
|
Taalainmaan, Gävleborgin, Västmanlandin ja Uppsalan läänit
|
|
10 100
|
1998
|
Daljoki kulkee puiston läpi. Puistoon kuuluu yli 200 saarta ja luotoa.
|
[9]
|
Garphyttanin kansallispuisto
|
Örebron lääni
|
Lekebergin kunta
|
111
|
1909
|
|
[10]
|
Gotska Sandönin kansallispuisto
|
Gotlannin lääni
|
Gotlannin kunta
|
4 500
|
1909
|
Gotska Sandön on moreenista, sorasta ja hiekasta muodostunut saari Itämerellä.
|
[11]
|
Haaparannan saariston kansallispuisto
|
Norrbottenin lääni
|
Haaparannan kunta
|
6 000
|
1995
|
Sijaitsee Haaparannan edustalla Perämerellä. Kansallispuistossa on matalia ja hiekkarantaisia saaria.
|
[12]
|
Hamran kansallispuisto
|
Gävleborgin lääni
|
Ljusdalin kunta
|
1 383
|
1909
|
Hamran kansallispuistossa on moreiinikukkuloita ja aarniometsää.
|
[13]
|
Kosterhavetin kansallispuisto
|
Länsi-Götanmaan lääni
|
Strömstadin ja Tanumin kunnat
|
38 900
|
2009
|
Kosterhavetin kansallispuisto on ensimmäinen varsinainen merellinen kansallispuisto.[14]
|
[15]
|
Muddusin kansallispuisto*
|
Norrbottenin lääni
|
Jällivaaran ja Jokimukan kunnat
|
49 340
|
1942
|
Kansallispuistossa syviä rotkoja ja aarniometsää. Ruotsin vanhin mänty sijaitsee puistossa.
|
[16]
|
Norra Kvillin kansallispuisto
|
Kalmarin lääni
|
Vimmerbyn kunta
|
111
|
1927
|
Kansallispuistossa yli 300-vuotiaita mäntypuita. Alueella kolme järveä: Stora Idegölen, Lilla Idegölen ja Dalskärret.
|
[17]
|
Padjelantan kansallispuisto*
|
Norrbottenin lääni
|
Jokimukan kunta
|
198 400
|
1962
|
Norjan rajalla sijaitsevan kansallispuiston alueella aavoja ja avoimia maisemia, jotka ympäröi Vastenjávrren ja Virihávrren järviä.
|
[18]
|
Pieljekaisen kansallispuisto
|
Norrbottenin lääni
|
Arjeplogin kunta
|
15 340
|
1909
|
Pieljekaisen kansallispuistossa muun muassa koivumetsää, vuoristomaastoa ja useita järviä. Puisto on nimetty Pieljekaise-vuoren mukaan, joka on alueen maamerkki.
|
[19]
|
Sarekin kansallispuisto
|
Norrbottenin lääni
|
Jokimukan kunta
|
197 000
|
1909
|
Puistossa alppimaisemia korkeine huippuineen ja kapeine laaksoineen. Alueella on lähes sata jäätikköä ja monia yli kaksi tuhatta metriä korkeita vuoria.
|
[20]
|
Skuleskogenin kansallispuisto
|
Västernorrlandin lääni
|
Kramforsin ja Örnskoldsvikin kunnat
|
3 062
|
1984
|
Kansallispuistossa on aarniometsiä, korkeita tuntureita ja rannikkoa.
|
[21]
|
Sonfjälletin kansallispuisto
|
Jämtlandin lääni
|
Härjedalenin kunta
|
10 440
|
1909
|
Puisto on nimetty 1 278 metriä korkean vuoren, Sånfjälletin, mukaan.
|
[22]
|
Stenshuvudin kansallispuisto
|
Skånen lääni
|
Simrishamnin kunta
|
400
|
1986
|
Suhteellisen tasainen alue Itämeren rannalla Etelä-Ruotsissa.
|
[23]
|
Stora Sjöfalletin kansallispuisto*
|
Norrbottenin lääni
|
Jällivaaran ja Jokimukan kunnat
|
127 800
|
1909
|
Puiston pohjoisimmat osat kuuluvat Skandien vuoristoon.
|
[24]
|
Store Mossen kansallispuisto
|
Jönköpingin lääni
|
Värnamon, Gnosjön ja Vaggerydin kunnat
|
7 850
|
1989
|
Store Mossen kansallispuistossa on Etelä-Ruotsin laajin suoalue. Kävsjön-järvellä tavataan monia lintulajeja.
|
[25]
|
Söderåsenin kansallispuisto
|
Skånen lääni
|
Svalövin ja Klippanin kunnat
|
1 625
|
2001
|
Puistossa syviä rotkoja ja pyökkipuustoa.
|
[26]
|
Tivedenin kansallispuisto
|
Örebron ja Länsi-Götanmaan läänit
|
Karlsborgin ja Laxån kunnat
|
2 030
|
1983
|
Tivedenin kansallispuisto on osa laajaa Tivedenin metsäaluetta. Kansallispuisto on sijoitettu metsän vaikeapääsyisimpään osaan. Maisema puiston alueella on vuorimaista ja kivistä.
|
[27]
|
Tresticklanin kansallispuisto
|
Länsi-Götanmaan lääni
|
Dals-Edin kunta
|
2 909
|
1996
|
Puistossa on hautavajoamalaaksoja.
|
[28]
|
Tyrestan kansallispuisto
|
Tukholman lääni
|
Haningen ja Tyresön kunnat
|
1 970
|
1993
|
Tyrestan kansallispuistossa on rotkoja ja kivisiä rinteitä. Alueella yksi maan laajimmista aarniometsistä.
|
[29]
|
Töfsingdalenin kansallispuisto
|
Taalainmaan lääni
|
Älvdalenin kunta
|
1 615
|
1930
|
Puiston alueella on kaksi harjua, joiden välissä on laakso, jossa on aarniometsäalue.
|
[30]
|
Vadvetjåkkan kansallispuisto
|
Norrbottenin lääni
|
Kiirunan kunta
|
2 630
|
1920
|
Vadvetjåkka on Ruotsin kansallispuistoista pohjoisin. Sijaitsee vuoristoisella alueella Tornionjärvestä luoteeseen. Puisto on nimetty alueella sijaitsevan Vadvetjåkka-vuoren mukaan.
|
[31]
|
Åsnenin kansallispuisto
|
Kronobergin lääni
|
Tingsrydin ja Alvestan kunnat
|
1 873
|
2018
|
Åsnenin pinta-alasta 75 prosenttia on vettä.
|
[32]
|
Ängsön kansallispuisto
|
Tukholman lääni
|
Norrtäljen kunta
|
188
|
1909
|
Ängsö on saari Tukholman saaristossa. Puisto tunnetaan vanhoista maatiloistaan saaristoympäristössä ja monimuotoisesta lintukannastaan.
|
[33]
|