Laxån kunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Laxån kunta
Vaakuna
Vaakuna
Laxå Municipality in Örebro County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Örebron lääni
Maakunta Närke ja Länsi-Götanmaa
Keskustaajama Laxå
Kuntakoodi 1860
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 602,00 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 5 656
 – Tiheys 9,4 as./km²

Laxån kunta (ruots. Laxå kommun) on Örebron läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Närkeen ja Länsi-Götanmaahan. Kunnan keskustaajama on Laxå.[3]

Kunnan maapinta-ala on 602,00 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 5 656 henkeä (31.12.2015).[2]

Laxå sijaitsee Tukholman ja Göteborgin välisen E20-tien varrella. Kunnassa sijaitsevat Ramundebodan luostarin rauniot ja osa Tivedenin kansallispuistosta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 12,43 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,1 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ramundebodan maalaiskuntaan alettiin soveltaa kaupunkeja koskevia määräyksiä (ruots. stadsstadgorna) vuonna 1943, mutta taajaväkistä yhdyskuntaa ei kuitenkaan perustettu alueelle. Vuonna 1946 koko maalaiskunta muutettiin Laxån kauppalaksi.

Vuoden 1952 kuntauudistetuksessa muodostettiin kaksi "suurkuntaa":

  • Svartå (Kvistbro, Nysund ja Skagershult)
  • Tiveden (Finnerödja ja Tived)

Tivedenin maalaiskunta kuului tuolloin Skaraborgin lääniin. Laxån kauppalaan tämä uudistus ei vaikuttanut. Vuonna 1967 Tiveden siirrettiin Örebron lääniin ja liitettiin kauppalaan yhdessä Svartåhon kuuluneen Skagershultin seurakunnan kanssa. Laxån kauppala muutettiin vuonna 1971 Laxån kunnaksi Ruotsin siirtyessä yhtenäiseen kuntamuotoon.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laxån kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
7 210
1955
  
8 273
1960
  
8 549
1965
  
9 180
1970
  
9 536
1975
  
8 664
1980
  
8 662
1985
  
7 972
1990
  
7 622
1995
  
7 065
2000
  
6 699
2005
  
6 136
2010
  
5 686
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 929 16,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 156 2,8
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 320 5,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 4 251 75,2

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 217 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 3,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 9,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 395 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 4,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 172 024 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 68 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 16,5 %
  • 18–64-vuotiaat: 56,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 26,7 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 3,4 3,4
  jalostus 49,9 39,4
  palvelut 45,3 55,6
  tuntematon 1,4 1,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 2 659 2 563
  työpaikkaomavaraisuus 103,7

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 4 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 75,7 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 383 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Laxå 3 064
2 Finnerödja 604
3 Hasselfors 428
4 Röfors 207

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Laxån kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[17]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 1 2 2 3 4 3 3 3 3 2 3 4 4
  Keskustapuolue 7 7 6 7 6 6 6 5 4 3 4 3 3
  Liberaalit 2 3 3 1 3 4 5 4 3 3 2 2 1
  Kristillisdemokraatit 2 3 3 3 3 3 4 3 5 3 3 4 6
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 21 19 21 23 20 20 16 20 17 14 14 14 10
  Vasemmistopuolue 2 2 2 2 2 0 0 0 0 6 4 3 3
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2
  Muut 6 5 4 2 3 5 7 6 9 0 0 0 0
  Yhteensä[18] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 31 31 31 31

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Laxån kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[19]

  • Ramundeboda
  • Finnerödja-Tived
  • Skagershult

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[20] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Finnerödja
  • Ramundeboda (Bodarne, Tivedsbodarne)
  • Skagershult
  • Tived

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lisäksi kunnassa sijaitsee Porlan kappeli.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Laxå Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  18. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  19. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Laxån kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Laxå kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä tästä ja maalaiskuntia koskevista artikkeleista.