Ludvikan kunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ludvikan kunta
Vaakuna
Vaakuna
Ludvika Municipality in Dalarna County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Taalainmaan lääni
Maakunta Taalainmaa
Keskustaajama Ludvika
Kuntakoodi 2085
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 1 490,37 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 26 362
 – Tiheys 17,7 as./km²
Väsman-järvi Ludvikan kunnassa. Vastarannalla näkyy Ludvikan kaupunkitaajama.

Ludvikan kunta (ruots. Ludvika kommun) on Taalainmaan läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Taalainmaahan. Kunnan keskustaajama on Ludvika.[3]

Kunnan maapinta-ala on 1 490,37 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 26 362 henkeä (31.12.2015).[2]

Ludvika on laulaja Jari Sillanpään ja entisen kansanedustajan Lyly Rajalan syntymäkunta.

Vuonna 2007 kunnassa oli 9,16 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,6 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ludvikan taajaväkinen yhdyskunta perustettiin Ludvikan maalaiskuntaan vuonna 1901. Vuonna 1915 se erotettiin Ludvikan kauppalaksi, joka muutettiin kaupungiksi jo vuonna 1919. Jäljelle jääneeseen Ludvikan maalaiskuntaan ja Norrbärken maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1918 uusi taajaväkinen yhdyskunta, Marnäs. Se liitettiin Ludvikan kaupunkiin vuonna 1925. Tämän jälkeen aluejako pysyi pitkään samana, eikä se muuttunut vuoden 1952 kuntauudistuksessakaan. Ludvikan maalaiskunta liitettiin kaupunkiin vuonna 1963. Nykyinen Ludvikan kunta muodostettiin vuonna 1971 yhdistämällä kaupunki sekä Grangärden ja Säfsnäsin maalaiskunnat.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen vaakuna on entisen Ludvikan kaupungin vaakuna. Myös kaikilla kolmella maalaiskunnalla oli oma vaakuna.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ludvikan kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
30 786
1955
  
33 688
1960
  
35 776
1965
  
34 947
1970
  
33 245
1975
  
33 069
1980
  
31 695
1985
  
29 907
1990
  
29 421
1995
  
28 176
2000
  
26 450
2005
  
25 537
2010
  
25 810
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
 %
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 4 059 15,4
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 950 3,6
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 747 6,6
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 19 606 74,4

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 756 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 2,9 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 7,1 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 1 148 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 3,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 439 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 51 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 17,9 %
  • 18–64-vuotiaat: 57,8 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 24,2 %

Elinkeinot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,1 1,5
  jalostus 40,8 37,9
  palvelut 57,6 60,1
  tuntematon 0,5 0,6
  Työpaikkoja ja työllisiä 12 169 11 363
  työpaikkaomavaraisuus 107,1

Taajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kunnassa on 12 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 88,1 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 3 083 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Ludvika* 14 092[17]
2 Grängesberg 3 481
3 Sörvik 743
4 Fredriksberg 655
5 Nyhammar 654
6 Saxdalen 604
7 Sunnansjö 560
8 Håksberg 458
9 Blötberget 428
10 Gonäs 357
11 Grangärde 351
12 Persbo 344

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Ludvikan taajamassa on 14 498 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Smedjebackenin kuntaan.[17] Persbon taajaman nimenä on joskus ollut myös Övre Persbo.[18]

Pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Asteriski (*) tarkoittaa, että pientaajama kuuluu osittain toiseenkin kuntaan. Tuna-Hästberg kuuluu osin myös Borlängen kuntaan.[20]

Entiset pientaajamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[21]

Kunnanvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Kunnallisvaaleissa Ludvikan kunta on jaettu seuraaviin vaalipiireihin:[22]

  • Ludvika stad (25 valtuutettua)
  • Grangärde-Säfsnäs (20 valtuutettua)

Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Ludvikan kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[23]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 4 5 5 6 5 5 6 5 5 5 7 9 10
  Keskustapuolue 11 10 8 6 6 6 5 3 2 2 3 2 2
  Liberaalit 3 3 2 1 3 2 3 2 0 3 1 2 1
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 1 0 0
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 0 2 2 2 1 2 3
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 28 29 30 32 26 25 29 30 25 22 24 22 17
  Vasemmistopuolue 5 4 6 6 7 6 3 5 10 6 4 4 4
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 7
  Muut 0 0 0 0 4 7 5 4 7 3 4 2 1
  Yhteensä[24] 51 51 51 51 51 51 51 51 51 45 45 45 45

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartta Ludvikan kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[25]

  • Ludvika
  • Gränge-Säfsnäs

Historialliset seurakunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[26] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Grangärde (Gränge)
  • Grängesberg
  • Grängesberg-Hörkens kapellag*
  • Ludvika
  • Säfsnäs

Kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Ludvika Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Småorter 2010 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  21. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  22. Mandatfördelning per valkrets - Kommun (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 30.9.2012. (ruotsiksi)
  23. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  24. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  25. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  26. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ludvikan kunta.
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Ludvika kommun  –  Kuntajaon kehitys on käännöstä.