Lucio Silla

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lucio Silla
Alkuperäinen nimi Lucio Silla
Määritelmä dramma per musica in tre atti
Säveltäjä Wolfgang Amadeus Mozart
Libretto Giovanni de Gamerra
Pohjautuu Metastasion tekstiin
Tyylilaji opera seria
Kieli italia
Kantaesitys 26. joulukuuta 1772
Teatro Regio Ducal, Milano
Aikajana Mozartin oopperoista
Il Sogno di Scipione Lucio Silla La finta giardiniera
1772 1772 1775

Lucio Silla (KV 135) on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä kolminäytöksinen ooppera.[1]

Oopperan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun lopulla 1772 Mozart lähti isänsä kanssa heidän kolmannelle ja viimeiselle Italian matkalleen. Matkan tarkoituksena oli saada Mozartille pysyvä virka Italiasta jostain ruhtinashovista. Virkaa ei tuoltakaan matkalta saatu, mutta Milanon herttuan hoviteatterissa sai 26. joulukuuta 1772 ensi-iltansa herttua Ferdinandille ja hänen puolisolleen, Modenan prinsessa Maria Ricciardia Beatrice d'Estelle omistettu Lucio Silla.

Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lucio Silla, diktaattoritenori (kantaesityksessä Bassano Morgnoni)
  • GiuniaSillan vihollisen Mariuksen tytär, Cecilion rakastettusopraano (Anna de Amicis)
  • Cecilio, senaattori ja maanpakolainen – sopraano (kastraatti) (Venanzio Rauzzini)
  • Lucio Cinna, roomalainen patriisi, Cecilion ystävä, Lucio Sillan salainen vihollinen – sopraano (Felicita Suardi)
  • Celia, Lucio Sillan sisko – sopraano (Daniella Mienci)
  • Aufidio, tribuuni, Lucio Sillan ystävä – tenori (Giuseppe Onofrio)
  • kaartilaisia, senaattoreita, ylhäisöä, sotilaita, kansaakuoro

Synopsis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karkotettu senaattori Cecilio palaa salaa Roomaan tavatakseen rakastettunsa, diktaattori Sillan himoitseman Giunian. Murha– ja lemmenjuonien ja Sillan tyrannimaisten elkeiden lomassa Cecilio kamppailee rakkaudestaan. Suurten vaarojen jälkeen Cecilio ja Giunia saavat lopulta toisensa.

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oopperasta on kolme keskeistä äänitystä:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wolfgang Amadé Mozart. Åbo Tidning, 27.01.1906, nro 22, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.07.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]