Zaide
| Zaide | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Alkuperäinen nimi | Zaide | ||||||
| Määritelmä | Deutsches Singspiel in zwei Aufzügen | ||||||
| Säveltäjä | Wolfgang Amadeus Mozart | ||||||
| Libretto | Johann Andreas Schachtner | ||||||
| Pohjautuu | - | ||||||
| Tyylilaji | singspiel | ||||||
| Kieli | saksa | ||||||
| Kantaesitys |
27. tammikuuta 1866 Frankfurt |
||||||
| Aikajana Mozartin oopperoista | |||||||
|
|||||||
Zaide on Wolfgang Amadeus Mozartin keskeneräiseksi jäänyt ooppera.[1] Mozart alkoi säveltää koomista oopperaa keisari Joosef II:n toiveesta. Mozart oli säveltämässä Turkkiin (kts. Ryöstö seraljista) sijoittuvaa "pelastusoopperaa" Johann Andreas Schachtnerin librettoon, mutta jätti projektin kesken keskittyäkseen Idomeneoon. Hän ei koskaan palannut jatkamaan Zaiden sävellystä. Mozartin kuoltua teos joutui kadoksiin joiksikin vuosiksi, kunnes säveltäjän leski Constanze löysi sen 1799. Oopperasta puuttuu alkusoitto sekä kolmas näytös. Lisäksi kohtauksia yhdistävät puheosuudet ovat kadonneet. Keskeneräinen työ julkaistiin vasta vuonna 1838, ja se sai ensiesityksensä lopulta 1866, Mozartin syntymän 110-vuotisjuhlapäivänä. Tunnetuin aaria lienee Zaiden Ruhe sanft, mein holdes Leben. Zaide esitettiin Suomen Kansallisoopperassa lokakuussa 2006.
Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Zaide (sopraano)
- Gomatz (tenori)
- Allazim (basso)
- sulttaani Soliman (tenori)
- Osmin (basso)
- Zaram, Vartiokaartin kapteeni (puherooli)
- neljä orjaa (tenoreita)
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulttaani Soliman on vanginnut Gomatzin. Oopperan alussa Gomatz on työssä orjajoukon kanssa, valittaa kohtaloaan ja nukahtaa lopulta. Hänen nukkuessaan sulttaanin suosikki Zaide tunnustaa rakkautensa Gomatziin ja jättää muotokuvansa hänen viereensä. Herättyään Gomatz rakastuu kuvaan ja kiroaa taas kohtaloaan. Zaide palaa ja kuullaan rakkausduetto. Allazim auttaa heidät pakoon ja ensimmäinen näytös päättyy tertsettoon, jossa ennakoidaan onnellista tulevaisuutta.
Toinen näytös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sulttaani on raivoissaan kun huomaa Zaiden kadonneen orjan kanssa. Hän vannoo kostavansa julmasti. Tilannetta keventää Osmin laulamalla koomisen laulun, joka ei varsinaisesti liity juoneen. Rakastavaiset tuodaan takaisin ja sulttaani on vihassaan leppymätön. Kvartetossa Zaide, Gomatz, Allazim ja sulttaani kertovat tunteistaan ja sulttaania pyydetään olemaan armollinen. Mozartin alkuperäinen musiikki päättyy kvartettoon.
Loppu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koska alkuperäinen libretto on kadonnut, lopputapahtumat joudutaan rekonstruoimaan. Suomen Kansallisoopperan syksyn 2006 tuotannossa käytetään versiota, jossa vuosien takainen teko palkitaan armeliaisuudella. Sulttaani oli aikanaan joutunut merirosvojen käsiin ja nyt hän tunnistaa, että juuri Allazim oli hänen pelastajansa. Sen vuoksi hän haluaa nyt olla kaikille armollinen ja vapauttaa Gomatzin ja Zaiden. Viimeisessä kuorossa ylistetään Solimanin jalomielisyyttä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Juoni Suomen Kansallisoopperan ohjelmasta
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Euterpe, 27.09.1902, nro 33, s. 12. Kansalliskirjasto. Viitattu 15.07.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- www.classicalopera.co.uk (Arkistoitu – Internet Archive), artikkeli oopperan taustoista
- opera.stanford.edu, osia libretosta
| ||||||||||||||||
