Idomeneo
| Idomeneo | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Alkuperäinen nimi | Idomeneo, re di Creta ossia Ilia e Idamante | ||||||
| Määritelmä | dramma per musica | ||||||
| Säveltäjä | Wolfgang Amadeus Mozart | ||||||
| Libretto | Giambattista Varesco | ||||||
| Pohjautuu | Antoine Danchet'n Idomenée'n vuodelta 1712 | ||||||
| Tyylilaji | opera seria | ||||||
| Kieli | italia | ||||||
| Kantaesitys |
29. tammikuuta 1781 Hoftheater, München |
||||||
| Aikajana Mozartin oopperoista | |||||||
|
|||||||
Idomeneo, re di Creta ossia Ilia e Idamante (suom. Idomeneo, Kreetan kuningas tai Ilia ja Idamante) tai vain Idomeneo, KV 366, on Wolfgang Amadeus Mozartin säveltämä kolminäytöksinen ooppera. Teos on Mozartin oopperoista ensimmäinen kypsän kauden mestariteos. Oopperan tapahtumat sijoittuvat myyttiseen antiikin Kreikkaan, Troijan sodan jälkeiseen aikaan.
Oopperan synty[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Idomeneo syntyi Baijerin vaaliruhtinas Karl Theodorin tilauksesta. Mozart sävelsi oopperan Münchenissä, jonne erinomainen Mannheimin orkesteri oli muuttanut vaaliruhtinaan perässä.[1] Mozart kirjoittikin orkesteriosuuden erittäin rikkaaksi mutta kuitenkin hienovaraisen läpikuultavaksi.[2] Laulajiin Mozart ei sen sijaan ollut kovin tyytyväinen, lukuun ottamatta Mannheimin ajoilta tuttuja Dorothea Wendlingia ja hänen kälyään Elisabeth Wendlingia.[2]
Mozart kirjoitti keskinkertaiselle libretistilleen, Salzburgin hovikappalaiselle Giambattista Varescolle isänsä Leopoldin välityksellä ja pyysi muutoksia librettoon. Varesco, joka piti itseään runoilijana, ei mielellään suostunut niihin. Joitakin kiistanalaisia kohtia Mozart yksinkertaisesti jätti pois oopperasta.[2]
Kantaesitys 29. tammikuuta 1781 Münchenin Hoftheaterissa oli kiistaton menestys. Mozartin isä Leopold ja sisko Nannerl saapuivat Salzburgista Müncheniin kantaesitystä seuraamaan ja viipyivät siellä maaliskuuhun asti.
Musiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Idomeneo on opera serian huipentuma ja Mozartin kypsän kauden oopperoista ensimmäinen. Serian pariin Mozart palasi myöhemmin enää La clemenza di Titossa.
Henkilöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Idomeneo, Kreetan kuningas – tenori (kantaesityksessä Anton Raaff)
- Idamante, hänen poikansa – mezzosopraano tai tenori (kastraatti Vincenzo del Prato)
- Ilia, troijalainen prinsessa, Priamoksen tytär – sopraano (Dorothea Wendling)
- Elettra, Agamemnonin, Argosin kuninkaan tytär – sopraano (Elisabeth Wendling)
- Arbace, Idomeneon uskottu – tenori (Domenico Panzacchi)
- Neptunuksen ylipappi – tenori
- Oraakkeli – basso
- kreetalaisia, troijalaisia, merimiehiä, sotilaita, pappeja – kuoro
Synopsis[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tapahtumapaikka ja -aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myyttinen antiikin kreikka, troijan sodan jälkeinen aika.
Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Fritz Busch (1951) – Symposium – Richard Lewis, Léopold Simoneau, Sena Jurinac, Birgit Nilsson
- John Pritchard (1956) – EMI – Richard Lewis, Léopold Simoneau, Sena Jurinac, Lucille Udovick
- Colin Davis (1971) – Philips – Nicolai Gedda, Jessye Norman, Heather Harper, Rae Woodland
- James Levine (1982) – Pioneer Classic (Video) – Luciano Pavarotti, Frederica von Stade, Ileana Cotrubaș, Hildegard Behrens
- John Elliot Gardiner (1990) – Archiv – Anthony Rolfe Johnson, Anne Sofie von Otter, Sylvia McNair, Hillevi Martinpelto
- James Levine (1994) – Deutsche Grammophon – Plácido Domingo, Cecilia Bartoli, Heidi Grant Murphy, Carol Vaness
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hildesheimer, Wolfgang: Mozart (suom. Seppo ja Päivi Heikinheimo). Helsinki: Otava, 1983, 4. painos 2002. ISBN 951-1-11882-X.
- Lawson, Anne: Mozart's Idomeneo (OperaResource-sivustolla, ei enää saatavissa).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Batta, András et al (toim.): Ooppera. Säveltäjät – teokset – esittäjät. Köln: Könemann, 1999, suom. laitos 2001. ISBN 3-8290-5833-0.
- ↑ a b c Hildesheimer, Wolfgang: Mozart (suom. Seppo ja Päivi Heikinheimo). Helsinki: Otava, 1983, 4. painos 2002. ISBN 951-1-11882-X.
| ||||||||||||||||
