Lucas Cranach vanhempi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lucas Cranach nuorempi, Lucas Cranach vanhempi 77-vuotiaana, 1550.

Lucas Cranach vanhempi (1472 Kronach–16.10.1553 Weimar) oli yksi tärkeimmistä saksalaisen renessanssin taidemaalareista ja graafikoista. Vuodesta 1505 lähtien Cranach toimi Saksin vaaliruhtinaiden (Fredrik Viisas, Juhana Horjumaton ja Juhana Fredrik Jalomielinen) hovimaalarina. Cranach perusti Wittenbergiin menestyksekkään ja tuottoisan työhuoneen, jolta tunnetaan noin 5000 maalausta. Cranach tunnetaan lukuisien alttaritaulujen ja allegoristen maalausten lisäksi taidokkaista muotokuvista, joista tunnetuimpia ovat lukuisat versiot läheisestä ystävästä Martti Lutherista ja Philipp Melanchthonista. Hän teki myös puupiiroksia ja kaiverruksia, muun muassa Raamatun kertomuksista. Cranachilla oli myös oma kirjapaino. Vuonna 1508 ruhtinas myönsi Cranachille vaakunakirjeen. Vaakunassa on kruunattu käärme, jolla on lepakonsiivet ja sormus suussa. Cranach alkoi käyttää käärmekuvaa signeerauksenaan. Cranachin poika Lucas Cranachin nuorempi jatkoi työhuoneen toimintaa vuodesta 1550 lähtien, jolloin Lucas Cranach vanhempi siirtyi Weimariin Juhana Fredrik Jalomielisen uuteen residenssiin. Cranach kuoli Weimarissa lokakuussa 1553[1].

Elämänkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kronikoitsija Matthias Gunderam kirjoitti vuonna 1556, että Cranach on syntynyt 14. lokakuuta 1472 Kronachissa. Cranachin tarkkaa syntymäaikaa koskevia asiakirjoja kuitenkaan ei ole olemassa. Cranachin isä oli varakas kronachilainen taiteilija Hans Maler. Cranachin äiti Barbara Maler oli omaasukuaan Hübner. Cranachilla oli vähintään kuusi sisarta ja kaksi veljeä. Cranach sai taidemaalarinoppinsa isänsä työhuoneella.

Cranach asui Wienissä vuosina 15011504, liikkui humanistipiireissä ja maalasi tiedemiesten muotokuvia sekä raamatullisia aiheita kuten teoksen Lepo pakomatkalla Egyptiin. Wienissä ollessaan Cranach alkoi allekirjoittaa maalauksiaan Lucas Cranach ("Lucas Kronachista").

Vuonna 1505 Cranach kutsuttiin vaaliruhtinas Fredrik Viisaan hovimaalariksi Wittenbergiin. Hänen edeltäjänään toimi Jacopo de 'Barbari. Alussa Wittenbergin linnassa toiminut työhuone teki maalauksia kirkkoihin ja linnoihin, koristeli kirjoja, teki kultauksia ja suunnitteli juhlakoristeita ja maalasi jopa seiniä.

Hovimaalarina Cranach teki ruhtinaasta lukuisia muotokuvia, joista ensimmäisen 1507 Nürnbergin Dominikaaniseen kirkkoon. 6.1.1508 ruhtinas antoi Cranachin sukuvaakunan tunnukseksi siivekkään käärmeen, jolla on rubiinisormus suussa. Samana vuonna ruhtinas lähetti hänet diplomaattisissa tehtävissä Hollantiin (Mechelen), jossa hän maalasi muotokuvat keisari Maximilian I:stä ja myöhemmin keisari Kaarle V:stä. Vuonna 1510 Wittenbergin kaupungin asiakirjoissa on maininta Lucas Molerin maksamista erityismaksuista. Lisäksi hän hankki samana vuonna rakennusmateriaaleja. Mahdollisesti syynä oli työhuoneen muutto linnasta kaupunkiin. Noin vuonna 1512/13 Cranach meni naimisiin Gothan pormestarin tyttären Barbara Brengbierin († 1541) kanssa. He saivat kaksi poikaa: Hansin (s. 1513) ja Lucasin (s. 1515). Molemmat pojat ryhtyivät maalareiksi. Tyttäret Ursula, Barbara ja Anna syntyivät vuosina 1517, 1519 ja 1520.

Yksi Cranachin allekirjoituksista

Vuonna 1520 Cranach osti Wittenbergistä apteekin ja tiedetään, että muutamaa vuotta myöhemmin hän toimi myös kirja- ja paperikauppiaana ja piti kirjapainoa. Yhdessä liikekumppaninsa, kultaseppä Christian Döringin kanssa , hän julkaisi Martti Lutherin "Syyskuun raamatun" vuonna 1522. Cranach oli arvostettu ja vaikutusvaltainen henkilö Wittenbergissä. Cranach valittiin ensimmäistä kertaa Wittenbergin raadin jäseneksi toimikaudelle 1519/1520. Vuosina 1537/1538–1543/1544 Cranach toimi myös Wittenbergin pormestarina kolmena kautena.[2]

Wittenbergissä Cranach ystävystyi Philipp Melanchthonin ja Martti Lutherin kanssa. Yhdessä vaimonsa kanssa hän toimi todistajina Lutherin ja Katharina von Boran häissä vuonna 1525. Cranach oli myös Lutherin vanhimman Johannes-pojan kummi. Hänestä tuli Saksan reformaation merkittävin taidemaalari ja hän osallistui myös grafiikkatuotantonsa kautta aikansa uskontokeskusteluun. Cranach otti kuitenkin tilauksia vastaan sekä reformaation kannattajilta että katolisilta asiakkailta. Hän maalasi laajan alttarimaalaussarjan Hallen tuomiokirkkoon kardinaali Albrekt Brandenburgilaisen tilauksesta.

Vuonna 1524 hän tapasi Nürnbergissä Albrecht Dürerin, joka teki hopeakynällä muotokuvan Cranachista.

Vuonna 1547 Schmalkaldenen liitto hävisi Mühlbergin taistelussa ja ruhtinas Juhana Fredrik pidätettiin. Vangitun Juhana Fredrikin pyynnöstä Cranach seurasi häntä kolme vuotta myöhemmin ensin Augsburgiin, sitten Innsbruckiin. Augsburgissa hän tutustui Tizianiin. Vuonna 1552 Cranachin muutti Juhana Fredrik -herttuan perässä Weimariin, jossa hän asui tyttärensä Barbara Cranachin luona. Lucas Cranach vanhempi kuoli 16.10.1553. Hänet on haudattu Weimarin Jakobsfriedhof-hautausmaalle. Hautakivessä häntä kutsutaan "nopeimmaksi maalariksi". Hautausmaan hautakivi on kopio alkuperäisestä, joka siirrettiin vuonna 1859 Pyhän Pietarin ja Paavalin kirkkoon.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Cranach Digital Archive lucascranach.org.
  2. Cranach Digital Archive lucascranach.org.
  • Lucas Cranach vanhempi unterkunft.wittenberg.de. 11.6.2001. Viitattu 1.3.2007.
  • Taidetta & Tunnelmia, Helsinki, Valtion Taidemuseo (Sinebrychoffin taidemuseon julkaisuja) 2011.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lucas Cranach vanhempi.
Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.