Liivinmaan liitto

Latvian historia

Liiviläiset Baltit Latgallit Kuurit Semgallit Seelit Viikinkiaika Latviassa Baltiansaksalaiset Ristiretket Baltiaan Liivinmaan liitto Liivinmaan ritarikunta Riian arkkihiippakunta Kuurinmaan hiippakunta Vanha Liivinmaa Baltian valtatyhjiö Liivinmaan sota Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta Puolan sota Pohjan sota Suuri Pohjan sota Itämerenmaakunnat Vironmaan kuvernementti Liivinmaan kuvernementti Kuurinmaan kuvernementti Ober Ost Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918) Baltian yhdistynyt herttuakunta Latvian tasavalta Latvian sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919) Molotov–Ribbentrop-sopimus Latvian päähallintopiiri Ostlandin valtakunnankomissariaatti Latvian sosialistinen neuvostotasavalta Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991 Latvian tasavalta

Liivinmaan liitto (saks. Livländische Konföderation, latv. Livonijas Konfederācija) on Liivinmaalla sijainneiden valtioiden keskenään 1418 muodostama valtioliitto, jonka tarkoituksena oli vastustaa lähinnä Moskovan suuriruhtinaskunnan muodostamaa uhkaa alueelle.

Valtioliittoon kuuluivat:

• Liivinmaan ritarikunta (lat. Domus Sanctae Mariae Theotonicorum in Livonia, saksaksi Brüder der Ritterschaft Christi von Livland)
• Saarenmaan-Läänemaan hiippakunta (lat. Ecclesia Osiliensis, saksaksi Bistum Ösel-Wiek)
• Tarton arkkihiippakunta (lat. Ecclesia Tarbatensis, saksaksi Bistum Dorpat)
• Riian arkkihiippakunta (lat. Archiepiscopatus Rigensis)
• Kuurinmaan hiippakunta (lat. Episcopatus Curoniensis, saksaksi Bistum Kurland)

Liivinmaan liitto hajosi uskonpuhdistuksen käynnistämien muutosten seurauksena Liivinmaan sodissa 1558 jälkeen. Vanhasta Liivinmaasta muodostuivat Liivinmaan, Kuurinmaan ja Vironmaan maakunnat ja myöhemmät kuvernementit.

Katso myös

• Vanha Liivinmaa

Aiheesta muualla

• Katy Miller-Korpi, The Livonian Confederation, 1998 Washingtonin yliopisto