Latvian päähallintopiiri

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Coat of Arms of Duchy of Courland.jpg
Rigasiebmacher.JPG
Latvian historia

Liiviläiset
Baltit

Viikinkiaika Latviassa
Baltiansaksalaiset
Ristiretket Baltiaan
Liivinmaan liitto

Vanha Liivinmaa
Baltian valtatyhjiö
Liivinmaan sota
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta
Puolan sota
Pohjan sota
Suuri Pohjan sota
Itämerenmaakunnat

Ober Ost
Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta (1918)
Baltian yhdistynyt herttuakunta
Latvian tasavalta
Molotov–Ribbentrop-sopimus
Latvian päähallintopiiri
Ostlandin valtakunnankomissariaatti
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta
Baltian maiden itsenäistyminen 1986–1991
Latvian tasavalta

Latvian päähallintopiiri oli toisen maailmansodan aikana Latvian sosialistisen neuvostotasavallan käsittävä alue, joka kuului osana Ostlandin valtakunnankomissariaattiin. Latvian päähallintopiirin kenraalikomissaarina toimi Otto-Heinrich Drechsler.

Latvian päähallintopiiri oli jaettuna Dünaburgin (Daugavpilsin), Libau (Liepājan), Mitaun (Jelgavan), Riaan (Riika) ja Wolmarin (Valmieran) alapiireihin.

Sotarikokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latvian päähallintopiirissä hävitettiin noin 18 000 latvialaista, 70 000 juutalaisia ja 2 000 romaania. Lähes koko Latvian juutalaisväestö kuoli. Noin 25 000 juutalaista oli tuotu Saksasta, Itävallasta sekä Böömin ja Määrin protektoraatista. Heistä surmattiin noin 20 000. Tehtävään osallistuivat latvialaiset yhteistoimintamiehet, Sicherheitsdienst sekä Einsatzgruppe A.

Latvialaisten osallistuminen sotatoimiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Latvialaiset jakautuvat kahtia. Osa liittyi saksalaismiehityksen alettua Neuvostoliiton johtamaan noin 1 500 hengen Latvian partisaaniliikkeeseen, joka teki erilaisia sabotaaseja saksalaiskohteisiin.

Toisaalta saksalaiset muodostivat latvialaisista 15. Waffen-SS-divisioona (1. latvialainen). Puna-armeija valtasi Riian 13. lokakuuta 1944 edettyään halki maan heinäkuun puolessa välissä 1944. Latvialaisjoukko hävisi taistelun Kurzemessä ja loput joukot olivat pääasiassa Kuurinmaan saarroksessa sodan loppuun asti.

Koska Latvia oli hyväksytty jäseneksi elokuussa 1940 Neuvostoliittoon, piti Neuvostoliitto Saksan puolella vapaaehtoisesti tai pakko-otoin taistelleita latvialaisia maanpettureina sekä rankaisi heitä. Latviassa on edelleen joidenkin SS-veteraanien ja venäläisten kesken suuri erimielisyys Saksan riveissä taistelleiden oikeutuksesta, mikä näkyy muun muassa erimielisyyksinä muistoparaateissa ja -merkeissä.