Lennart Segerstråle

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lennart Segerstråle 1910-luvulla.

Lennart Rafael Segerstråle (17. kesäkuuta 1892 Helsingin maalaiskunta11. huhtikuuta 1975 Kauniainen) oli suomenruotsalainen kuvataiteilija ja graafikko.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lennart Segerstålen isä oli lehtori Knut Albert Segerstråle ja äiti oli taidemaalari Hanna Frosterus-Segerstråle,[1] ja hänen sisarensa oli kirjailija Solveig von Schoultz. Segerstråle valmistui metsänhoitajaksi 1915,[1] mutta vuodesta 1919 hän omistautui yksinomaan taiteen tekemiseen ja maalasi paljon muun muassa laatukuvia sekä eläinaiheita. Sisällissodan aikana Segerstråle toimi komppanianpäällikkönä Hämeen rintamalla. Padasjoen suojeluskunnan päällikkö hän oli vuosina 1918–1920.

Segerstråle opiskeli Helsingin yliopiston piirustussalissa 1910–1911 sekä myöhemmin Kööpenhaminassa Det kgl. Akademiet for de Skjønne Kunster -oppilaitoksessa vuonna 1929. Hänen töitään oli mukana monissa Suomen Taiteilijain näyttelyissä vuosina 1913–1967. Segerstråle osallistui myös moniin ulkomailla pidettyihin näyttelyihin.

Teoksellaan Varför Moralisk upprustning (1967) hän ilmaisi osallistuvansa MRA-liikkeeseen, joka oli moraalisuutta korostanut kansainvälinen hengellinen järjestö.[1]

Segerstråle sai professorin arvonimen vuonna 1963.

Taiteilijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijana Segerstråle oli itseoppinut. Hänen taideopintonsa koostuivat harjoittelusta piirustussalissa sekä ulkomaanmatkoista. Erityisesti Italian varhaisrenessanssin monumentaalimaalaukset vaikuttivat hänen omaan tuotantoonsa osoittamalla freskotekniikan ja suurten pintojen mahdollisuuksia. Hän löysi oman tyylinsä 1920-luvulla työskennellessään suurten koristelutehtävien parissa. Seuraavaksi hän teki lasimaalauksia, jotka ovat siirtymävaihe kohti suurten freskojen haastetta. Hän sai freskoihinsa vaikutteita Norjasta.[2]

Uskonnolliset aiheet nousivat 1950-luvulla Segerstrålen tuotannon keskiöön, ja hän maalasi niitä useisiin kirkkoihin. Päätyönsä hän kuitenkin teki jo 1940-luvulla maalatessaan Helsinkiin Suomen Pankin niin sanotut Finlandia-freskot Suomi herää ja Suomi rakentaa (1942–1944). Niiden suurissa henkilösommitelmissa on symbolistisesti kuvattu Suomen taistelua toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeistä jälleenrakennustyötä. Kuvat ovat askeettisesti väritettyjä ja muodoltaan tyyliteltyjä. Suurten töiden ohella Segerstråle teki puupiirroksia, etsauksia, kuivaneulatöitä ja litografioita.[2]

Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • II palk. Eduskuntatalon seinämaalauskilpailussa 1930
  • I palk. Varkauden kirkon alttaritaulukilpailussa.

Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • I palk. Burträskin kirkon alttaritaulukilpailussa 1948
  • I palk. Motalan krematorion seinämaalauskilpailussa 1955
  • II palk. Malmön Slottstadenin kirkon seinämaalauskilpailussa 1958[3]

Maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valokuvia teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tusch: djurbilder med text. Schildt, 1916.
  • Vildmarkssyner. Schildt, 1924.
  • Korpimailta. WSOY, 1924.
  • Finlandiafreskernas år: bilder av ett folk i kamp. Schildt, 1944.
  • Finlandia-freskojen vuodet: kuvia taistelevasta kansasta. Otava, 1944.
  • Miksi moraalinen varustautuminen? Moraalisen varustautumisen säätiö, 1967.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Internet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Segerstråle, Lennart. Uppslagsverket Finland.
  2. a b ”Segerstråle, Lenart”, Otavan suuri ensyklopedia, 8. osa (Reykjavik–sukulaisuus), s. 6138–6139. Otava, 1980. ISBN 951-1-05637-9.
  3. Segerstråle, Lennart Rafael. Pohjanmaanväylä. Web Archive 2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]