Leif Salmén

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leif Salmén
Leif Salmén vuonna 2012.
Leif Salmén vuonna 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt 19. tammikuuta 1952
Helsinki
Kuollut 19. marraskuuta 2019 (67 vuotta)
Helsinki
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti toimittaja, kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli ruotsi
Tuotannon kieli ruotsi
Aikakausi 1976–2017
Tyylilajit runous, proosa, essee
Esikoisteos Vår korta stund tillsammans (1976)
Palkinnot

Tollanderin palkinto 2009
Eino Leinon palkinto 2013

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Leif Henry Salmén (19. tammikuuta 1952 Helsinki[1]19. marraskuuta 2019 Helsinki[2][3]) oli suomalainen toimittaja, runoilija ja kirjailija.

Opinnot ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmén opiskeli Helsingin yliopiston humanistisessa ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuosina 1971–1976.[1] Hän oli pitkän linjan vasemmistolainen ja Suomen kommunistisen puolueen jäsen 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin ja kuului vähemmistöläisiin eli niin sanottuihin taistolaisiin, minkä jälkeen suhtautuminen niin puolueeseen kuin Neuvostoliittoonkin muuttui kriittiseksi.[4]

Salmén oli Yle TV1:n A-studion toimittaja, ja Petra Himbergin mukaan häntä on pidetty yhtenä parhaista vaalitenttien vetäjänä.[5] Sittemmin Salmén toimi vapaana kolumnistina, esseistinä, runoilijana ja televisiokommentoijana.

Salmén julkaisi useita runokokoelmia ja lisäksi hän kirjoitti proosaa, kabareetekstejä, näytelmiä ja kuunnelmia ja julkaisi useita esseekokoelmia.[6] Salmén sai useita palkintoja, muun muassa Tollanderin palkinnon vuonna 2009.[1]

Televisioura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1976–1978 toimittaja, Yleisradion ruotsinkieliset ajankohtaisohjelmat
  • 1978–1984 politiikan toimittaja, TV-nytt
  • 1984–1989 politiikan toimittaja, Yle TV1:n uutistoimitus

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmén oli naimisissa ohjelmajohtaja Maria Romantschukin kanssa vuodesta 1979 ja näyttelijä Sinikka Sokan kanssa vuodesta 1986[4] vuoteen 1993[7]. Vuodesta 1993 eteenpäin hänen avovaimonsa oli kansatieteen professori Anna-Maria Åström[3]. Hänellä oli yksi lapsi[3].

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Proosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Finländsk bokföring: Dagbok från tredje republiken. Romaani. Helsingfors: Söderströms, 1983. ISBN 951-52-0880-7.
  • Livet i förorten. Novelleja. Söderströms, 1992. ISBN 951-52-1416-5.
    • Elämä esikaupungissa. Suomentanut Caj Westerberg. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-31-0058-8.

Esseekokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Salmén on saanut työstään useita palkintoja:[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Muurinen, Heta: Leif Salmén. (Toimittanut Tero Juutilainen.) 375 humanistia. 8.7.2015. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.11.2017.
  2. Brunell, Eva & Wallberg, Carmela: Leif Salmén har avlidit Svenska Yle. 19.11.2019. Viitattu 19.11.2019. (ruotsiksi)
  3. a b c Leif Salmén on kuollut Helsingin Sanomat. 19.11.2019. Viitattu 19.11.2019.
  4. a b Korsström, Tuva: Leif Salmén Biografiskt lexikon för Finland. Viitattu 19.11.2017. (ruotsiksi)
  5. Petra Himberg: Tentaattorina Leif Salmén Yle Elävä arkisto. 22.3.2011 (päivitetty 28.3.2017). Viitattu 19.11.2017.
  6. Leif Salménille jo toinen Kivipää-palkinto 9.4.2001. MTV3. Viitattu 11.2.2012.
  7. Leif Salmén on kuollut Iltalehti. 19.11.2019. Viitattu 8.12.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]