Leif Salmén
| Leif Salmén | |
|---|---|
 Leif Salmén vuonna 2012. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. tammikuuta 1952 Helsinki |
| Kuollut | 19. marraskuuta 2019 (67 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | toimittaja, kirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | ruotsi |
| Aikakausi | 1976–2017 |
| Tyylilajit | runous, proosa, essee |
| Esikoisteos | Vår korta stund tillsammans (1976) |
| Palkinnot | |
|
Tollanderin palkinto 2009 |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Leif Henry Salmén (19. tammikuuta 1952 Helsinki[1] – 19. marraskuuta 2019 Helsinki[2][3]) oli suomalainen toimittaja, runoilija ja kirjailija.
Opinnot ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salmén opiskeli Helsingin yliopiston humanistisessa ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa vuosina 1971–1976.[1] Hän oli pitkän linjan vasemmistolainen ja Suomen kommunistisen puolueen jäsen 1970-luvulta 1980-luvun puoliväliin ja kuului vähemmistöläisiin eli niin sanottuihin taistolaisiin, minkä jälkeen suhtautuminen niin puolueeseen kuin Neuvostoliittoonkin muuttui kriittiseksi.[4]
Salmén oli Yle TV1:n A-studion toimittaja, ja Petra Himbergin mukaan häntä on pidetty yhtenä parhaista vaalitenttien vetäjistä.[5] Sittemmin Salmén toimi vapaana kolumnistina, esseistinä, runoilijana ja televisiokommentoijana.
Salmén julkaisi useita runokokoelmia ja lisäksi hän kirjoitti proosaa, kabareetekstejä, näytelmiä ja kuunnelmia ja julkaisi useita esseekokoelmia.[6] Salmén sai useita palkintoja, muun muassa Tollanderin palkinnon vuonna 2009.[1]
Televisioura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1976–1978 toimittaja, Yleisradion ruotsinkieliset ajankohtaisohjelmat
- 1978–1984 politiikan toimittaja, TV-nytt
- 1984–1989 politiikan toimittaja, Yle TV1:n uutistoimitus
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salmén oli naimisissa ohjelmajohtaja Maria Romantschukin kanssa vuodesta 1979 vuoteen 1984[7] ja näyttelijä Sinikka Sokan kanssa vuodesta 1986[4] vuoteen 1993.[8] Vuodesta 1993 eteenpäin hänen avovaimonsa oli kansatieteen professori Anna-Maria Åström. Hänellä oli yksi lapsi.[3]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Vår korta stund tillsammans. Helsingfors: Söderströms, 1976. ISBN 951-52-0367-8.
- Att varje dag. Söderströms, 1978. ISBN 951-52-0490-9.
- Begäret. Söderströms, 1980. ISBN 951-52-0613-8.
- Dans och tystnad. Söderströms, 1982. ISBN 951-52-0794-0.
- Ikon. Söderströms, 1986. ISBN 951-52-1084-4.
- Ikoni. Suomentanut Caj Westerberg. Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-6623-1.
- Livet i förorten. Söderströms, 1992. ISBN 951-52-1416-5.
- Elämä esikaupungissa. Suomentanut Caj Westerberg. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-31-0058-8.
- Men Marx menade motsatsen. Söderströms, 1996. ISBN 951-52-1613-3.
- Mutta Marx ajatteli toisin. Tammi, 1996. ISBN 951-31-0844-9.
Esseekokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Finländsk bokföring: Dagbok från tredje republiken. Helsingfors: Söderströms, 1983. ISBN 951-52-0880-7.
- Vintermonolog: Dagbok från tredje republiken. Helsingfors: Söderströms, 1987. ISBN 951-52-1169-7.
- Talvinen yksinpuhelu: Päiväkirja kolmannesta tasavallasta. Suomentanut Rauno Ekholm. Helsinki: Tammi, 1987. ISBN 951-30-6620-7.
- Duvorna på Plaza Real. Söderströms, 1990. ISBN 951-52-1323-1.
- Plaza Realin kyyhkyset: Muistiinpanoja muutoksen keskeltä. Suomentanut Rauno Ekholm. Tammi, 1990. ISBN 951-30-9318-2.
- Fjärde republiken: Oregelbundna anteckningar. Söderströms, 1994. ISBN 951-52-1510-2.
- Neljäs tasavalta: Säännöttömiä muistiinpanoja. Suomentanut Arto Häilä. Tammi, 1994. ISBN 951-31-0413-3.
- Promenader i Leninparken. Söderströms, 2000. ISBN 951-52-1865-9.
- Kävelyllä Lenininpuistossa. Suomentanut Arto Häilä. Tammi, 2000. ISBN 951-31-1908-4.
- Palatset vid Bosporen: Essäer. Söderströms, 2005. ISBN 951-851-036-9.
- Palatsi Bosporin rannalla. Suomentanut Arto Häilä. Helsinki: Teos, 2005. ISBN 951-52-2240-0.
- Ner från Akropolis. Söderströms, 2008. ISBN 978-951-52-2504-7.
- Alas Akropoliilta. Suomentanut Arto Häilä. Teos, 2008. ISBN 978-951-851-162-8.
- Den underjordiska moskén. Schildts & Söderströms, 2013. ISBN 978-951-52-3177-2.
- Maanalainen moskeija. Suomentanut Arto Häilä. Helsinki: Teos, 2013. ISBN 978-951-851-405-6.
- Det orientaliska rummet, Förlaget, 2017 ISBN 978-952-333-064-1
- Itämainen huone, suomentaja Arto Häilä. Teos, 2017 ISBN 978-951-851-775-0
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Salmén on saanut työstään useita palkintoja:[1]
- Svenska litteratursällskapetin palkinto 1979, 1984, 1987, 1991
- Finlandsvenska publicistförbunds pris 1984
- Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1985
- Valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha 1998
- Kivipää-palkinto 2001
- Längmanska kulturfondenin palkinto 2006
- Tollanderin palkinto 2009
- Eino Leinon palkinto 2013
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Muurinen, Heta: Leif Salmén. (Toimittanut Tero Juutilainen.) 375 humanistia. 8.7.2015. Helsingin yliopisto. Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Brunell, Eva & Wallberg, Carmela: Leif Salmén har avlidit Svenska Yle. 19.11.2019. Viitattu 19.11.2019. (ruotsiksi)
- ↑ a b Leif Salmén on kuollut Helsingin Sanomat. 19.11.2019. Viitattu 19.11.2019.
- ↑ a b Korsström, Tuva: Salmén, Leif. Biografiskt lexikon för Finland. Viitattu 19.11.2017. (ruotsiksi)
- ↑ Petra Himberg: Tentaattorina Leif Salmén Yle Elävä arkisto. 22.3.2011 (päivitetty 28.3.2017). Viitattu 19.11.2017.
- ↑ Leif Salménille jo toinen Kivipää-palkinto 9.4.2001. MTV3. Viitattu 11.2.2012.
- ↑ Vem och vad 1996, s. 498. Helsingfors 1996. ISBN 951-50-0800-X
- ↑ Leif Salmén on kuollut. Iltalehti. 19.11.2019. Viitattu 8.12.2019.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sitaatteja aiheesta Leif Salmén Wikisitaateissa- Kirjasampo.
- Leif Salmén kustannusyhtiö Teoksen sivuilla. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Tentaattorina Leif Salmén. Ylen Elävä arkisto
- Salmén, Leif hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- Leif Salménin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa.
Sitaatteja aiheesta
| ||||||||||||||||||
