Itämainen huone
| Itämainen huone | |
|---|---|
| Det orientaliska rummet | |
 |
|
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Leif Salmén |
| Kansitaiteilija |
Osmo Leppälä (kuva) Maria Appelberg (suunnittelu) |
| Kieli | ruotsi |
| Genre | esseekokoelma |
| Kustantaja | Förlaget |
| Julkaistu | 2017 |
| Ulkoasu | nid. |
| Sivumäärä | 192 s. |
| ISBN | 978-952-333-064-1 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Arto Häilä |
| Kustantaja | Teos |
| Julkaistu | 2017 |
| Ulkoasu | nid. |
| Sivumäärä | 220 |
| ISBN | 978-951-851-775-0 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Itämainen huone (Det orientaliska rummet) on Leif Salménin esseekokoelma vuodelta 2017. Sen on kustantanut Teos ja suomentanut Arto Häilä.
Itämainen huone on sivistyneenä kulttuuriesseistinä tunnetun[1] Salménin kahdeksas esseekokoelma ja sisältää kahdeksantoista kirjoitusta niin ajankohtaisista poliittisista kuin ajattomista kirjallisistakin aiheista.
Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jukka Koskelainen kirjoittaa arviossaan, että teoksen lukeminen oli hänelle ristiriitainen kokemus. Essee liukuu toisinaan pamfletiksi, joka Koskelaisen mukaan sopisi paremmin lyhytjänteiseen televisio-ohjelmaan kuin esseeksi. Sen sijaan käsitellessään tutkimusmatkailija Georg August Wallinia tai kirjailija Saul Bellow'ta Salmén suo Koskelaisen mukaan lukijalle rikkaamman lukuelämyksen. Ja kirjoittaessaan esimerkiksi rasismin kehittäjästä Arthur de Gobineausta tai Thomas Carlylesta Salmén kirjoittaa kulttuurihistoriaa. Aihepiiri ulottuu myös ajankohtaiseen populismiin ja Sigmund Freudiin, jota käsittelevä kirjoitus on Koskelaiselle malliesimerkki esseistä, joita hän lukisi enemmänkin.[1]
Esa Mäkijärvi luonnehtii Salménia vanhan liiton humanistiksi ja näkee, että esseissä kulkee "punaisena lankana [Salménin] tuntema penseys maailmaa tuhoon vieviä taantumuksellisia voimia kohtaan". Salmén osaa nähdä yhteiskunnallisten kehityskulkujen juuret syvällä historiassa, niinpä Mäkijärvi kirjoittaakin, että "Salménin kaltaiset laajasti sivistyneet ihmiset ovat tänä päivänä painonsa arvoisia kullassa" vetäessään yhteyksiä nykyasenteista antiikin kreikkalaisten suhtautumiseen barbaareihin. Myös Mäkijärvi nostaa esiin Wallin-esseen muiden joukosta: hän pitää sitä kirjan parhaana ja sanoo, että sitä on ilo lukea. Mäkijärven mielestä Salménin provokaatiot ja kärjistykset tekevät kirjasta – yhdessä tiedon ja tyylikkään ilmaisun kanssa – mukavan lukea.[2]
Koskelainen kiittää Arto Häilän suomennosta. Salménin onneksi suomennoksesta vastaa kokenut ja taitava Häilä, hän sanoo.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Jukka Koskelainen: Sankarina soluttautuja, konnana länsimaat. Helsingin Sanomat, 27.3.2017, s. B 3.
- ↑ Esa Mäkijärvi: Leif Salmén: Itämainen huone (Julkaistu alun perin Demokraatissa keväällä 2017) Imagen blogi. 13.3.2017. Viitattu 28.3.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jorma Melleri: Leif Salmén löysi valon idästä, (Arkistoitu – Internet Archive) Uusisuomi.fi 2.3.2017
- Itämainen huone kustantajan sivulla, Teos.fi (Arkistoitu – Internet Archive)