Arthur de Gobineau

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Arthur de Gobineau.

Joseph Arthur de Gobineau (14. heinäkuuta 1816 Ville-d’Avray, Ranska13. lokakuuta 1882 Torino, Italia) oli ranskalainen diplomaatti, kirjailija ja filosofi, joka tuli tunnetuksi valkoisen ylivallan kannattajana ja arjalaisen herrarodun teorian luojana ja joka vaikutti vahvasti muun muassa Saksan kansallissosialistien ajatteluun.[1]

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gobineau syntyi aristokraattiseen rojalistiperheeseen. Vuonna 1835 hän saapui Pariisiin, toimi vähäisissä pappisviroissa ja alkoi liikkua kirjallisissa piireissä. Hänellä oli hyvin kouluttautunut kielissä ja tunsi itämaista kulttuuria. Vuonna 1894 Gobineau työskenteli lyhyen aikaa Alexis de Tocquevillen sihteerinä tämän toimiessa ulkoministerinä. Sittemmin hän lähti diplomaattiuralle ja työskenteli Bernissä, Hannoverissa, Teheranissa Rio de Janeirossa ja Tukholmassa.[1]

Rotuoppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gobineaun tunnetuin teos on Essai sur l’inégalité des races humaines (1853–1855), jossa hän esitti ajatuksensa valkoisen rodun ylemmyydestä ja otti käyttöön termin ”arjalainen”, jolla hän tarkoitti germaanisia kansoja. Gobineaun mukaan rotujen sekoittuminen johtaisi korruptioon ja moraalikatoon. Hän ei kuitenkaan itse ollut kiinnostunut rasististen poliittisten ohjelmien luomisesta vaan ihmisen sosiaalisen elämän tieteellisestä tutkimuksesta.[1]

Gobineaun mukaan imperiumit olivat tuhoisia ne luoneelle ylivertaiselle rodulle, sillä ne johtivat vääjäämättä rotujen sekoittumiseen ja degeneraation. Gobineau kutsui prosessia ”seemittymiseksi”, koska uskoi seemiläisten olevan pahin esimerkki rotusekoittumasta. Tämän takia Gobineau piti juutalaisia ja arabeja kaikkein alimpina rotuina, toisin kuin monet myöhemmät rotuteoreetikot, jotka pitivät mustia alimpana. Gobineau piti pohjoiseurooppalaisia ”puhtaimpina” valkoisina, ja ylivertaisina muihinkin valkoihoisiin nähden. Suomalaiset Gobineau kuitenkin luki uralilaisen kielen vuoksi alemmaksi sekoittumaroduksi. Niinpä suomalaiset olivat Gobineaun mukaan ”rumia, laiskoja ja puhtaaseen keltaiseen rotuun kuuluvia”. Gobineau ei tuntenut suomalaisten ulkonäköä, ja muiltakin osin Gobineaun tietämys suomalaisten osalta sisälsi mittavia aukkoja, sekä virheellisiä teorioita kuten geeni- ja kieliperimän tulkitsemisen samaksi asiaksi. Gobineaun rotujärjestelmässä suomalaiset olivat ”pohjoisen neekereitä”, sisäsyntyisesti orjamielisiä. Eurooppalainen rahvas oli Gobineaun mukaan syntynyt etelässä sekoittumisesta ”neekereihin” ja pohjoisessa sekoittumisesta ”suomalaisiin”.lähde?

Bahai-uskonnossa Gobineau tunnetaan henkilönä, jolla oli hallussaan ainoa täydellinen käsikirjoitus muinaisen Persian bábilaisuuden varhaishistoriasta.lähde? Sen oli kirjoittanut kašanilainen Hadži Mirza Džan, jonka Persian viranomaiset surmasivat noin vuonna 1852. Nykyään käsikirjoitusta säilytetään Ranskan kansalliskirjastossa Pariisissa.

Gobineau uskoi polveutuvansa viikingeistä. Hän oli myös filhelleeni. Gobineau kirjoitti alkuperäistä kreikkalaisvaltiota käsittelevän arvostetun selitysteoksen To the Kingdom of the Greeks in the end of the 19th century.

Gobineuaun ajattelusta saivat vaikutteita muiden muassa Richard Wagner, Friedrich Nietzsche ja Adolf Hitler. Myös Wagnerin ihailija, brittiläinen Houston Stewart Chamberlain etsi innoitusta ajatuksilleen Gobineaulta. Kannattajien parissa syntyi gobinismina tunnettu suuntaus.[1]

Muu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gobineau kirjoitti kaunokirjallisuutta, historiateoksia ja kirjallisuuskritiikkiä. Romaaneista yleisesti tunnettu on Les Pléiades (1874). Hänen tutkielmansa La Renaissance (1877) sai osakseen aikalaisten suosiota.[1] Kumpikin teos ilmensi hänen taantumuksellista aristokraattista politiikkaansa ja vihaansa demokratiaa kohtaan.lähde?

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pléiades (1874)
  • Souvenirs de voyage (1872)
  • Les Nouvelles Asiatiques (1876
  • Histoire des Perses, 2 osaa (1869)
  • Religions et philosophie dans l’Asie Centrale (1865)
  • La Renaissance (1877)
  • Essai sur l’inégalité des races humaines (1853-55)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Arthur de Gobineau Encyclopædia Britannica. Viitattu 2.12.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]