Lauri Winberg
| Lauri Winberg | |
|---|---|
 Studio Kiurun Kuva |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. maaliskuuta 1935 Kiuruvesi |
| Ammatti | luokanopettaja ja kirjailija |
| Vanhemmat | Juho ja Johanna Winberg, s. Huttunen |
| Puoliso | Kirsti Winberg, s. Tikkanen |
| Lapset | Asko, Arja ja Tomi |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Alpertti |
| Aikakausi | 1988– |
| Esikoisteos |
Kylien savut : kotiseututietoa Kiuruvedestä (1988) Tiu munia (1991) |
| Pääteokset | Rinteelän kammarista kansakolunopettajaksi 2 (2020) |
| Muuta tietoa | |
|
Suomen leijonan ritarikunnan ansioristi (1978) |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Lauri Albert Winberg (s. 25. maaliskuuta 1935 Kiuruvesi) on suomalainen luokanopettaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, jonka kirjallisia tuotteita on lehdissä ja kirjoiksi painettuina. Hän on saanut kotiseutuneuvoksen arvon.
Perhetaustat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lauri Winberg syntyi Juho ja Johanna Winbergin (s. Huttunen) maanviljelijäperheeseen.
Winberg avioitui Kirsti Tikkasen kanssa. Winbergien luokanopettaja‒pankkivirkailijaperheeseen syntyivät lapset Asko Tapio, Arja Helena ja Tomi Juhana. Pariskunta asuu Iisalmessa.[1][2]
Opintie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lauri Winbergin opinnot alkoivat Rapakkojoen kansakoulussa, sitten hän kävi keskikoulun Kiuruveden yhteiskoulussa. Ammattia varten hän opiskeli Rauman opettajaseminaarissa ja valmistui kansakoulunopettajaksi 1958.[2][3]
Klemetti-opistossa Winberg suoritti kuoronjohtajakurssin 1962.[3]
Työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Winberg on toiminut vt. luokanopettajana Kiuruveden Toiviaiskylän kansakoulussa 1955‒56 sekä luokanopettajana Kiuruveden Savijärven kansakoulussa 1958‒63, Rautavaaran kirkonkylän kansakoulussa 1963‒64 sekä Kiuruveden kirkonkylän kansakoulussa 1964‒74 sekä peruskoulun ala-asteen luokanopettajana 1974‒90, jolloin eläkkeelle.[4]
Sivu- ja luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lauri Winbergin harrastus-, opetustoiminta- ja luottamusmiesareena on laaja. Sieltä löytyy mm. urheilusaavutuksia, kuoronjohtamistoimintaa, aktiivitoimintaa keskustapuolueessa, lehtiavustamista, Kiuruvesi-päivien suunnittelutehtäviä, juhlien ja tapahtumien juontamista, luennointia, puheiden ja saarnojen pitoa sekä Kiuruveden hautausmaalla opastuskierroksia.[3]
Opetustehtäviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiuruvedellä Winberg toimi erilaisissa koulutustehtävissä. Ammattikurssien tuntiopettajana hän oli Hitsaus-levytyöalan peruskurssilla ja Rakennuslaitosmiehen kurssilla 1965‒66. Hän oli Ylä-Savon ammatillisten oppilaitosten kuntainliiton tuntiopettajana 1966‒71. Kansalaisopistossa hän oli Kerhonjohtajakurssin vetäjänä 1965‒66 sekä piti yleisöluentoja aiheesta Kiuruvetisyys - mitä se on 1983‒84. Vuosina 1984‒85 Winberg perehdytti kunnan uusia luottamushenkilöitä kuntaan ja kunnallishallintoon sekä seuraavana lukuvuonna luennoi aiheesta Hautakylä-Rapakkojoki ”Kyläelämää”.[4]
Luottamusmiehenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Winberg toimi Rautavaaran kunnan Raittius- ja urheiluohjaajana 1964‒65. Kiuruvedellä Winberg oli raittiuslautakunnan jäsenenä 1960‒63, josta puheenjohtajana kauden 1962‒63. Kansalaisopiston johtokunnan jäsenenä hän toimi 1963‒64 ja Nuorisotyölautakunnan jäsenenä 1965‒68. Kunnanvaltuuston jäsenenä hän oli 1969‒72 sekä Kuntasuunnittelutoimikunnan jäsenenä 1971‒76. SOK:laisten Osuusliike Elon sekä Osuuskauppojen Koljonvirta ja PeeÄssä hallintoneuvoston jäsenyysaikaa Winbergille kertyi väli 1969‒1997. Kiuruveden Osuuspankin hallintoneuvoston jäsenenä hän oli 1970‒2000. Yhteislyseon vanhempainneuvoston jäsenenä Winberg toimi 1970‒74 sekä lukion vanhempainneuvoston jäsenenä 1974‒80, josta puheenjohtajana 1977‒80, sekä kunnanhallituksen edustajana vanhempainneuvostossa 1981‒84. Kiuruveden kunnan historiahanketoimikunnan puheenjohtajana hän oli 1977‒79. Kunnanhallituksen jäsenenä Winberg toimi 1981‒84. Kunnanhallituksen edustajana hän oli kulttuuri- ja oikeusapulautakunnissa 1981-84. Kunnan opetussuunnitelmatoimikunnan puheenjohtajana Winberg oli kauden 1985‒90.[3][4]
Julkaisutyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Winberg on toiminut Kiuruvesi-lehden avustajana vuodesta 1953 ja blogistina vuodesta 2009. Lisäksi hän on avustanut Savon Sanomia ja Iisalmen Sanomia. Hänen teoksensa käsittelevät arkipäivän elämää, muistelmia, kotiseutua, uskoa, isänmaata. Kohderyhmille tarkoitettuja näytelmiä Kiuruveden historiasta juhlatilaisuuksiin Winberg on myös kirjoittanut.[3]
Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lauri Winbergille on myönnetty mm. Mieskuoroliiton Kukkomerkki 1958, Suomen partiopoikajärjestön rautainen ansiomitali 1968, Suomen leijonan ritarikunnan ansioristi 1978, Kalevalan juhlavuoden mitali 1978, Keskustapuolueen kultainen ansiomerkki 1985, Suomen Kotiseutuliiton ansiomitali 1988, Kiuruvesi-mitali 1992, Kuopion sotilasläänin kunnialevyke 2005, Paikallislehtien Antti-patsas 2013 sekä Kiuruveden kulttuuripalkinto 2022.[3][4][5]
Sotilasarvoltaan Winberg on kapteeni sekä hänelle myönnettiin kotiseutuneuvoksen arvo 1990 ja tuli Kiuruveden Reserviupseerikerhon kunniajäseneksi 1999.[3][4]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kylien savut : kotiseututietoa Kiuruvedestä. Toim. Aulis Laukkanen, Ossi Tikkanen, Lauri Winberg , kuv. Marja-Liisa Airaksinen ja muita. Kiuruveden kotiseutuyhdistys, 1988. ISBN 952-90010-7-X
- Tiu munia. L. Winberg, 1991. ISBN 952-90-3616-7
- Ukin tytöt : keksimättömiä juttuja arkipäivän elämästä. L. Winberg, 1992. ISBN 952-90-3996-4
- Sanoppa muuta! : puhetta kotiseudusta, uskosta ja isänmaasta. Lauri Winberg, 1997. ISBN 952-90-8720-9 nid. 2. laajennettu painos. Kiuruveden Sanomalehti Oy, 2000. ISBN 952-91-2025-7
- Kiuruvesi : kyliä ja asukkaita. Valokuvat Olavi Juutilainen, Jaana Selander, piirrokset Jukka Lappalainen, runot ja pienet kirjoitelmat Leena Heinonen. Kiuruveden sanomalehti, 2004. ISBN 952-99386-0-8
- Saanhan muistella? : keksimättömiä juttuja arkipäivän elämästä. Lauri Winberg, 2005.
- Rinteelän kammarista kansakolunopettajaksi. Lauri Winberg, 2015.[6]
- Rinteelän kammarista kansakolunopettajaksi 2. Lauri Winberg, 2020.
Näytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Muistoja Pohjolasta. 1990.
- Eilen, tänään ja huomenna. 1993.
- Kolme aikaa. 1997.
- Kurkistus kehtoon. 2003.[3]