Kristinusko Intiassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kristittyjen osuus Intian väestöstä osavaltioittain.

Tämä artikkeli käsittelee kristinuskoa Intiassa. Intiassa on vuonna 2011 tehdyn väestönlaskennan mukaan noin 24 miljoonaa kristittyä, joka on 2,3 prosenttia koko väestöstä[1]. Suurin kirkkokunta on katolinen kirkko, johon kuuluu 17,3 miljoonaa intialaista[2]. Erityisen paljon kristittyjä on Intiassa Nagalandin ja aiemmin pitkään Portugalin alaisuuteen kuuluneen Goan osavaltioissa.

Perimätiedon mukaan kristinusko tuli Intiaan apostoli Tuomaan mukana. Ensimmäisten käännynnäisten oletetaan olleen Kochin juutalaisia, jotka puhuivat Tuomaan tavoin arameaa.

Rooman valtakunnassa vainottu nestoriolaisuus levisi Länsi-Intian Malbarrannikolle sekä Sokotran ja Ceylonin saarille. Intialaiset kristityt katsoivat uskonsa perustuvan apostoli Tuomaan lähetystyöhön. Varhaisin tieto intialaisesta kirkosta on peräisin 300-luvulta.[3]

1500-luvulla katoliset lähetyssaarnaajat saapuivat Vasco da Gaman löytöretkien jälkeen[2]

Ihmisoikeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Äärihindut ovat polttaneet kirkkoja ja kristittyjen kouluja.[4] Esimerkiksi vuonna 2008 Odishassa kristittyjen vastaisessa mellakassa raiskattiin ja tapettiin kymmeniä ihmisiä, minkä lisäksi satoja kirkkoja poltettiin.[5]. Mellakoiden sarja alkoi, kun jouluna 2007 kristityt pystyttivät torille joulukaaren paikalle, jossa hindut olivat lokakuussa pitäneet oman uskonnollisen juhlansa. Hindut ryöstivät noin 20 kristittyjen kauppaa[6], minkä jälkeen fundamentalistikristityt hyökkäsivät erästä tunnettua hindumunkkia vastaan. Äärihindut vastasivat tähän väkivaltaisella pogromilla 26.–27. joulukuuta, jolloin Hindutva-liikkeen aktivistit polttivat ainakin 100 kristittyjen kotia.

Syrjittyyn dalit-vähemmistöön kuuluvia on intialaisista kristityistä noin 80 prosenttia. Sikhi- ja buddhalaisdalitit ovat oikeutettuja koulupaikkoihin ja valtion työpaikkoihin, mutta kristityillä daliteilla ei ole samaa oikeutta.[7] Joissakin kirkoissa on voimassa kastijako, eli daliteilla on eri istumapaikat ja jumalanpalvelukset.[4]

Vuonna 2014 hindunationalistit voittivat parlamenttivaalit. Tämän jälkeen Intiassa on lisääntynyt kritiikki ja hyökkäykset myös kristittyjä vastaan[8][9][10]. Hindunatonalistit eivät muun muassa pidä kristittyjen käännytystyöstä.[11]

  • Dué, Andera & Laboa, Juan Maria: Kristinusko 2000 vuotta. Helsinki: Kirjapaja, 1998. ISBN 951-625-516-7
  1. Religious Composition Ministry of Home Affairs, Government of India. Viitattu 17.7.2013. (englanniksi)
  2. a b Factfile: Roman Catholics around the world BBC. Viitattu 17.7.2013. (englanniksi)
  3. Dué & Laboa 1998, s. 68
  4. a b Koskelainen, Laura: Uskonnollinen väkivalta yleistä Intiassa Kirkko & kaupunki. 31.10.2011. Arkistoitu 25.10.2013. Viitattu 21.7.2013.
  5. India’s Christians fault Hindu PM for rising climate of persecution The Washington Times. Viitattu 16.12.2019. (englanniksi)
  6. http://ncm.nic.in/pdf/orissa%20report.pdf
  7. Ahonen, Jan: Dalitkristityt osoittivat mieltä Intiassa kotimaa24.fi. 3.8.2012. Viitattu 21.7.2013.
  8. India's Christians, Muslims face higher persecution since Modi government National Catholic Reporter. 9.10.2019. Viitattu 16.12.2019. (englanniksi)
  9. Dark Days for India’s Christian Communities Providence. 5.7.2019. Viitattu 16.12.2019. (englanti)
  10. Why Indian leader Modi’s Big Win is an 'Absolute Tragedy' for Christians Open Doors USA. Arkistoitu 16.12.2019. Viitattu 16.12.2019. (englanniksi)
  11. Christian missionaries a threat to unity: BJP MP The Hindu. 23.4.2018. Viitattu 16.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]