Kristinusko Lähi-idässä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kristinuskolla Lähi-idässä on pitkät perinteet. Lähi-idän kristityillä on yli 2 000 vuoden historia ja he asuvat hajanaisesti useissa eri maissa. Alueella olevat sodat ja konfliktit ovat hankaloittaneet kristityn väestön asemaa erityisesti viime vuosien aikana. Kristittyjä asuu koko Lähi-idän alueella ja suurimmat kristilliset yhteisöt asuvat Egyptissä, Libanonissa ja Syyriassa. Yli puolet Lähi-idän kristityistä on ortodokseja (65 prosenttia). Katolilaisia arvioidaan olevan alueella 27 prosenttia ja protestantteja 7 prosenttia.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristinuskon syntyhistoria ulottuu Lähi-itään, silloisen Palestiinan ja Israelin alueelle. Kristinuskon ensimmäiset seurakunnat, jotka eivät sijainneet syntyalueilla, perustettiin ensimmäisen vuosisadan aikana nykyisten Libanonin, Syyrian, Irakin, Egyptin ja Turkin alueille. Näissä kyseisissä maissa sijaitsee edelleen vanhimmat kristilliset seurakunnat. Nykyisen Syyrian pääkaupunki Damaskos oli yksi tärkeimpiä kristinuskon keskuksia kristinuskon varhaishistoriassa.[2] Kristinusko oli Lähi-idässä valtauskonnon asemassa 300–600-luvuilla ja käytännössä koko Lähi-idän alue oli kristinuskon vaikutuksen alaisena. Islamin levitessä koko Lähi-idän alueelle 700-luvulla väheni kristinuskon merkitys huomattavasti alueella. Suurin osa kristityistä kääntyi islamiin ja samalla kristinuskon valta heikkeni Lähi-idässä.lähde?

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhän haudan kirkko Jerusalemissa.

Nykyään kristinusko on synnyinalueillaan vähemmistöuskonto. Nykyisin melkein kaikkialla Lähi-idässä enemmistöuskontona on islam; vain Israelissa enemmistö on juutalaisia. Nykyisin kristittyjä on määrällisesti eniten Egyptissä, noin 15 prosenttia väestöstä, ja heistä suurin osa kuuluu koptikristittyihin. Syyrian väestöstä kristittyjä on noin 10 prosenttia. Libanonissa, Turkissa ja Jordaniassa kristittyjä on useista eri suuntauksista, mutta enemmistö koostuu ortodokseista. Libanonissa toimii myös paavin yhteyteen kuuluva maroniittikirkko.[2] Eräs tärkeä vähemmistö ovat muinaisesta Assyrian valtakunnasta lähtöisin olevat, arameaa puhuvat assyrialaiskristityt.[3]

Asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kristittyjen asema on vaihdellut Lähi-idän maissa vuosisatojen aikana. Kristityt ovat kohdanneet vuosisatojen ajan alueella varsinkin sosiaalista syrjintää, mutta varsinaisia vainoja kristityt ovat kohdanneet harvoin. Kristittyjen asema on kuitenkin muuttunut radikaalisti 2000-luvulla. Poliittiset vastakkainasettelut ovat lopulta johtaneet siihen, että islamin ja kristinuskon välit ovat huonontuneet merkittävästi Lähi-idässä ja muilla islaminuskoisilla alueilla. Varsinkin Egyptissä, Irakissa, Syyriassa ja Iranissa kristittyjen elämä on ollut uhattuna. Esimerkiksi pappeja on kidnapattu ja kirkkoihin on tehty hyökkäyksiä.[2] On esitetty arvioita, että osa kristillisistä yhteisöistä on vaarassa hävitä tietyiltä alueilta. Vainojen johdosta myös useat kristityt ovat joutuneet muuttamaan pois kotialueiltaan.[4]

Assyrialaisia on vainottu kautta historian, ja nykyisin enemmistö heistä asuu kotimaidensa Syyrian ja Irakin ulkopuolella. Vainot ovat pahentuneet erityisesti Irakin sodan ja Isis-järjestön nousun jälkeen, vaikka varsinainen assyrialaisten kansanmurha tapahtuikin jo vuosina 1914–1920. Irakin toiseksi suurimmassa kaupungissa Mosulissa asui vielä vuonna 2005 noin 130 000 kristittyä, mutta lähes kaikki pakenivat, kun Isis-järjestö valtasi kaupungin kesällä 2014.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asiantuntija-artikkelit: Lähi-idän kristityt Vastuuviikko. 14.8.2016. Arkistoitu 21.1.2021. Viitattu 18.12.2020.
  2. a b c Finnilä, Markus; Loikkanen, Virpi; Väkeväinen, Anu-Elina: Maailmanlaajuinen kristinusko. Studeo, 2016.
  3. a b Vainotut assyrialaiset suomiassyriayhdistys.wordpress.com. 14.4.2015. Viitattu 18.12.2020.
  4. Kristityt joutuivat yhä pahempaan pulaan Lähi-idässä − osa yhteisöistä vaarassa jopa kadota Yle Uutiset. 21.6.2017. Viitattu 18.12.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]