Kotitalouslautakunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kotitalouslautakunta oli 1900-luvun Suomessa kunnallinen lautakunta, jonka tehtävänä oli auttaa ja neuvoa kotitalouksia arkipäivän asioiden ja etenkin perheenemännille kuuluvien tehtävien kuten ruoanlaiton, tekstiilikäsityön ja vaatehuollon kysymyksissä. Lautakuntia toimi etenkin isommissa kaupungeissa ja kauppaloissa. 1970-luvun puolivälissä kotitalouslautakuntien tehtävät laajentuivat uuden kuluttajansuojalain myötä kuluttajaneuvonnan antajiksi,[1] ja usein myös niiden nimi muuttui tämän suuntaiseksi. Toimintaa koordinoivana keskusjärjestönä toimi 1950-luvun alussa perustettu Kunnallisten kotitalouslautakuntien keskus,[1] myöhemmältä nimeltään Kunnallisen kotitalous- ja kuluttajaneuvonnan keskus ry[2].

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulutustutkija Visa Heinosen mukaan 1900-luvun alun porvarillisilla naisasia-aktiiveilla oli huoli työväenluokan elintapojen ”siivottomuudesta”, jota piti kohentaa neuvonta- ja koulutustoimin. Konkreettisena syynä hygieniaopetukseen oli tuberkuloosin leviämisen hillitseminen. Tämän ajattelutavan tuloksena syntyivät muun muassa marttatoiminta sekä Suomen Naisyhdistyksen ja Maa- ja kotitalousnaisten käsityö- ja ruoanlaittokurssit.[3][4]

Helsinkiin kotitalouslautakunta perustettiin vuonna 1927 tarkoituksena parantaa opetus- ja neuvontatoiminnan avulla vähävaraisten perheiden taloudellisia ja terveydellisiä oloja[5]. Esimerkiksi vuonna 1950 Helsingin kaupungin kotitalouslautakunta järjesti kursseja kahdessa omassa opetuskeittiössään, Mäkelänkadun ”kotikerholassa”, Käpylän kansakoulussa sekä Helsingin työväenopiston käsityöluokissa Helsinginkadulla. Opetusta ja neuvontaa annettiin myös eri kaupunginosissa. Lautakuntaan kuului muun muassa talousopettajia, käsityönopettajia ja Helsingin kaupunginvaltuuston valitsemia naishenkilöitä.[6]

Esimerkkejä toiminnasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jyväskylän kotitalouslautakunta järjesti vuonna 1968 muun muassa matonkudontakursseja ja muuta käsityöalan opetusta[7]. Kuopiossa kotitalouslautakunta järjesti 1990-luvulla ompelukursseja koululaisille hiihtolomaviikolla[8]. Äänekosken kuluttajalautakunta perustettiin vuonna 1950, yhdistettiin vuonna 1991 vapaa-aikalautakuntaan ja sai tuolloin nimen kotitalousneuvonta. Vuonna 2008 toiminta siirtyi kaupungilta Koskelan Setlementille, joka pitää yllä kotitalouslautakunnan ajoilta periytyvää kaikille avointa Luomapaja-tekstiilityöverstasta.[9] Monet kotitalouslautakunnat, samoin kuin Martat ja Maatalousnaiset, ovat pitäneet syksyisin yllä tuoremehuasemia omakotiasujien omenasadon käsittelemiseksi[10].

Myöhempiä toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kaupungit ja kunnat lopettivat 1900-luvun loppuvuosikymmeninä kotitalouslautakuntansa ja siirsivät tehtäviä muille toimijoille, kuten kansalais- ja työväenopistoille[11]. Nykyisin kotitalouslautakuntien työn kaltaista koulutus- ja tiedotustoimintaa hoitavat lisäksi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuluttajaliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, suomen- ja ruotsinkielinen marttajärjestö, muut Naisjärjestöjen Keskusliiton jäsenjärjestöt sekä Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Salonen, Eeva: Kuluttajaneuvonta muuttuu. Helsingin Sanomat, 13.3.1975, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
  2. Kunnallisten kotitalous- ja kuluttajaneuvonnan Keskus r.y.-Centralen för kommunal hushålls- och konsumentrådgivning r.f. (sic) Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä, Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 25.5.2023.
  3. Heinonen, Visa: ”Kotitaloudet mikroskoopin alla”, Arjen historia 3, s. 169–178, 186. Weilin+Göös, 2007. ISBN 978-951-0-29297-6.
  4. Menestyskursseja kodin taidoissa. Helsingin Sanomat, 3.9.1977, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  5. Björkman, Irina & Ranta, Elina: Tällaista oli arki sata vuotta sitten Ilta-Sanomat. 6.12.2017. Viitattu 24.5.2023.
  6. Kotitalouslautakunta (toimintakertomus 1950) 1951. Helsingin kaupunki. Viitattu 24.5.2023.
  7. Vaajakallio, Maire: Kotitalouslautakunta aktivoi ihmisiä. Helsingin Sanomat, 21.12.1968, s. 8. Näköislehti (maksullinen).
  8. Väinämö, Rauni: Kotitöissä koko hiihtoloma. Helsingin Sanomat, 6.3.1992. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 24.5.2023.
  9. Luomapajassa luodaan ja inspiroidutaan – Kotitalousneuvonta muutti nimensä Äänekosken kaupunkisanomat. 4.3.2023. Viitattu 25.5.2023.
  10. Lindberg, Marjut: Omenoita mehuksi that kiloa tunnissa. Helsingin Sanomat, 15.9.1977, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
  11. Kotka siirtää kotitalouspalvelut opistolle valtionapujen toivossa. Kaupungin johto vihastutti vaimoväen säästöpäätöksillään. Helsingin Sanomat, 23.11.1987, s. 14. Näköislehti (maksullinen).