Koraani ja tiede
Koraanin suhde tieteeseen on herättänyt keskustelua kahdelta suunnalta. Varsinkin ateistiset kirjoittajat ovat etsineet Koraanista luonnonilmiöitä koskevia väitteitä, joita he pitävät tieteellisen tiedon vastaisina. Toisaalta muslimit ovat etsineet Koraanista esimerkkejä siitä, miten Koraani ennakoi monia myöhemmin tehtyjä luonnontieteellisiä keksintöjä.
Koraani sopusoinnussa tieteen kanssa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Koraanin jäljittelemättömyys
Koraanin jäljittelemättömyys (arab. ijaz, "ihme") on islamiin kuuluva oppi, jonka mukaan Koraani on ihme sekä sisältönsä että muotonsa puolesta. Koraanin jäljittelemättömyys todistaa, että Muhammed oli profeetta ja että kirjan alkulähde on jumalallinen. Tieteen ja tiedon osalta Koraanin ihme on nähty siinä, että kaikki tarpeellinen tieto ja tieteelliset keksinnöt sisältyvät jo Koraaniin tai ainakin Koraanin tiedot ovat myös nykytieteen mukaisia.[1] Islamoppaan mukaan:
Tiede tuo esille runsaasti uusia tosiasioita, jotka kuitenkin ovat jo olleet Koraanissa. Jokainen voi hakea Koraanista todisteita sille, että tiede on oikeassa. Tiede, joka ei sovi yhteen Koraanin kanssa, on vailla perusteita.[2]
Tampereen Islamin Yhdyskunta kysyy: "Tiesitkö, että Koraanissa on yli 114 tieteellistä totuutta?[3] Myös Opetushallituksen oppikirjoista löytyy oppi Koraanista tieteellisenä ihmeenä:
Nimenomaan Koraani sai islamilaisen tieteen kukoistamaan. Nykyihmiselle kiinnostavaa on se, että Koraani käsittelee asioita, jotka vain nykytiede tuntee. Näitä asioita ei kukaan Muhammedin aikana tiennyt. Esimerkkinä tästä on alkion kehityksen kuvaus hedelmöittymisestä alkaen (jakeet 96:2, 23:14 ja 22:5 mm). [4]
Kuningas Faisalin kansainvälisen palkinnon saanut tohtori Zakir Naik esittelee 33 modernin tieteen keksintöä, jotka löytyvät Koraanista. Niitä olivat muiden ohella alkuräjähdys, maan pallonmuotoisuus, laajeneva maailmankaikkeus, kaiken luominen pareittain ja maidontuotannon fysiologia (maito tulee karjan elimistöstä ulosteiden ja veren välistä (16:66).[5] Koraanin tieteellisiä ihmeitä esitellään useilla islamilaisilla internet-sivuistoilla.[6] Muutamat länsimaiset tiedemiehet ovat samoin julkaisseet kirjoituksia Koraanin hämmästyttävistä luonnontieteellisistä totuuksista.[7][8]
Koraanin ja tieteen ristiriidat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monet länsimaiset kirjoittajat ovat nostaneet esille Koraanin kirjoituksiin sisältyviä kohtia, joiden he katsovat olevan ristiriidassa modernin tieteen tulosten kanssa. Seuraavassa on joitakin esimerkkejä.
Alkionkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Islamilainen kirjallisuus on nostanut Koraanissa esitetyn kuvauksen alkionkehityksestä esimerkiksi sen sisältämästä modernista tiedosta.[9][7][8] Suomalainen islamin oppikirja kertoo, ettei kukaan profeetta Muhammedin aikana vielä tuntenut alkion kehitysasteita. Ne olisi sitten ensimmäisen kerran onnistuttu esittämään vasta Koraanissa.[10] Koraanin kuvauksen mukaan ihminen luotiin ensin tomusta tai puhtaasta savesta. Sen jälkeen siemenpisaran kehitysvaiheita ovat hyytynyt veri, lihamöhkäle ja sopusuhtainen lapsi (96:2; 23:14; 22:5). Koraanin kääntäjillä "hyytynyt veri" on tuottanut muitakin käännöksiä, mutta arabialainen sana alaqah (عَلَقَةً) tarkoittaa Zakir Naikin mukaan juuri hyytynyttä verta tai myös tahmeaa, käsiin tarttuvaa savea.[11]
Ihmisen kehitys ei kuitenkaan ala tomusta tai savesta. Yksilönkehitys alkaa haploidisen siittiön ja munasolun yhdistymisestä. Hedelmöitynyt munasolu eli tsygootti alkaa jakautua, mutta tuloksena ei ole verihyytymä tai tahmea savi, vaan monisoluinen rakenne, joka ei ole verta. Kyse ei liioin ole lihamöhkäleestä, sillä luut ja lihakset kehittyvät yhtä aikaa, luut tosin aluksi pehmeänä rustokudoksena.[12][13][14] Koraanin kuvausta ei ole pidetty alkuperäisenä vaan lainauksena kreikkalaisen Galenoksen kirjoituksista 150-luvulta. Kuvaus jäljittelee varhaisia antiikin teorioita, jotka länsimainen tutkimus on päivittänyt nykyaikaan. Kritiikin mukaan islamilaisella kirjallisuudella ei myöhemminkään ole ollut paljon sanottavaa alkionkehityksestä.[15]
Kaikki on luotu pareittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koraanin sanojen mukaan (51:49, myös 36:36):
Ja kaikkia hedelmiä Hän on maan päälle luonut, parittain kumpaakin sukupuolta. [16] Kaikkea olemme luonut kaksittain, jotta ottaisitte vaarin.[17]
Naikin mukaan tämä viittaa ihmisiin, eläimiin, kasveihin ja hedelmiin, mutta voi tarkoittaa myös sähköä, jossa on sekä positiivisia että negatiivisia varauksia.[18] Hedelmillä ei tavallisesti silti ole sukupuolta. Sukupuoli puuttuu myös suvuttomassa lisääntymisessä, sillä seksuaalista lisääntymistä esiintyy vain aitotumallisilla, eikä aina niilläkään. Esitumalliset organismit lisääntyvät suvuttomasti, joten niitä ei ole "kaksittain" vaan kaikki kuuluvat tavallaan samaan sukupuoleen. Partenogeneesi on toinen muoto, jossa lisääntyminen tapahtuu ilman kahta sukupuolta.[19]
Maa on pallonmuotoinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naikin mukaan Koraani kuvaa maan pallomaisen muodon aivan oikein, vaikka tuolloin yleinen käsitys olikin, että maa on litteä. Hän vetoaa sellaisiin kohtiin kuin 31:29 ("Etkö näe, että Jumala antaa yön seurata päivää ja päivän yötä"), missä pimeän ja valon vaihtumisen voi ymmärtää asteittain tapahtuvaksi, kuten tapahtuu pallon pinnalla.[20] Professori Mosalam Shaltout on todistellut samaa.[21]
Koraani sisältää paljon vertauskuvia tai metaforia maasta. Se on "matto" tai "vuode" ja taivas on "katto" (2:22 tai 71:19),[22] joka on tehty maan yläpuolelle "ilman pylväitä" (13:2) [23] Jumala estää taivasta sortumasta maahan ilman lupaa (22:65). Jumala voi myös kaventaa maata sen "reunoilta" (13:41).[24] Vuoret ovat sitä varten, että ne estävät maata heilumasta (21:31). Koraani kuvaa maan eräänlaisena rakennuksena, jossa on lattia sekä katto ja joka ilman Jumalan apua sortuu maahan. Maan litteyteen viittaavia kohtia on useita. Tavallinen kielikuva on esittää maa ihmisille levitetyksi matoksi.[25]
Maan pallonmuotoisuus ei ole vakiintunut käsitys islamilaisessa maailmassa, sillä eräät uskonoppineet kiistävät sen vieläkin. Vuonna 1993 Saudi-Arabian korkein uskonnollinen auktoriteetti, šeikki Abdul-Aziz Ibn Baaz antoi fatwan, jonka mukaan "Maa on litteä. Kuka tahansa, joka väittää, että se on pyöreä, on ateisti ja ansaitsee rangaistuksen." [26]
Aurinko laskee mutaiseen lähteeseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koraanissa kerrotaan, että aurinko laski lämpimään tai mutaiseen lähteeseen (18:86). [27] Ahsen-Bören suomennoksessa kohta kuuluu:
Hän eteni yhtä suuntaa, kunnes saapui sinne, missä aurinko laskee, ja näki sen laskevan kuumaan lähteeseen, ja hän tapasi lähistöllä ihmisiä.[28]
Tarina lännessä sijaitsevasta lähteestä sopii Aleksanteri Suuren valloitusretkeen siten, että Egyptissä hänen kerrotaan matkanneen lännen suuntaan aina Siwan keitaalle saakka, missä hänen kerrotaan julistautuneen jumalan pojaksi.[29]
Auringon laskeminen lähteeseen on vastoin luonnontieteellistä tietoa, joten jae on herättänyt myös muslimien keskuudessa kysymyksiä siitä, voiko Koraanissa olla virheitä.[30] Islamin uskonoppineet ovat vastanneet, että kohta ei tarkoita sitä, että aurinko laskisi lähteeseen. Islamilaisen fatwan antama selitys on seuraava:
- Dhul-Qarnain (Kaksisarvinen) kulki länteen, kunnes saapui lännen suunnan kaikkein kaukaisimmalle paikalle. Siellä hänestä näytti ikään kuin aurinko laskisi mustaan mutaiseen veteen. Jos joukossamme oleva henkilö seisoo meren rannalla auringon laskiessa, hänestä näyttää ikään kuin aurinko laskisi mereen.[30]
Abu Dawudin muistiinmerkitsemä hadith antaa kuitenkin erilaisen selityksen. Sen mukaan aurinko todella laskee lämpimään lähteeseen:
- Abu Dharr sanoi: Istuin Jumalan apostolin selän takana, kun hän ratsasti aasilla auringon laskiessa. Hän kysyi: tiedätkö minne se laskee? Vastasin: Jumala ja hänen apostolinsa tietää parhaiten. Hän sanoi: se laskee lämminvetiseen lähteeseen.”[31]
Luotettavuudeltaan hadith on arvioitu välittäjäketjunsa osalta korkeimpaan luokkaan (sahih).[31] Abu Dawudin hadith-valikoima on islamin arvostetuimpia ja kuuluu niin sanottuun kutub al-sittah -kokoelmaan eli "kuuteen kirjaan".
Perinnönjako ei mene tasan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koraanin jakeet 4:11–12 sisältävät ohjeen perinnönjaosta. Kun kaikkien osuudet lasketaan yhteen, niiden summaksi ei tule 1,0 vaan 1,125. [32] Hadith-kokoelma Muwatta Malik käsittelee eräässä hadithissa tätä jo varhain havaittua matemaattista ongelmaa. [33]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bucaille Maurice: The Bible, the Quran and the Science. The Holy Scriptures Examined in the Light of Modern Knowledge (First French Edition). Amazon, 1976. Teoksen verkkoversio.
- Naik, Zakir: The Quran & Moder Science. Compatible or Incompatible?. Darussalaam, 2007. Teoksen verkkoversio.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Islamopas.com: Johdanto. Koraani ja nykytiede Islamopas.com. 2000–2020. Viitattu 7.11.2020.
- ↑ Koraani Islamopas.com. 2000–2020.
- ↑ Tampereen Islamin Yhdyskunta: Tiesitkö että Koraanissa on yli 114 tieteellistä totuutta? islamtampere.com. Viitattu 11.9.2020.
- ↑ Lehtinen, I., Abdellahi, E. J., & Telaranta, M.: Islam yhteinen uskomme, s. 87. Opetushallitus, 2011.
- ↑ Naik, Zakir: The Quran & Moder Science. Compatible or Incompatible?. Darussalaam, 2007. Teoksen verkkoversio.
- ↑ The Scientific Miracles of the Holy Quran The Religion of Islam. 2024. 6.1.2024.
- ↑ a b Bucaille Maurice: The Bible, the Quran and the Science. The Holy Scriptures Examined in the Light of Modern Knowledge, s. 205. Amazon, 1976 (First French Edition). Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Highlights of human embryology in the Koran and the hadith. The Review of Religions, 1988, 83. vsk, nro 9. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Naik, Zakir: The Quran & Moder Science. Compatible or Incompatible?. Darussalaam, 2007. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Lehtinen, I., Abdellahi, E. J., & Telaranta, M.: Islam yhteinen uskomme, s. 87. Opetushallitus, 2011.
- ↑ Naik, 2007, s. 61
- ↑ Embryo Encyclopaedia Britannica. 2020.
- ↑ Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia, s. 203. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
- ↑ PZ Myers: Islamic embryology: overblown balderdash Panda's thumb. 2011.
- ↑ Karen Wellner: A History of Embryology (1959), by Joseph Needham The Embryo Project Encyclopedia. 2010.
- ↑ Koraani Islamopas.com.
- ↑ Koraani, s. 51:49. Islamopas.com. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Naik, 2007, s. 46
- ↑ Ernst Mayr: Evoluutio, s. 162–165. Wsoy, 2003.
- ↑ Naik, 2007, s. 13–15
- ↑ Shaltout, Mosalam: The Holy Quran and Cosmology Esitelmä konferenssissa "Cosmology in Culture", Granada, Spain. syyskuu, 2008. Research gate. Viitattu 2.11.2020.
- ↑ The Noble Quran 2016. quran.com.
- ↑ Koraani. islamopas.com. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Koraani (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1999.
- ↑ Koraani 15:19, 20:53, 43:10, 50:7, 51:48, 78:6, 79:30, 88:20, 91:6
- ↑ Youssef M. Ibrahim: Muslim Edicts Take on New Force. The New York Times, osa 1, sivu 14, 12.2.1995. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Verse (18:86) - English Translation Quran. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ Koraani - Luolan suura (AL-KAHF Islamopas.com. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ Peltonen 2022, s. 21
- ↑ a b Rabee' Al-Awwa: Explanation of Qur'an (18:86). 10.5.2004. Islamweb.net. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ a b 32 Dialects and Readings of the Qur'an (Kitab Al-Huruf Wa Al-Qira'at) The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Book 31, Hadith 3991. Sunnah.com. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ Koraani - Naisten suura Islamopas.com. Viitattu 7.1.2024.
- ↑ Fara'id Muwatta Malik. Book 27, hadith 7. The Hadith of the Prophet Muhammad (صلى الله عليه و سلم) at your fingertips. Sunnah.com. Viitattu 7.1.2024.