Koraanin jäljittelemättömyys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iranissa 1500-luvulla tehty koristekuvio, jossa on katkelma Koraanin jakeesta 17:88: "Vaikka ihmiset ja jinnit liittoutuisivat yhteen tehdäkseen jotain tämän kaltaista, eivät he siihen kykenisi, vaikka auttaisivat toinen toisiaan."

Koraanin jäljittelemättömyys (arab. ijaz, "ihme") on islamilainen oppi, jonka mukaan Koraani on ihme sekä sisältönsä että muotonsa puolesta.[1] Doktriinin mukaan Koraani on ihme, ja sen jäljittelemättömyys todiste siitä, että kirjan saanut Muhammed oli profeetta ja kirjan alkulähde oli jumalallinen. Koraanilla ihmeenä on useita ulottuvuuksia, joista yksi on suosituksi tullut tapa etsiä moderneja luonnontieteen tuloksia Koraanista.

Opin perusteet Koraanissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraani korostaa oman tekstinsä jäljittelemättömyyttä useissa säkeissä: kukaan ei pysty kirjoittamaan mitään sen vertaista vaikka yrittäisi. Kohdat ovat seuraavia (lainaukset islamoppaan sivuilta).[2]

  • Tai jos he sanovat: »Hän on kaiken keksinyt», vastaa heille: »Tuokaa sitten kymmenen samanlaista sepittämäänne suuraa ja huutakaa avuksenne ketä voitte Jumalan asemesta, jos olette totuudessa." (11:13)
  • Väittävätkö he, että hän (Muhammed) on sepittänyt sen? Sano silloin: »Tuokaa sitten suura, joka on tämän kaltainen, ja huutakaa avuksenne ketä voitte Jumalan asemesta, jos olette oikeassa." (10:38)
  • Sano: »Totisesti, vaikka kaikki ihmiset ja dzinnit yhdessä yrittäisivät saada aikaan tämänkaltaisen Koraanin, niin he eivät kykenisi siihen, vaikkapa auttaisivatkin toisiaan." (17:88)
  • Antakoot he sitten itse samanlaisen ilmoituksen, jos rakastavat totuutta. (52:34)
  • Jos epäilette sitä, mitä Me ilmoitamme palvelijallemme (Muhammedille), niin aikaansaakaa tämän kaltainen kirjoitus ja kutsukaa Jumalan vertaisia todistajia, jos tahdotte pysyä totuudessa. (2:23)

Koraani kehottaa ihmisiä ja jinnejä (eli henkiolentoja) yhdessä kirjoittamaan vastaavan tasoisen teoksen (17:88). Kun se ei kuitenkaan onnistuisi, kehotetaan tekemään kymmenen suuraa (11:13), ja lopulta edes yksi (10:38). Tohtori Zakir Naik toteaa, että tähän mennessä kukaan ei ole pystynyt kirjoittamaan edes yhtä suuraa, joka kauneudessaan, tyylissään, syvyydessään ja merkityksellisyydessään olisi edes jossain määrin verrattavissa Koraaniin.[3]

Koraanin tyylin kauneus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppiin Koraanista ihmeenä kuuluu sen jäljittelemätön tyyli. Helsingin muslimien sivuilla korostetaan, että etenkin Koraanin ilmoittamisen aikaan, jolloin arabien kaunopuheisuus oli hiottu huippuunsa, tehtiin paljonkin turhia yrityksiä ottaa Koraanin antama haaste vastaan eli kirjoittaa jotain vastaavaa. [4] Islamoppaan sivuilla kerrotaan, että

"Koraani puhuttelee kauniilla sanoillaan, jumalallisilla merkityksillään, tarinoillaan ja kerronnallaan, jonka kaltaista kukaan ihminen ei pysty jäljittelemään. Se on oivallisin joka suhteessa ja suurin ihme on se, että Muhammed (SAAS) ei osannut lukea saati kirjoittaa, eikä häntä tunnettu minään runoilijana."[5]

Orientalisti Markus Gross kirjoittaa, että vuonna 2012 Google-haku sanoilla "beaty of Quran" tuotti 21 400 000 osumaa. Niissä kerrotaan, että Koraanin ilmestymisen jälkeen arabit, jotka tunnettiin kauniista runoudestaan, herkesivät pitkäksi ajaksi kokonaan kirjoittamasta runoja, koska Koraanin kauneus oli ylittämätön. [6] Iranilainen kirjallisuustieteilijä Abdolhossein Zarinkoob tiivisti asian seuraavasti:

Se, mikä hiljensi iranilaiset, oli "uuden viestin" yksinkertaisuus ja samalla mittaamattomuus. Koraani oli jo hiljentänyt arabirunoilijat syvyytensä ja julistuksensa ihmeellä. Ei siten ollut yllättävää, että myös Iranissa tämä hämmästyttävä viesti hiljensi puhujat ja vaiensi taitoniekat.[7]

Koraania ei voi kääntää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraanin jäljittelemättömyys sisältää myös sen, että Koraania ei luotettavasti voi kääntää millekään muulle kielelle niin, että sen sanoma pysyy ennallaan. Koraanin kielellinen muoto on Jumalan tahdon mukainen ja palautuu taivaalliseen alkutekstiin, joka on luomaton ja ollut aina olemassa. [8]

Koraanin ulkoa oppiminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koraanin ihmeeseen kuuluu myös kyky oppia ulkoa kirja, joka pituudeltaan on vähän yli puolet Uudesta Testamentista. Kirjan ulkoa opettelua arvostetaan islamissa, ja arabiankielisen Koraanin ulkolukua opiskellaan varsinkin koraanikouluissa. Henkilöstä, joka osaa koko Koraanin ulkoa, käytetään nimitystä hafiz . Sana tarkoittaa "hän, joka muistaa" tai "vartija" ja on myös yksi Jumalan 99 nimestä.[9] Opettelua ja lukemista varten Koraani on jaettu 30 yhtä suureen osaan (juz). Tämä auttaa myös koko Koraanin lukemista kertaalleen läpi pyhänä ramadan-kuukautena.[9]

Tavoite on haastava, sillä Koraanin tekstiin ei kuulu muistia tukevia apukeinoja, kuten rytmiikkaa tai alku- ja loppusointuja. Myös tekstin hajanaisuus tekee muistamisen vaikeaksi. Vertailukohdaksi sopii Kalevala, jonka runonlaulajista tuottoisin oli Arhippa Perttunen.[10] Hän osasi kolmanneksen Kalevalasta, ja häneltä on tallennettu noin 16 000 sanaa. Koraanissa sanoja on viisi kertaa enemmän.

Kerrotaan, että hafizeja on aina ollut, ja heidän lukumääränsä on suunnaton. Pakistanilaisen tiedon mukaan yksin sikäläinen Wafaq-ul-Madaris - niminen madrasaketju on tuottanut miljoona hafizia 30 vuoden aikana. Uutisen mukaan se on enemmän kuin Saudi-Arabiassa, jossa vuosittain 5000 lasta pääsee samaan tavoitteeseen. [11]

Koraani ja tiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Koraani ja tiede


Oppi Koraanin jäljittelemättömyydestä on saanut tieteen ja tiedon osalta ilmauksensa näkemyksissä, että kaikki tarpeellinen tieto ja tieteelliset keksinnöt sisältyvät jo Koraaniin tai ainakin Koraanin antamat tiedot ovat kaikki nykytieteen mukaisia.[12] Islamoppaan mukaan: "Tiede tuo esille runsaasti uusia tosiasioita, jotka kuitenkin ovat jo olleet Koraanissa. Jokainen voi hakea Koraanista todisteita sille, että tiede on oikeassa. Tiede, joka ei sovi yhteen Koraanin kanssa, on vailla perusteita.[13] Tampereen Islamin Yhdyskunta kysyy: "Tiesitkö, että Koraanissa on yli 114 tieteellistä totuutta?[14] Suomessa doktriini on levinnyt myös Opetushallituksen julkaisemiin peruskoulun oppikirjoihin. Niissä todetaan:

"Nimenomaan Koraani sai islamilaisen tieteen kukoistamaan. Nykyihmiselle kiinnostavaa on se, että Koraani käsittelee asioita, jotka vain nykytiede tuntee. Näitä asioita ei kukaan Muhammedin aikana tiennyt. Esimerkkinä tästä on alkion kehityksen kuvaus hedelmöittymisestä alkaen (jakeet 96:2, 23:14 ja 22:5 mm)." [15]

Kuningas Faisalin kansainvälisen palkinnon saanut tohtori Zakir Naik esittelee 33 modernin tieteen keksintöä, jotka löytyvät Koraanista. Niitä olivat muiden ohella alkuräjähdys, maan pallonmuotoisuus, laajeneva maailmankaikkeus, kaiken luominen pareittain ja maidontuotannon fysiologia (maito tulee karjan elimistöstä ulosteiden ja veren välistä (16:66).[16] Koraanin tieteellisiä ihmeitä esitellään useilla islamilaisilla internet-sivuistoilla.[17]

Kuvaus alkionkehityksestä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Naikin mainitsemista asioista on alkionkehitys. Suomalainen islamin oppikirja kertoo, ettei kukaan profeetta Muhammedin aikana vielä tuntenut alkion kehitysasteita. Ne olisi sitten ensimmäisen kerran onnistuttu esittämään vasta Koraanissa.[15] Myös ranskalainen lääketieteen professori Maurice Bucaille toteaa, että Koraanin kuvaus vastaa tarkalleen modernin tieteen näkemyksiä asiasta.[18] Kanadalainen anatomian professori Keith Moore vahvistaa asian.[19]

Koraanin kuvaus asiasta on seuraava: ihminen luotiin ensin tomusta tai puhtaasta savesta. Sen jälkeen siemenpisaran kehitysvaiheita ovat hyytynyt veri, lihamöhkäle ja sopusuhtainen lapsi (96:2; 23:14; 22:5). Koraanin kääntäjillä "hyytynyt veri" on tuottanut muitakin käännöksiä. Jaakko Hämeen-Anttila on monien muiden tapaan (mm. Paret)[20] korvannut ”hyytyneen veren” sanalla ”alkio”.[21] Alkuperäinen arabialainen sana alaqah (عَلَقَةً) tarkoittaa Zakir Naikin mukaan kuitenkin hyytynyttä verta, mutta myös tahmeaa, käsiin tarttuvaa savea.[22] Samaan tulokseen tulee Luxenberg, joka pitää "tahmeaa savea" parhaana käännöksenä.[23]

Nykyisen biologisen tiedon perusteella ihmisen kehitys ei ala savesta eikä jatku siemenestä. Yksilönkehityksen alkupisteenä on haploidisen siittiön ja munasolun yhdistyminen. Tuloksena oleva hedelmöitynyt munasolu eli tsygootti alkaa sitten jakautua. Seurauksena ei ole verihyytymä tai tahmea savi, vaan monisoluinen rakenne, joka ei ole verta. Kyse ei liioin missään vaiheessa ole lihamöhkäleestä, sillä luut ja lihakset kehittyvät yhtä aikaa, luut tosin aluksi pehmeänä rustokudoksena.[24][25][26] Koraanin kuvausta ei ole pidetty alkuperäisenä vaan lainauksena kreikkalaisen Galenoksen kirjoituksista 150-luvulta. Kuvaus edusta varhaisia antiikin teorioita, jotka länsimainen tutkimus on päivittänyt nykyaikaan. Kritiikin mukaan islamilaisella kirjallisuudella ei myöhemminkään ole ollut paljon sanottavaa alkionkehityksestä.[27]

Kaikki on luotu pareittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1533 julkaistu vaikutusvaltainen islamilainen kuva maailmankaikkeudesta (Zekeriya Kazvinî). Litteätä maata ympäröivät Qaf-vuoret Jumalan estäessä taivasta putoamasta. Rakennelma on härän selässä, härkä on kalan selässä ja kala kosmisessa valtameressä. Valtameri on maljassa, jota siivekäs enkeli kannattelee.

Koraani lausuu, että "Ja kaikkia hedelmiä Hän on maan päälle luonut, parittain kumpaakin sukupuolta." [28] sekä "Kaikkea olemme luonut kaksittain, jotta ottaisitte vaarin."[29] (51:49, myös 36:36). Naikin mukaan tämä viittaa ihmisiin, eläimiin, kasveihin ja hedelmiin, mutta voi tarkoittaa myös sähköä, jossa on sekä positiivisia että negatiivisia varauksia.[30]

Hedelmillä ei tavallisesti silti ole sukupuolta. Sukupuoli puuttuu myös suvuttomassa lisääntymisessä, sillä seksuaalista lisääntymistä esiintyy vai aitotumallisilla, eikä aina niilläkään. Esitumalliset organismit lisääntyvät suvuttomasti, joten niitä ei ole "kaksittain" vaan kaikki kuuluvat tavallaan samaan sukupuoleen. Partenogeneesi on toinen muoto, jossa lisääntyminen tapahtuu ilman kahta sukupuolta.[31]

Maa on pallonmuotoinen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naikin mukaan Koraani kuvaa maan pallomaisen muodon aivan oikein, vaikka tuolloin yleinen käsitys oli, että maa on litteä. Hän vetoaa sellaisiin kohtiin kuin 31:29 ("Etkö näe, että Jumala antaa yön seurata päivää ja päivän yötä"), missä pimeän ja valon vaihtumisen voi ymmärtää asteittain tapahtuvaksi, kuten tapahtuu pallon pinnalla.[32] Professori mosalam Shaltout on todistellut samaa.[33]

Koraani sisältää paljon vertauskuvia tai metaforia maasta. Se on "matto" tai "vuode" ja taivas on "katto" (2:22 tai 71:19),[34] joka on tehty maan yläpuolelle "ilman pylväitä" (13:2) [35] Jumala estää taivasta sortumasta maahan ilman lupaa (22:65). Jumala voi myös kaventaa maata sen "reunoilta" (13:41).[36] Vuoret ovat sitä varten, että ne estävät maata heilumasta (21:31). Näin Koraani kuvaa maan eräänlaisena rakennuksena, jossa on lattia sekä katto ja joka ilman Jumalan apua sortuu maahan. Maan litteyteen viittaavia kohtia on useita. Tavallinen kielikuva on esittää maa ihmisille levitetyksi matoksi.[37]

Maan pallonmuotoisuus ei ole vakiintunut käsitys islamilaisessa maailmassa, sillä eräät uskonoppineet kiistävät yhä asian. Vuonna 1993 Saudi-Arabian korkein uskonnollinen auktoriteetti, šeikki Abdul-Aziz Ibn Baaz antoi fatwan, jonka mukaan "Maa on litteä. Kuka tahansa, joka väittää, että se on pyöreä, on ateisti ja ansaitsee rangaistuksen." [38]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Bucaille Maurice: The Bible, the Quran and the Science. The Holy Scriptures Examined in the Light of Modern Knowledge (First French Edition). Amazon, 1976. Teoksen verkkoversio.
  • Luxenberg, Christoph: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran. Berliini: Hans Schiler, 2007. ISBN 978-3-89930-088-8. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Naik, Zakir: The Quran & Moder Science. Compatible or Incompatible?. Darussalaam, 2007. Teoksen verkkoversio.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Fatan, Afnan H: Language and the Quran. Teoksessa: The Quran. An Encyclopaedia (Toim. Oliver Leaman), s. 356–357. Routledge, 2006. Teoksen verkkoversio.
  2. Koraani islamopas.com. Viitattu 2.11.2020.
  3. Naik, 2007, s. 7
  4. Koraani 2016. Helsingin muslimit. Arkistoitu 17.1.2017. Viitattu 2017.
  5. Islamopas: Koraani 2000–2020. Islamopas.com. Viitattu 2.11.2020.
  6. Groß, Markus: New Ways of Quranic Research. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 427–428. Prometheus Books, 2013.
  7. Zarinkoob, A.: Two Centuries of Silence, s. 86–89. Authorhouse, 2016.
  8. Lirim Selmani: Das Dogma der Unübersetzbarkeit des Korans – eine kritische Rekonstruktion. Zeitschrift fur Religionswissenschaft 26(2): 283–322, 2018. doi:10.1515/zfr-2018-0008.
  9. a b Nevad Kahteran: Hafiz. Teoksessa: The Quran. An Encyclopaedia (Toim. Oliver Leaman), s. 231–234. Routledge, 2006. Teoksen verkkoversio.
  10. Manninen, Antti: Arhippa Perttunen lauloi Lönnrotille kolmanneksen Kalevalan runoista Helsingin Sanomat. Kaupunki. 3.6.2007. Viitattu 3.11.2020.
  11. Naya Din: Pakistan’s largest madrassa network produced 1m Hafiz-e-Quran: Qari Jalandhari SAMAA. Home. Education. 10.4.2019. Viitattu 3.11.2020.
  12. Islamopas.com: Johdanto. Koraani ja nykytiede Islamopas.com. 2000–2020. Viitattu 7.11.2020.
  13. Koraani Islamopas.com. 2000–2020.
  14. Tampereen Islamin Yhdyskunta: Tiesitkö että Koraanissa on yli 114 tieteellistä totuutta? islamtampere.com. Viitattu 11.9.2020.
  15. a b Lehtinen, I., Abdellahi, E. J., & Telaranta, M.: Islam yhteinen uskomme, s. 87. Opetushallitus, 2011.
  16. Naik, Zakir: The Quran & Moder Science. Compatible or Incompatible?. Darussalaam, 2007. Teoksen verkkoversio.
  17. The Scientific Miracles of the Holy Quran The Religion of Islam. 2024. 6.1.2024.
  18. Bucaille Maurice: The Bible, the Quran and the Science. The Holy Scriptures Examined in the Light of Modern Knowledge, s. 205. Amazon, 1976 (First French Edition). Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  19. Highlights of human embryology in the Koran and the hadith. The Review of Religions, 1988, 83. vsk, nro 9. Artikkelin verkkoversio.
  20. Christoph Luxenberg: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran, s. 302. Rev. and enlarged ed. Berliini: H. Schiler, 2007. ISBN 978-3-89930-088-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.1.2018). (englanniksi)
  21. Koraani. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books, 1995. ISBN 952-9842-05-8.
  22. Naik, 2007, s. 61
  23. Luxenberg, 2007, s. 305–306
  24. Embryo Encyclopaedia Britannica. 2020.
  25. Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia, s. 203. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
  26. PZ Myers: Islamic embryology: overblown balderdash Panda's thumb. 2011.
  27. Karen Wellner: A History of Embryology (1959), by Joseph Needham The Embryo Project Encyclopedia. 2010.
  28. Koraani Islamopas.com.
  29. Koraani, s. 51:49. Islamopas.com. Teoksen verkkoversio.
  30. Naik, 2007, s. 46
  31. Ernst Mayr: Evoluutio, s. 162–165. Wsoy, 2003.
  32. Naik, 2007, s. 13–15
  33. Shaltout, Mosalam: The Holy Quran and Cosmology Esitelmä konferenssissa "Cosmology in Culture", Granada, Spain. syyskuu, 2008. Research gate. Viitattu 2.11.2020.
  34. The Noble Quran 2016. quran.com.
  35. Koraani. islamopas.com. Teoksen verkkoversio.
  36. Koraani (suom. Jaakko Hämeen-Anttila). Basam Books, 1999.
  37. Koraani 15:19, 20:53, 43:10, 50:7, 51:48, 78:6, 79:30, 88:20, 91:6
  38. Youssef M. Ibrahim: Muslim Edicts Take on New Force. The New York Times, osa 1, sivu 14, 12.2.1995. Artikkelin verkkoversio.