Koiravero
Koiravero oli Suomessa entisen koiraverolain (590/1979, poistettu lainsäädännöstä vuonna 2018) nojalla mahdollisesti peritty kunnallinen maksu viisi kuukautta täyttäneestä koirasta. Lain mukaan koiravero saattoi olla enintään 50 euroa kalenterivuodelta, suuruudesta päätti kunnanvaltuusto.[1] Vuodesta 1991 se saattoi myös tehdä päätöksen, ettei kunnassa peritä lainkaan koiraveroa.[2]
Veroa perivien kuntien lukumäärä romahti vuodesta 1991, jolloin kunnat saivat oikeuden päättää itsenäisesti sen perimättä jättämisestä. Päätökset luopumisesta perustuivat hyvin pieneen tuottoon nähden korkeisiin perintäkustannuksiin sekä mahdottomuuteen ylläpitää ajantasaista veroluetteloa verotettavista koirista.
Vuonna 2016 Suomessa oli 313 kuntaa, joista enää vain kaksi peri koiraveroa, Helsinki (50 €/2016) ja Tampere (34 €/2016). MTV uutisten 10.7.2016 mukaan sekä Helsingissä että Tampereella koiraveron maksamatta jättäminen oli tuolloin yleistä, sillä arviolta vain 15–25 % näiden kuntien koirista oli enää ilmoitettu verolle. Vuonna 2017 molemmat kaupungit tekivät päätöksen luopua koiraverosta 1.1.2018 alkaen. Näiden päätösten jälkeen ei Suomessa ollut yhtään kuntaa joka olisi enää perinyt koiraveroa, joten vuonna 2018 hallitus teki esityksen, jonka mukaan koiraverolaki poistuu Suomen lainsäädännöstä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosittaisen koiraveron suuruus | |||
|---|---|---|---|
| Vuosi | Maaseudulla | Kaupungissa ja kauppalassa |
Säädös |
| 1878–1894 | 2 mk | 6 mk | 13/1878 |
| 1895–1910 | 1–3 mk | 5–20 mk | 47/1894 |
| 1911–1921 | 1–10 mk | 5–20 mk | 83/1910 |
| 1922–1942 | 10–100 mk | 50–200 mk | 305/1921 |
| 1942–1948 | 100–300 mk | 200–600 mk | 330/1942 |
| 1948–1959 | 500–1 500 mk | 1 000–3 000 mk | 229/1948 |
| 1960–1962 | 1 000–3 000 mk | 1 500–6 000 mk | 536/1958 |
| 1963–1979 | 10–30 mk | 15–60 mk | 276/1962 |
| 1980–1991 | 30–100 mk | 590/1979 | |
| 1991–2001 | 0–300 mk | 357/1991 | |
| 2002–2018 | 0–50 euroa | 913/2001 | |
Vuonna 1800 Ruotsin säädyt myöntyivät suostuntaan, jonka mukaan koirista oli maksettava valtiolle veroa.[3] Vuonna 1878 Suomessa annettiin asetus, jonka mukaan kunnallisverojen kanssa kerättiin koirista veroa korvaukseksi kotieläimistä, jotka olivat kuolleet vesikauhuun. Sen, mitä verosta korvauksien jälkeen jäi jäljelle, sai käyttää kunnan muihin menoihin.
Vuotuinen vero oli maalla kaksi markkaa ja kaupungeissa ja kauppaloissa kuusi markkaa riippumatta siitä kuinka pitkän ajan vuodesta koira oli omistajan hallussa. Koirasta oli tehtävä ilmoitus maistraatille, järjestysmiehelle tai kruununnimismiehelle. Ulkomaisesta koirasta vero oli maksettava, jos koira oli kuukautta pidemmän ajan Suomessa. Ilmoittaessaan koiran verotettavaksi sai omistaja veromerkin, joka kiinnitettiin koiran kaulapantaan. Koirat, joilla ei ollut veromerkkiä, sai poliisi ottaa kiinni ja tappaa, ellei omistaja vaatinut sitä kaupungissa kahden ja maalla neljän vuorokauden kuluessa itselleen. Ilmoittamattomasta koirasta oli maksettava kaksinkertainen koiravero ja sakkoa 10–20 markkaa.[4]
Asetuksella 34/1882 vero poistettiin maaseudun koirilta toistaiseksi. Uusi koiraveroasetus annettiin 1894. Sen mukaan kunta sai päättää veron suuruuden tietyissä rajoissa. Porolappalaiset ja muut porokarjan omistajat vapautettiin verosta. Koiravero kannettiin edelleen kunnallisverojen yhteydessä ja kunta sai käyttää verotulot mielensä mukaan kunnallisiin tarkoituksiin. Uutuus asetuksessa oli se, ettei asetus koskenut neljää kuukautta nuorempia koiria.[5]
Vuonna 1942 koiraverosta vapautettiin valtion ja suojeluskuntajärjestön koirat, poroja paimentavat koirat, invalidien ja aistiviallisten avustaja- ja opaskoirat sekä maanpuolustustehtäviin koulutetut palveluskoirat.[6]
Vuonna 1979 uusitussa koiraverolaissa vapautettiin verosta viittä kuukautta nuoremmat koirat. Lisäksi verosta vapautettiin myös vahingoittuneen hirvieläimen jäljestämiseen koulutetut koirat, jotka oli sitouduttu luovuttamaan poliisin käyttöön. Samoin vapautettiin verosta diplomaattien koirat ja tieteellisiin kokeisiin käytettävät koirat.[7].
Vuonna 1991 uusitussa koiraverolaissa kunnanvaltuustoille annettiin oikeus olla kantamatta lainkaan koiraveroa.[2] Lakimuutoksen jälkeen monet kunnat luopuivat nopeasti sen perimisestä. Viimeisenä koiraverosta luopuivat Helsinki ja Tampere, vuoden 2018 alusta.
Vuoden 2023 alusta kaikki koirat tulee mikrosiruttaa ja rekisteröidä Ruokaviraston ylläpitämään koirarekisteriin.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Laki koiraverolain muuttamisesta (913/2001)
- ↑ a b Laki 357/1991
- ↑ Tietosanakirja, Tietosanakirja-osakeyhtiö 1912
- ↑ Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus veron maksamisesta koirista, 13/1878
- ↑ Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus koiraveron suorittamisesta, 47/1894
- ↑ Laki 330/1942
- ↑ Laki koiraverosta 590/1979
- ↑ Koirarekisteri Ruokavirasto. 2.12.2022. Arkistoitu 15.12.2022. Viitattu 15.12.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laki koiraverosta
- Helsingin kaupungin koiravero (Arkistoitu – Internet Archive)
- Yle Uutiset 26.11.2013 - "Koiraveron maksaminen ei jaksa enää kiinnostaa"
- MTV uutiset 10.7.2016 - "Harva vaivautuu maksamaan Suomen kierretyintä veroa" (Arkistoitu – Internet Archive)
- Yle 31.5.2018: Koiravero poistuu kokonaan