Makeisvero

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Makeisvero on valmistevero. Sitä alettiin Suomessa kerätä nykymuotoisena 1. tammikuuta 2011. Veron kohteena ovat Suomessa valmistettavat ja Suomeen tuotavat makeiset, jäätelöt ja virvoitusjuomat. Aiemmin vero oli käytössä vuosina 19261999.

Valmisteveroa säätelee Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta (1127/2010).[1] Veron määrä on 1.1.2012 alkaen ollut 95 senttiä kilogrammalta ja 11,0 senttiä litralta.[2]

Vanha makeisvero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aikaisempi makeisvero oli kulutusvero, jota kerättiin Suomessa myytävistä tuotteista. Euroopan unioni antoi Suomelle huomautuksen ksylitolin verottomuudesta. Eduskunta ratkaisi asian luopumalla makeisverosta 1. tammikuuta 2000.[3]

Vuosina 1987–1999 makeisveron määrä oli 3,50 markkaa kilolta makeisia. Veron tuotto oli 154 milj. mk (1990), 152 milj. mk (1995), 155 milj. mk (1996) ja 157 milj. mk (1997).[4]

Suomen Hammaslääkäriliitto vaati jo vuonna 2003 makeisveroa takaisin, sillä makeisten kulutus oli lisääntynyt jo silloin merkittävästi.[5] Vuonna 1985 makeisia syötiin henkeä kohden 7,2 kg[5], vuonna 2001 12,5 kg[5] ja vuonna 2005 14 kg.[6]

Vaikutus kulutukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupan ja makeisvalmistajien mukaan makeisveron myötä makeiskauppa notkahti vuonna 2011 viidellä prosentilla, mutta makeisten myynti on vuonna 2012 taas kasvanut kolme prosenttia vuoteen 2010 nähden. Fazer Makeisten mukaan makeisvero on vähentänyt sokerimakeisten myyntiä, mutta suklaan myynti on kasvanut.[7]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Makeisveroa on kritisoitu muun muassa siitä että se jättää keksit veron ulkopuolelle mutta verottaa toisaalta esimerkiksi kivennäisvesiä. Vero on johtanut mm. siihen että valmistajat kehittävät makeistenomaisia tuotteita, mutta luokittelevat ne kekseiksi.[8] Lisäksi makeisten kulutus ei ole juurikaan vähentynyt veron astuttua voimaan.[8] Tutkijoiden mukaan kansanterveyttä edistäisikin enemmän ruokien sokeripitoisuuksiin pohjaava verotus tai arvonlisäverotus, jolla voitaisiin alentaa terveellisten ja korottaa epäterveellisten ruoka-aineiden hintaa.[9][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta 17.12.2010. FINLEX. Viitattu 16.6.2011.
  2. Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain 3 §:n ja liitteen muuttamisesta 16.11.2011. FINLEX. Viitattu 8.11.2012.
  3. http://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiat/he+124/1998
  4. Hallituksen esitys 124/1998, FINLEX
  5. a b c Yletön karkinsyönti lisää terveydenhuollon kustannuksia - MAKEISVERO TAKAISIN! 17.5.2003. Suomen Hammaslääkäriliitto. Viitattu 8.11.2012.
  6. Lasten hampaiden kunto rapautumassa 27.10.2006. MTV3.fi. Viitattu 16.6.2011.
  7. Länkinen, Tiina: Makeisia myydään kalliimmallakin 12.12.2012. Yle uutiset. Viitattu 12.12.2012.
  8. a b c Lehdet: Makeisvero johti keplotteluun 21.5.2011. MTV3.fi. Viitattu 16.6.2011.
  9. Tutkimus: Sokerivero kohentaisi kansanterveyttä 24.3.2011. Kaleva.fi. Viitattu 16.6.2011.