Kimittäjäsarvinokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kimittäjäsarvinokka
Birds of Eden -lintutalo, Etelä-Afrikka
Birds of Eden -lintutalo, Etelä-Afrikka
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Sarvinokkalinnut Bucerotiformes
Heimo: Sarvinokat Bucerotidae
Suku: Afrikansarvinokat Bycanistes
Laji: fistulator
Kaksiosainen nimi

Bycanistes fistulator
(Cassin, 1852)[2]

Alalajit
  • Bycanistes fistulator duboisi W. L. Sclater, 1922
  • Bycanistes fistulator fistulator (Cassin, 1850)
  • Bycanistes fistulator sharpii (Elliot, 1873)
Katso myös

  Kimittäjäsarvinokka Wikispeciesissä
  Kimittäjäsarvinokka Commonsissa

Kimittäjäsarvinokka (Bycanistes fistulator) on sarvinokkien heimoon kuuluva lintu. Sitä tavataan seuraavissa Länsi-Afrikan maissa: Benin, Norsunluurannikko, Ghana, Guinea, Guinea-Bissau, Liberia, Mali, Nigeria, Senegal, Sierra Leoneja Togo.[1]

Lintua tavataan laajoilla metsiensuojelualueilla, ja se voi olla yleinen vanhojen metsien ohella myös korkeissa sekundaari- ja viljelymetsissä.[1]

Guinaten trooppinen puisto Lanzarotessa Kanariansaarilla Espanjassa.

Laji on elinvoimainen. Sen kannan suuruutta ei ole määritetty, mutta sen on ilmoitettu olevan yleinen laajalla alueella. Vaikka laji sietää elinalueiden muutoksia eikä metsästyksen arvioida aiheuttavan sille paineita, kannan epäillään kuitenkin vähenevän yleisesti.[1]

Ulkoasu ja ääni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnun pituus on 45 senttimetriä. Se on melko pieni, ja sillä on valkoinen vatsa ja perä, mustat siivet. Nokka ja sen päällä oleva ontto rakenne ovat ruskeita, pohjaltaan vaaleita. Silmää ympäröivä iho on koirailla sininen, naarailla vaakea. Alalajilla B. sharpii on laaja valkoinen alue siivissä.[1] Myös ulommat pyrstösulat ovat valkoiset. Ääni on voimakas, karhea nasaali naurumainen ja kimakka piipitys ”piip-piip-piip”.[1]

Lajin elinalueita ovat ainavihannat vanhat metsät ja galleriametsät sekä mangrove- ja suometsät. Se hyödyntää myös sekundaarimetsiä ja viljelmiä. Sitä esiintyy alavilla mailla 600 metrin korkeuteen, yleensä perheryhminä tai pieninä parvina, jotka liikkuvat puiden latvustossa etsimässä hedelmiä, jotka muodostavat 90 % sen ravinnosta. Pesintä tapahtuu tammi-, huhti-, kesäkuussa ja loka-joulukuussa. Yleensä sillä on yksi poikanen.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g BirdLife International: Bycanistes fistulator IUCN Red List of Threatened Species. Version 2017.3. 2016. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 11.2.2018. (englanniksi)
  2. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Bycanistes fistulator (TSN 707792) itis.gov. Viitattu 26.5.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.