Kikka Laitinen
| Kikka Laitinen | |
|---|---|
 Laitinen esiintymässä vuonna 2008. |
|
| Syntynyt | 8. lokakuuta 1960 Lempäälä, Suomi |
| Oikea nimi | Kirsi-Marja Laitinen |
| Ammatit | laulaja, sanoittaja, säveltäjä |
| Yhtyeet | Gasoline Girls And Petrol Boys Kikka Laitinen Co. |
| Kotisivut | kikkalaitinen.fi/ |
| MusicBrainz | |
Kirsi-Marja ”Kikka” Laitinen[1] (s. 8. lokakuuta 1960 Lempäälä) on suomalainen laulaja-lauluntekijä, sanoittaja ja säveltäjä. Musiikin tekemisen ja esittämisen ohella hän luennoi omiin kokemuksiinsa pohjautuen työhyvinvoinnista, yrittäjyydestä, tekijänoikeuksista ja henkisestä voimasta.[2]
Sisällysluettelo
Lapsuus ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitinen aloitti musiikkiharrastuksen kotonaan isänsä opastuksella nelivuotiaana, ja sai ensimmäisen kiinnityksen kosketinsoittajana rockyhtyeeseen ollessaan 17-vuotias. Hän on suorittanut musiikkiopintoja Tampereen konservatoriossa 1968–1975, Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa 1994–1998 sekä yksityiset klassisen laulun opinnot opettajanaan Ingrid Suoniemi vuosina 1992–1998. Laitinen on valmistunut ylioppilaaksi Tampereen normaalilyseosta vuonna 1979 ja diplomikielenkääntäjäksi kurssinsa parhaana Tampereen yliopistosta 1984.
Musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitinen oli perustajajäsen ja lauluntekijä suomalaisessa rockyhtyeessä Gasoline Girls And Petrol Boys joka julkaisi 4 albumia vuosina 1988–1992. Vuodesta 1992 hän toiminut pop-rock-soul-yhtyeensä Kikka Laitinen Co. laulaja-lauluntekijänä ja kapellimestarina. Laitinen on säveltänyt ja sanoittanut suuren joukon lauluja suomalaisille eturivin artisteille ja tehnyt huomattavan määrän yhteistyötä mm. muusikko Janne Halmelan, sovittajien Pertti Haverinen, Esa Nieminen ja Mika Toivanen kanssa sekä yhteistyötä tuottaja Petri Munckin kanssa.
Kikka Laitinen Co. -yhtyeen tunnetuimpia kappaleita ovat muun muassa ”Sun mielikielisuudelma”, ”Kun radio auki on”, ”Sydän valvoo”, ”Omenapuut”, ”Mä tahdon luoksesi tulla”, jotka löytyvät myös vuonna 2013 julkaistulta kokoelmalevyltä Kikka Laitinen Co. Parhaat 1990–2000.
Suomalaisia rakkaustarinoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kikka Laitinen Co. -yhtyeen kolme tuoreinta studioalbumia muodostivat Suomalaisia rakkaustarinoita -nimisen kokonaisuuden. Suomalaisia rakkaustarinoita osa 1 julkaistiin vuonna 2006, Suomalaisia rakkaustarinoita 2 vuonna 2008 ja Suomalaisia rakkaustarinoita 3 vuonna 2012. Suomalaisia rakkaustarinoita -trilogian tunnetuimmat laulut ovat ”Ei surullista”, ”Onni on pienissä asioissa", ”Tatuoitu neitoperhonen”, ”Suomalaisia rakkaustarinoita”, ”Jospa ne kaksi poikaa”, ”Da?”, ”Enää linnut laula ei” ja ”Rakkaus naista kuljettaa”. Suomalaisia rakkaustarinoita -trilogiasta kehitettiin vuonna 2013 Suomalaisia rakkaustarinoita Kikka Laitinen -sarja, joka yhdistää suomalaista muotoilua ja musiikkia.
Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Albumi | Yhtye | Levy-yhtiö |
|---|---|---|---|
| 1988 | Rakkaudella tehty | Gasoline Girls And Petrol Boys | Rockadillo |
| 1989 | Tulta ja hunajaa | ||
| 1990 | Seikkailu G-duurissa | ||
| 1992 | Hulababalulaa | AXR | |
| 1994 | Kikka Laitinen CO. | Kikka Laitinen Co | |
| 1997 | Sydän valvoo | ||
| 1999 | Sinistä | Kikanor | |
| 2006 | Suomalaisia rakkaustarinoita | Humble House Records | |
| 2008 | Suomalaisia rakkaustarinoita 2 | ||
| 2012 | Suomalaisia rakkaustarinoita 3 | Hittitalo Kikka Laitinen Oy | |
| 2013 | Kikka Laitinen Co. Parhaat 1990–2000 | AXR Music Oy |
Soundtrack:
- Karhuveljeni Koda (EMI, 2006), jossa Laitinen esittää ko. elokuvan tunnuskappaleen "Suuret Henget" (Great Spirits / orig. esitt. Tina Turner).
Muuta:
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yhden tähden hotelli (2007) (dokumenttielokuva Jorma Kääriäisestä, ohjaus Ari Matikainen). Mukana sivuosissa ja dokumentin takahuoneosioissa muun muassa Kari Tapio, Edu Kettunen ja Kikka Laitinen.
Teatteriesiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teatteri Eurooppa Neljän tuotannossa
Kertomakirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hello, Mary-Lou! (Like, 1998 ISBN 951-578-562-6) (Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkintoehdokas 1998)
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin Sanomain Kirjallisuuspalkintoehdokas 1998.
- Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailun 1. sija 2005 ”Tulit varjojen takaa” (säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela, san. Jorma Toiviainen).
- Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailun 3. sija 2006 ”Lady Like” (säv. Mika Toivanen, san. Kikka Laitinen).
- Somero soikoon -sävellys- ja sanoituskilpailun 1. sija 2006 ”Oljenkorsia ruutupaidassa” säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela, san. Kikka Laitinen).
- Unto Monosen sävellys- ja sanoituskilpailun 12. parhaan joukossa 2008 ”Ei se ole vielä rakkautta” (säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela, san. Jorma Toiviainen).
- Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailun 12. parhaan joukossa 2009 ”Minä taistelen” (säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela, san. Jukka Saarinen).
- Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailun 12. parhaan joukossa 2010 ”Sydänten tango” (säv. Simo Koho, san. Kikka Laitinen).
- Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailun 12. parhaan joukossa 2011 ”Myrskyn maa” (säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela, san. Kikka Laitinen & Jukka Saarinen).
- Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailun 12. parhaan joukossa 2012 ”Osui sydämen puolelle” (säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela, san. Kikka Laitinen & Rauli Nordberg).
Luottamustoimet ja jäsenyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Muusikkojen liiton jäsen 1992–
- Teoston (Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto) jäsen 1992–
- Keski-Suomen Kirjailijaliiton jäsen (kutsuttu jäseneksi) 1998–
- Valtion säveltaidetoimikunta 2004–2006
- Elvis ry. (Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry.) johtokunnan jäsen 1988–1998, 2004–2008 ja 2009–2010.
- Teoston kulttuurikummi alkaen 2009
- Yleisradion hallituksen jäsen 2012–
Laitinen on ollut Georg Malmstén -säätion ja Junnu Vainion rahaston hallituksen jäsen useita vuosia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilta-Sanomat/Viihde 21.–22.7.2012lähde tarkemmin?
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aho, Arja & Taskinen, Anne: Rockin korkeat korot – suomalaisen naisrockin historia!, s. 145. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28404-1.
- ↑ Kikka Laitinen – Kikan Tarina Kikkalaitinen-sivusto. Viitattu 14.12.2016.
