Kikka Laitinen
| Kikka Laitinen | |
|---|---|
 Laitinen esiintymässä vuonna 2008. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Kirsi-Marja Laitinen |
| Syntynyt | 8. lokakuuta 1960 Lempäälä, Suomi |
| Ammatti | rock-muusikko, sanoittaja, säveltäjä |
| Puoliso | Harri Blomster 2014- |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Kikka Laitinen |
| Yhtyeet | Gasoline Girls And Petrol Boys, Kikka Laitinen Co. |
| Levy-yhtiöt | Kantka Music, Sony Music, AXR, Warner |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kirsi-Marja ”Kikka” Laitinen[1] (s. 8. lokakuuta 1960[2] Lempäälä)[3] on suomalainen laulaja-lauluntekijä, rock-muusikko, sanoittaja ja säveltäjä.
Lapsuus ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitinen aloitti musiikkiharrastuksen kotonaan isänsä opastuksella nelivuotiaana, ja sai ensimmäisen kiinnityksen kosketinsoittajana rock-yhtyeeseen ollessaan 17-vuotias. Hän on suorittanut musiikkiopintoja Tampereen konservatoriossa 1968–1975, Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa 1994–1998 sekä yksityiset klassisen laulun opinnot opettajanaan Ingrid Suoniemi vuosina 1992–1998. Laitinen on valmistunut ylioppilaaksi Tampereen normaalilyseosta vuonna 1979 ja diplomikielenkääntäjäksi Tampereen yliopistosta 1984.
Musiikkiura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitinen oli perustajajäsen ja lauluntekijä suomalaisessa rockyhtyeessä Gasoline Girls And Petrol Boys joka julkaisi neljä albumia vuosina 1988–1992. Vuodesta 1992 hän toiminut rock-yhtyeensä Kikka Laitinen Co. laulaja-lauluntekijänä. Kikka Laitinen Co. -yhtye on toiminut vuodesta 1992 ja on julkaissut kahdeksan albumia. Yhtyeessä soittavat Kikka Laitinen (laulu, piano, koskettimet), Kustaa Kantelinen (kitara), Petteri Korhonen (rummut) ja Mikko Yli-Knuuttila (basso). Yhtyeen uusin aiemminjulkaisematon albumi (julkaistu 25.5.2018) on nimeltään Puut, linnut ja taivas, jonka tunnetuimpia kappaleita ovat nimikappale "Puut, linnut ja taivas", "Elämisen keveys" ja "Kanssa vanhan omenapuun". Tuorein julkaistu levy on kokoelma Parhaat 2000–2022, jossa yhtyeen tunnetuimmat kappaleet.
Yhtyeen edellinen albumikokonaisuus julkaistiin trilogiana Suomalaisia rakkaustarinoita. Suomalaisia rakkaustarinoita osa 1 julkaistiin vuonna 2006, Suomalaisia rakkaustarinoita 2 vuonna 2008 ja Suomalaisia rakkaustarinoita 3 vuonna 2012. Trilogian tunnetuimmat laulut ovat ”Ei surullista”, ”Onni on pienissä asioissa", ”Tatuoitu neitoperhonen”, ”Suomalaisia rakkaustarinoita”, ”Jospa ne kaksi poikaa”, ”Da?”, ”Enää linnut laula ei” ja ”Rakkaus naista kuljettaa”. Muita tunnettuja Kikka Laitinen Co. -yhtyeen kappaleita ovat "Vaikka yhden keskikaljan", ”Sun mielikielisuudelma”, ”Kun radio auki on”, ”Sydän valvoo”, ”Omenapuut”, ”Mä tahdon luoksesi tulla”. Laitinen on säveltänyt ja sanoittanut suomalaisille artisteille.
Laitiselle myönnettiin taiteilijaeläke maaliskuussa 2022[4].
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laitinen katsoo olevansa vapaaehtoisesti lapseton.[5] Hän on ollut naimisissa Kari Peitsamon kanssa vuoteen 1993, jonka jälkeen hän oli parisuhteessa muusikkomiehensä kanssa vuoteen 2010. Nykyinen avopuoliso on muusikko Harri Blomster. [6]
Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Vuosi | Albumi | Yhtye | Levy-yhtiö |
|---|---|---|---|
| 1988 | Rakkaudella tehty | Gasoline Girls And Petrol Boys | Rockadillo |
| 1989 | Tulta ja hunajaa | ||
| 1990 | Seikkailu G-duurissa | ||
| 1992 | Hulababalulaa | AXR | |
| 1994 | Kikka Laitinen Co. | Kikka Laitinen Co. | |
| 1997 | Sydän valvoo | ||
| 1999 | Sinistä | Kikanor | |
| 2006 | Suomalaisia rakkaustarinoita | Humble House Records | |
| 2008 | Suomalaisia rakkaustarinoita 2 | ||
| 2012 | Suomalaisia rakkaustarinoita 3 | Hittitalo Kikka Laitinen | |
| 2013 | Parhaat 1990–2000 | AXR Music | |
| 2018 | Puut, linnut ja taivas | Kantka Music | |
| 2023 | Parhaat 2000–2022 | Kantka Music, Emsalö Music |
- Soundtrack
- Karhuveljeni Koda (EMI, 2006), jossa Laitinen esittää ko. elokuvan tunnuskappaleen "Suuret Henget" (Great Spirits / orig. esitt. Tina Turner).
- Muuta
- Pelikaani se on peto (Lahden Pelicans Oy, 2013).
Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Yhden tähden hotelli (2007) (dokumenttielokuva Jorma Kääriäisestä, ohjaus Ari Matikainen). Mukana sivuosissa ja dokumentin takahuoneosioissa muun muassa Kari Tapio, Edu Kettunen ja Kikka Laitinen.
Teatteriesiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teatteri Eurooppa Neljän tuotannossa
Kertomakirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hello, Mary-Lou! (Like, 1998 ISBN 951-578-562-6) (Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkintoehdokas 1998)
- Omenapuun katolla (Kirjokansi, 2022, kirjailijat Kikka Laitinen & Teppo Kulmala)
Palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin Sanomain Kirjallisuuspalkintoehdokas 1998.
- Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailun 1. sija 2005 ”Tulit varjojen takaa” (säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela, san. Jorma Toiviainen).
- Seinäjoen tangosävellys- ja sanoituskilpailun 3. sija 2006 ”Lady Like” (säv. Mika Toivanen, san. Kikka Laitinen).
- Somero soikoon -sävellys- ja sanoituskilpailun 1. sija 2006 ”Oljenkorsia ruutupaidassa” säv. Kikka Laitinen & Janne Halmela, san. Kikka Laitinen).
- UMK 2015, es. Heidi Pakarinen ”Bon voyage” (säv. Kikka Laitinen & Simo Koho, san. Kikka Laitinen (Salanimellä Maria Söder).
Luottamustoimet ja jäsenyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Muusikkojen liiton jäsen 1992–
- Teoston (Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto) jäsen 1992–
- Keski-Suomen Kirjailijaliiton jäsen (kutsuttu jäseneksi) 1998–
- Valtion säveltaidetoimikunta 2004–2006
- Elvis ry. (Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry.) johtokunnan jäsen 1988–1998, 2004–2008 ja 2009–2010.
- Teoston kulttuurikummi alkaen 2009
- Yleisradion hallituksen jäsen 2012–2017[7]
Laitinen on ollut Georg Malmstén -säätion ja Junnu Vainion rahaston hallituksen jäsen useita vuosia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ilta-Sanomat/Viihde 21.–22.7.2012lähde tarkemmin?
- Helsingin Sanomat/Kulttuuri/Ilkka Mattila 22.10.2017lähde tarkemmin?
- Etelä-Suomen Sanomat/Kulttuuri/Minnamari Uotila 25.5.2018lähde tarkemmin?
- Riffi artikkeli: Kikka Laitinen Co. Puut, linnut ja taivas
- https://emotionzine.fi/musiikki/musiikkiuutiset/henkiinherattaja-omenapuun-katolla-kikka-laitinen-ystavineen/
- Epressi, tiedote 7.3.2022 (Arkistoitu – Internet Archive)
- https://www.epressi.com/tiedotteet/musiikki-ja-viihde/humanitarius-kikka-laitinen-co.-yhtyeen-uusi-ep-kritisoi-ahneutta-ja-suojelee-luontoa.html (Arkistoitu – Internet Archive), tiedote 8.11.2023
- https://www.ess.fi/paikalliset/5790396, Kikka Laitisen 2000-luvun parhaat koottiin levylle, Etelä-Suomen Sanomat 15.3.2023]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Aho, Arja & Taskinen, Anne: Rockin korkeat korot – suomalaisen naisrockin historia!, s. 145. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-28404-1.
- ↑ Päivi Vasara: Akustinen piano lensi nurkkaan ja käteen tarttui sähkökitara – Kikka Laitinen oivalsi, että suomeksi voi tehdä yhteiskuntakriittistä musiikkia Aamulehti. 8.10.2020. Viitattu 23.11.2021.
- ↑ Kikka Laitinen Like Kustannus. Viitattu 23.11.2021.
- ↑ Taiteilijaeläke 63 taiteilijalle Taiteen edistämiskeskus Taike. 4.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
- ↑ Maria Aarnio: Kikka, 58, valitsi uran lasten sijaan: "Osaan vältellä seurueita, joissa lapset ovat elämän ykkösprioriteetti" mtvuutiset.fi. 27.10.2018. Viitattu 6.8.2019.
- ↑ https://www.studio55.fi/vapaalla/article/laulaja-ero-pitkasta-suhteesta-yhteen-ensirakkauden-kanssa/134934
- ↑ Mattila, Ilkka: Ylen hallituksen jättävä Kikka Laitinen penää monipuolisuutta musiikkiin ja kulttuuria mediaan – ”Tehdään mieluummin vaikka vähemmän juttuja Teemu ja Sirpa Selänteestä” Helsingin Sanomat. 22.10.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 23.10.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virallinen sivusto
- Kikka Laitisen esitystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kikka Laitisen sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kikka Laitisen sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Kirjasampo: Kirjailijaesittely Kikka Laitinen
| ||||||||||||||||||
