Keuruun vanha kirkko
| Keuruun vanha kirkko | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Keuruu |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Keuruun seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1759 |
| Suunnittelija | Antti Hakola |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 550[1] |
| Tyylisuunta | talonpoikaistyyli[1] |
 |
|
Keuruun vanha kirkko on Keuruulla sijaitseva vuosina 1756–1759 rakennettu länsitornillinen pitkäkirkko, johon on liitetty lyhyet ristivarret. Kirkon alkuperäiset piirteet ovat säilyneet hyvin.[2]
Paanukattoinen ja punamullattu kirkko edustaa hyvin 1700-luvun puukirkkoarkkitehtuuria. Se rakennettiin Antti Hakolan johdolla. Kirkon kuoripääty on kolmisärmäinen. Kirkkoon rakennettiin 1830-luvun alussa myös kahdeksankulmainen sakaristo kuoriosan jatkoksi. Pohjaratkaisun innoituksena lienee ollut Turun tuomiokirkko ja sen Kaikkien Pyhien kappeli.[2]
Johan Tilénin toteuttama puuholvien maalauskoristelu valmistui vuosina 1782–1786.[3][2] Hän maalasi myös Jeesuksen ristiinnaulitsemista esittävän alttaritaulun (vuoteen 1782 mennessä) ja koristeli Matti Åkergrenin vuonna 1784 valmistaman saarnastuolin. Kirkossa on myös Johan Backmanin maalaus Kristus pesee opetuslastensa jalkoja (1751 tai 1761) sekä Carl Gustaf Söderstrandin Viimeinen tuomio (1820), joka lahjoitettiin kirkkoon vuonna 1824. Backmanin maalaus on saattanut olla jo nykyistä edeltäneessä kirkossa, mutta on epäselvää, onko se ollut alkujaan alttaritaulu. Backmanin ja Söderstrandin alkuperäiset maalaukset lahjoitettiin Kansallismuseoon vuonna 1902, ja kirkossa on nykyään niiden kopiot 1930-luvulta. Ainakin ensin mainitun kopion on tehnyt Oskari Niemi. Lisäksi kirkossa on kaksi vuonna 1929 lahjoitettua Carl Fredrik Blomin maalausta 1800-luvulta.[3]
Kirkon alkuperäinen vaivaisukko 1800-luvulta on varastettu, ja kuvanveistäjä Eino Räsänen teki sen tilalle uuden vuonna 1955.[1]
Kirkon sisätunnelman on ikuistanut muun muassa Akseli Gallen-Kallela maalaukseensa Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa.[1]
Kirkkoa ympäröivä piha-alue toimii tärkeänä kuvauspaikkana Toivo Särkän ohjaamassa elokuvassa Vaivaisukon morsian (1944).[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d http://www.keuruunseurakunta.fi/?page_id=278
- ↑ a b c Taiteen pikkujättiläinen, s. 310–311. Helsinki: WSOY, 1991 (6. painos 2002). ISBN 951-0-16447-X
- ↑ a b Hanne Rokkonen & Orvokki Vääriskoski: Keuruun vanha kirkko 250 vuotta Keuruun museo. Viitattu 15.10.2023.
- ↑ Tuunainen, Petri: Näyttelijän tytär näki kohtauksen, jota ei olisi saanut nähdä – Ansa Ikosen roolihahmo kivitettiin Keuruulla 1943 19.9.2019. Keskisuomalainen. Viitattu 16.3.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keuruun vanha kirkko Wikimedia Commonsissa
- Keuruun vanha kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
- Hannes Jukonen : Rakennustaiteellinen muistomerkki Keuruun vanha kirkko pelastettu häviöstä, Suomen Kuvalehti, 31.03.1926, nro 13-14, s. 22, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Hannes Jukonen : Keurun vanha kirkko, maamme kaunein puinen muistomerkki, Kansan kuvalehti, 06.07.1928, nro 27, s. 9, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Hannes Jukonen : Keuruun vanha kirkko - maamme kaunein puinen rakennusmuistomerkki. Helsingin Sanomat Viikkoliite 08.07.1928, nro 28, s. 1, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot
- Hannes Jukonen : Hautalöydöt Keuruun vanhassa kirkossa, Aitta, 01.09.1928, nro 9, s. 36, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- Keuruulaisten taivaassa ei ole yhtään naista, Suomen Kuvalehti, 04.04.1936, nro 14-15, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
-
Kirkko sivusta -
Sankarihaudat
Isänmaa, sun kuullen kutsuasi me kaiken uhrasimme puolestasi 1939–1944 -
Saarnastuoli (Matti Åkergren 1784) -
Alttaritaululaite (Matti Åkerblom 1776) ja alttaritaulu (Johan Tilén 1782) -
Maalaukset Johan Tilén 1782–1785 -
Maalaukset Johan Tilén 1782–1785
| ||||||||||||||