Evijärven kirkko
| Evijärven kirkko | |
|---|---|
 Evijärven kirkko ja kellotapuli |
|
| Sijainti |
Kirkkotie 77 62500 Evijärvi |
| Koordinaatit | |
| Seurakunta | Kauhavan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1759 |
| Suunnittelija | Antti Hakola |
| Materiaali | puu |
| Istumapaikkoja | 450 |
 |
|
Evijärven kirkko on puurakenteinen ristikirkko, joka valmistui yhdessä kellotapulin kanssa vuonna 1759 Antti Hakolan rakentamana. Kirkko on jyrkkäkattoinen, ja sen keskellä on korkea, hoikka torni.
Kirkon historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1754 evijärveläiset päättivät kirkonkokouksessaan rakentaa oman kirkon. Silloinen kuningas ei kuitenkaan useista evijärveläisten hakemuksista huolimatta antanut lupaa kirkon rakentamiselle.
Myös paikasta, mille kirkko tultaisiin rakentamaan käytiin kiistaa. Toiset halusivat kirkon rakennettavan Haapajärven kylälle Lassilanmäelle, sillä silloin nykyisin Kortesjärveen kuuluva Purmojärven kylä kuului vielä Evijärveen, ja näin myös sieltä olisi ollut siedettävä matka kirkkoon. Myös Kniivilänmäellä, Puntosniemellä ja Antinniemellä oli kannatusta kirkonrakennuspaikkoina.
Rakennustyöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkon rakentaminen nykyiselle paikalleen aloitettiin vuonna 1758 ilman kuninkaan lupaa, jota ei vielä ollut saatu. Rakennustyöt tehtiin talkoovoimin härmäläisen Antti Hakolan suunnitelmien pohjalta hänen johdollaan, ja rakennustarpeet saatiin noin 60 talon lahjoituksena. Syksyllä 1758 kirkko saatiin sellaiseen kuntoon, että siellä voitiin jo pitää jumalanpalveluksia. Myös kellotapulin kivijalka tehtiin vielä samana syksynä. Kirkko ja tapuli saatiin lopullisesti valmiiksi vuonna 1759, ja siitä tuli jyrkkäkattoinen ristikirkko, jossa oli korkea hoikka torni.
Neljäs päivä joulukuuta vuonna 1760 saatiin lopulta kuningas Adolf Fredrikiltä lupa Evijärven kappeliseurakunnan perustamiselle, sillä kirkkokin oli jo valmiiksi rakennettu. Tämän vuoksi Evijärven kirkko vihittiin käyttöönsä vasta heinäkuun 26. päivä vuonna 1761, ja vihkimisen suoritti emäseurakunnan kirkkoherra Gabriel Aspegren Pietarsaaresta. Nimeksi tuli Elisabethin kirkko, ensimmäisen kirkkomaahan haudatun vainajan mukaan.
Myöhemmät uudistukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyisen muotonsa kirkko sai runsas sata vuotta myöhemmin, kun Lauri Heikki Kuorikoski Kaustiselta sai tehtäväkseen ensin tapulin uusimisen vuonna 1872, ja sitten kirkon korjaamisen ja laajentamisen vuonna 1887. Tapuli laudoitettiin uudelleen, ja entinen tapuli jäi kokonaan uuden tapulin sisään. Kirkon remontin yhteydessä uusittiin kivijalka, lattiat, penkit, ovet, ikkunat ja alttari. Lisäksi länsilehteri muutettiin pyörökaariseksi ja rakennettiin uusi tilava sakaristo. Kirkosta tuli keskisesti korostettu ristikirkko, jonka matalien satulakattojen yläpuolella kohoaa neliskulmaisen jalustan varassa lyhyttorni. Kirkko edustaa tyyliltään lähinnä jälkiklassismia.
Kirkon 200-vuotisjuhlia varten sitä kunnostettiin vuosina 1959–1960. Uudistus- ja entisöintitöitä valvoi ja suunnitteli konservaattori Thorvald Lindgvist. Kirkkoon rakennettiin myös uudet penkit sotakorvauslaivoihin varatusta ylijäämähongasta taivassalolaisen puuseppä Unto Vestisen johdolla.
Kirkkoon asennettiin sähkölämmitys vuonna 1983, ja lisää kirkkoa saneerattiin vuonna 1992. Silloin katot, seinät ja lattiat maalattiin, ja urkuparven alle rakennettiin inva-WC, morsiushuone sekä lastenhoitohuone. Lisäksi sakastia muutettiin lisäämällä kaappitilaa, sekä hankittiin uudet 18-äänikertaiset urut Tanskasta Bruno Christensen & Sønner -urkurakentamolta. Myös alttari irrotettiin nykytyylin mukaan seinästä. Näiden uudistusten jälkeen kirkossa on 450 istumapaikkaa.
Viimeisimmät kunnostukset on tehty vuonna 2006–2007, jolloin kirkko ja tapuli maalattiin ulkoa uudelleen. Lisäksi kirkkotarhaa ja sankarihautausmaata kunnostettiin.
Kirkon sisustus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sisustuksensa Evijärven kirkko on saanut vähitellen, pääasiassa lahjoituksina. Ensimmäinen alttaritaulu saatiin lahjoituksena Pietarsaaren kappalaiselta J. Ekmanilta vuonna 1760. Taulu esitti ehtoollisen asettamista, ja evijärveläiset lahjoittivat sen myöhemmin Pohjanmaan museolle Vaasaan. Saarnastuoli on veistetty vuonna 1789, ja vääpeli Johan Alm maalasi sen vuonna 1791. Saarnastuolin entisöi vuonna 1959 F. Hermansson.
Kirkkoon tehdyistä veistoksista merkittävin on evijärveläisen, Pitti-Pojan nimelläkin tunnetun, Erkki Lahden 1800-luvun alkupuolella veistämä alttarikrusifiksi, ”Jeesus ristillä”. Tämä veistos on Evijärven kirkon alttarikrusifiksina edelleenkin.
Ensimmäiset urut kirkkoon saatiin vuonna 1949.
Evijärven kirkkotarha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Evijärven kirkon läheisyyteen on haudattu 116 sankarivainajaa, ja heille on rajattu oma sankarihautausmaansa kirkon pihasta. Muistomerkkinä heillä on iso luonnonkivi, joka on nostettu pystyasentoon. Sankarihautausmaan muistomerkkeineen on suunnitellut Tapani Lemminkäinen. Lisäksi kirkon ja kellotapulin välissä on vapaussoturien muistomerkki, jonka läheisyyteen on haudattu 5 kaatunutta vapaussoturia.
Kirkkotarhan oikeassa takakulmassa sijaitsee 1800-luvulla nälkään kuolleiden muistomerkki, joka on Aleksanteri Kultalahden suunnittelema. Muistomerkkinä toimii vanha myllynkivi.
Vuosina 2005–2006 kirkkotarhaa kunnostettiin kaatamalla osa puista pois ja kylvämällä uusi nurmikko. Nyt kirkkotarhassa onkin tasainen nurmikko koko alueella.
Kirkkolaiva Andreas[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Evijärven kirkon kirkkolaivan, Andreaksen, on lahjoittanut merimies Antti Ågren. Laivan iästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta sen runko on 1600-luvun lopun tai 1700-luvun mallinen. Laivan mastot ovat peräisin 1800-luvun lopulta. Andreas on kiinnitetty kirkon kattoon punaiseen Andreaan ristiin, ja sen perässä on punavalkoinen vinoristilippu.
Evijärven kirkonkellot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Evijärven ensimmäinen kirkonkello saatiin 2. lokakuuta 1759. Se oli pieni kello, joka painoi noin 240 kiloa. Pian tämän jälkeen ryhdyttiin hankkimaan toista isompaa kelloa, ja se saatiin vuonna 1763. Kello painoi 485 kiloa. Myöhemmin isoa kelloa on jouduttu kunnostamaan useampaan kertaan, ja se on kerran jouduttu jopa valamaan uudelleen halkeamisen seurauksena.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Evijärven Seurakunnan kirkon sekä kirkkolaivan esitemonisteet
- Junnila, Heikki, Rantatupa, Heikki: Järviseudun historia 1, ISBN 951-99467-7-2
- Nygård, Toivo: Järviseudun historia 2, ISBN 951-99438-6-2
- Junnila, Heikki, Tuomi, Tuomo: Järviseudun historia 3, ISBN 952-90-1821-5
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Evijärven kirkko Wikimedia Commonsissa
- Evijärven kirkko (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. Museovirasto.
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||