Keskustelu Wikipediasta:Lupaavien artikkelien ohje/Arkisto 1

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua.

Kritiikkiä

 Kannatan Tästä asiasta kannetaan jatkuvasti huolta. Minusta tämä on hyvinkin kiistanalainen asia ajatellen alkuperäisiä wikiperiaatteita, erityisesti vapaata muokkausoikeutta, mutta tämähän voi johtaa jopa siihen että tämä edistää sen vapaan muokattavuuden tavoitteita. Yleensä vastustan tämmöisiä kategorisointeja, SS-sivu nyt oli jo ennen kuin olin kirjoittanut itsekään mitään Wikipediaan, mutta kompromissin siemeneksi. Liikennevaloista on väännetty.. Tämä ei edellytä äänestystä joka artikkelista. "Miten myönnetään" voisi olla toisinkin, mutta eihän täällä koskaan saada mitään aikaan jos vastustaa kaikkia muutoksia. --Höyhens 14. toukokuuta 2010 kello 17.47 (EEST)

Hei, olen huomannut kykyni pysäyttää keskustelun, mutten tarkoittanut sitä varsinkaan tässä yhteydessä. Jos joku muukin on huomannut kykyni, olen kiinnostunut asiasta omalla keskustelusivullani ;R ... ei muuten mutta sillä voi olla laajempaakin yhteiskunnallis-psykologista merkitystä ... --Höyhens 22. toukokuuta 2010 kello 01.02 (EEST)

Ehdotuksesta on keskusteltu vilkkaasti ja jo äänestetäänkin täällä. --Hrrkrr31 22. toukokuuta 2010 kello 01.14 (EEST)

Ehdotuksen stilisointia

Lyhentäisin tuota Miten-osiota aika lailla (turhaa sanojen pyörittelyä) ja laittaisin sen asiat edeltävän Miksi-osion kanssa samaan, nehän ovat myös perusteluja, mitä hyötyä järjestelmästä olisi. --Hrrkrr31 16. toukokuuta 2010 kello 21.34 (EEST) Edit: näköjään edeltävä osio poistettiinkin kokonaan. Kyllä tässä vaiheessa ehdotuksen perustelut olisivat vielä voineet olla näkyvissä, ne voi poistaa sitten jos tästä tulee käytäntö. --Hrrkrr31 16. toukokuuta 2010 kello 21.42 (EEST)

Palautin sitä ja muutin miten osion miksi nimelle. Tuota miksi osiota voi sitten lyhentää rajusti tai poistaa jos päätetään ottaa käyttöön, mutta nyt käytävän keskustelun ajan perustelut sille miksi tuo on hyödyllinen on hyvä olla tuossa. --Zache 17. toukokuuta 2010 kello 11.58 (EEST)

Käytössä vai ei?

Jäi epäselväksi, onko lupaava artikkeli -systeemi jo käytössä vai ei. Eli voiko ehdottaa uusia artikkeleja tähän kategoriaan?

Ajattelin vain, että tähän kategoriaan istuu varmaan hyvin suuri osa Wikipedian artikkeleista. Voi tulla aikamoinen työruuhka ylläpitäjille. Helpointa olisi, jos artikkelin voisi rankata rasti ruutuun -menetelmällä niin kuin joissain Wikipedioissa on tapana. --Gwafton 26. toukokuuta 2010 kello 00.36 (EEST)

Lainaus Zachen äänestysaloituksesta: "Itse merkinnän ohjeistusta, teknistä toteutusta jne. voidaan tämän jälkeen vielä muuttaa keskustelujen ja merkinnästä saatujen kokemusten perusteella ja nyt äänestyksellä mitataan ehdotuksen kannatus ylipäätänsä, jotta nähdään kannattaako sen kehittämistä jatkaa ja voiko sen ottaa käyttöön." Eli nyt kai kokeillaan käytännössä, toimiiko homma, ja viilataan sitten vielä yksityiskohtia keskustelemalla. --Hrrkrr31 26. toukokuuta 2010 kello 00.47 (EEST)

Vaadittiinkos jossain vaiheessa prosessia ylläpitäjää? En ainakaan sellaista käytännössä (vai vieläkö tämä on ehdotus?) huomaa. Edit: siis olettaisin useimmiten keskustelussa päädyttävän tulokseen ihan kivuttomasti. Jos merkinnästä syntyy muokkaussotimista, niin sitten mennään muiden käytäntöjen mukaan. --Otrfan 26. toukokuuta 2010 kello 08.00 (EEST)

Ei kai tarvita ylläpitäjäoikeuksia mihinkään. Ja tuo on ehdotus vielä kun kerran sivujen nimet oli väärällä nimellä ainakin vielä eilen (thi vaihtoi niitä jo) ja luokat puuttui sun muuta pientä. Yritän fiksata olennaisimmat jutut tässä päivällä. Kun nuo on tehty voidaan kokeilla miten tuo toimii ja alkaa viilailemaan yksityiskohtia. Näyttäisi olevan käytössä jo. Vasta kun ollaan nähty, että arviointi toimii eikä sitä tarvitse suuremmin muutella niin vaihdetaan sen status ehdotuksesta käytännöksi.

Gaftonille: Voit olla hyvin oikeassa tuossa, mutta sitten sen näkee kun kokeillaan kuinka ruuhkasta tämän käyttö on. Jos on liian, niin sitten kevennetään tms.. --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 08.48 (EEST)

Kas, kyllähän artikkeleita näyttäisi olevan jo arvioitavana joten hyvinhän tämä näytti lähtevän käyntiin. Olin vain itse jälkijunassa. --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 09.10 (EEST)

Tuuppasinpa itsekin kokeeksi yhden artikkelin lupaaviksi esitettyihin: Tatra T80. Mielenkiintoista nähdä miten homma tulee toimimaan. --Gwafton 26. toukokuuta 2010 kello 12.37 (EEST)

Haluatteko tehdä jotain hillintäsääntöjä, että samalla aloittajalla saa olla yhtaikaa esim. max 20 artikkelia arvioitavina ? Tai vastavuoroisuusvaade: kun arvioit muita, saat ehdottaa uusia ? --Tappinen 26. toukokuuta 2010 kello 13.19 (EEST)

Väärinkäyttöä tuskin ilmenee, joten ei kai näitä tarvitse tehdä. Jos taas ihmiset eivät jaksa arvioida artikkeleita, vaikka pyyntö on esitetty, kertoo se järjestelmän viasta: siihen ei sääntö pure. --Mpadowadierf 26. toukokuuta 2010 kello 13.21 (EEST)

Tuskin tarvitaan tässä vaiheessa. Varmaan kannattaa ottaa harkintaan jos massaehdotuksista tulee ongelma. Jafeluv 26. toukokuuta 2010 kello 13.22 (EEST)

Olisin ainakin aluksi samalla linjalla. Kokeillaan josko homma toimisi ihan luonnostaan ilman sen kummempia sääntöjä.--Tanár 26. toukokuuta 2010 kello 13.55 (EEST)

Jos artikkeli saa heti kättelyssä 2 kannatusääntä, voidaanko se samantien määrittää lupaavaksi?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 26. toukokuuta 2010 kello 15.50 (EEST)

Ei kai se nyt mikään äänestys ole. Merkitään lupaavaksi jos on yhteisymmärrys siitä että kriteerit täyttyvät. Jafeluv 26. toukokuuta 2010 kello 15.57 (EEST)

Keskustelu ei ole äänestys. Jos asiasta on yhteisymmärrys, niin siitä on yhteisymmärrys. Keskusteluissa ei lasketa ääniä. --Mpadowadierf 26. toukokuuta 2010 kello 15.57 (EEST)

No jos kaksi ihmistä kertoo keskustelussa suorasti kannattavansa artikkelille statusta, kelpaako se silloin konsensukseksi?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 26. toukokuuta 2010 kello 16.02 (EEST)

No sehän on konsensus, ellei muita mielipiteitä ilmene. Päivä tai kaksi kannattaa nyt kuitenkin aina vähintään pitää keskustelua auki. --Mpadowadierf 26. toukokuuta 2010 kello 16.05 (EEST)

Nykysanamuodon mukaan kyllä: "Jotta artikkeli saisi lupaava artikkeli -statuksen, arviointikeskusteluun on osallistuttava vähintään kaksi käyttäjää ja keskustelussa on synnyttävä konsensus siitä, että artikkeli täyttää vaaditut kriteerit."^[1] Jafeluv 26. toukokuuta 2010 kello 16.07 (EEST)

Minusta pitäisi arvioijilta vaatia vähintään samaa kuin äänestyksissä, eli rekisteröitymistä ja muokkauksia. Vai onko tarkoitus antaa IP-häiriköille lisää temmellyskenttää?--J 29. toukokuuta 2010 kello 00.09 (EEST)

Miksi? Siis niin kauan kun vakituisia kirjoittajia jotka seuraavat keskusteluja on mukana niin IP-häiriköt eivät ole ongelma, muuten kuin että he halutessaan voivat jäädyttää artikkelin arvioimattomaksi haraamalla vastaan. Meinaan se, että keskustelussa vaaditaan konsensusta ja perusteluita erittäin hyvin estää sen, että artikkeleita pystyisi häiriköimällä saamaan merkittyä lupaaviksi. --Zache 29. toukokuuta 2010 kello 00.58 (EEST)

Pitäisikö jo käydyt lupaava artikkeli -keskustelut arkistoida VA:n ja äänestysten tapaan?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 26. toukokuuta 2010 kello 22.23 (EEST)

Hmm, tuo on hyvä idea eli pitäis. Se lisää pikkasen työtä, mutta kannattaa vähänkään pidemmällä aikavälillä. Lisään ohjeeseen, että arvioinnin päätyttyä niin se arkistoidaan samalla tavalla kuin VA:t artikkelin keskustelusivulle. (ja arkistoin tehdyt arvioinnit) --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 22.34 (EEST)

Nostetaanko lupaavia artikkeleita näkyville?

Onko lupaavia artikkeleita tarkoitus nostaa etusivulle, kuten suositeltuja ja hyviä artikkeleita tai nostaa niitä jotenkin muuten esille? Ehkä tämä on jo käyty läpi, mutta kysyn, koska en ole seurannut lupaavista artikkeleista käytyä keskustelua kovin tarkasti. --Cuprum 26. toukokuuta 2010 kello 11.17 (EEST)

Ei ole ollut keskustelussa ehdotettuna.

Ajatuksena etusivulle nostosta niin lupaava-artikkeli arvioinnissa olevat artikkelit voitaisiin joskus pistää kokeeksi etusivulle samanlaisena listana kuin artikkelitoiveet ja pyytää lukijoilta kommentteja niihin (olisivat suht hyviä artikkeleita joten ne toimivat esimerkkinä sisällöstä ja lukijat pääsisivät osallistumaan Wikipedian kehittämiseen suht helpolla tavalla), mutta tämä ei ole mitenkään ajankohtainen asia. --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 11.44 (EEST)

Hyvät artikkelit eivät näy, yksi suositeltu näkyy. Näistä lupaavista voisi harkita siksikin että niitä sitten intouduttaisiin parantamaan. Mutta tärkeämpäähän olisi parantaa huonoja sivuja. Sitäpaitsi tähän kategoriaan on tulossa kiistanalaisiakin, ja niistä ei ole viisasta provosoida enempää kiistelemään. --Höyhens 26. toukokuuta 2010 kello 16.04 (EEST)

Yksi ehdotus tuli esille täällä. Joka tapauksessa varmaan on parempi odottaa vähän aikaa ja katsoa miten tuo prosessi lähtee käyntiin ennen kuin ruvetaan suunnittelemaan näkyvyyden lisäämistä. Jafeluv 26. toukokuuta 2010 kello 16.15 (EEST)

Pitäsikö linkki tähän luokkaan laittaa vertaisarviointisivulle (siihen missä on linkit äänestyksiin) ? --Tappinen 27. toukokuuta 2010 kello 19.34 (EEST)

Merkinnän kriteereistä ja artikkeleiden sisällöstä

Hei kun kerran ollaan aloitettu artikkeleiden arviointi niin ML huomautti, että ennen kuin valitaan mitään pitäisi olla jotkin yhteisesti sovitut kriteerit tai ainakin niistä pitäisi olla keskusteltu ensin samaan tapaan kuin Hyvät artikkelit-luokituksella oli. Tuo keskustelu löytyy täältä.

Lupaava artikkeli -ehdotuksessa on tällä hetkellä hyvä ja suositeltu -artikkeleista mukaillut kriteerit jotka ovat olleet siinä koko keskustelun ja äänestyksen ajan ilman suurempaa vastustusta ja kelvannevat siten pohjaksi?

Itse ajattelin näissä arvioinneissa käyvän niin, että artikkeleita arvioidaan suhteellisen vapaata harkintaa mahdollistavien kriteerien pohjalta ja arvioinnit olisivat keskustelutyyppisiä. Samaan tapaan kuin jokin merkittävyysarviointi on.

Pidemmän päälle meille kerääntyisi arvioituja artikkeleita eri aiheista jolloin aikaisemmin arvioidut artikkelit toimisivat esimerkkeinä siitä millaisia saman tyyppisten artikkeleiden tulisi olla. Esimerkiksi eläinartikkelista tulisi löytyä kuva eläimestä, tietyt perustiedot ja mallineet jne. ja nämä aihekohtaiset kriteerit syntyisivät arviointikeskustelujen pohjalta. --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 11.44 (EEST)

Miksi pitää olla kuva? Hyvissäkään artikkeleissa tät ei periaatteessa edellytetä (mutta käytännössä kyllä). "Kuvitus on toivottavaa, mutta ei välttämätöntä." J.K Nakkila 26. toukokuuta 2010 kello 11.48 (EEST)

Joo, maininta kuvituksesta on minustakin turha (tai vähintään se pitäisi muotoilla jotenkin tyyliin "tulisi olla mahdollisuuksien mukaan kuvitusta"). Kuvan ei tulisi olla kynnyskysymys: jos kuvaa ei ole tarjolla, pärjätään ilman, ja jos taas on, sen liittäminen artikkeliin lienee itsestäänselvyys mainitsemattakin. – Haltiamieli 26. toukokuuta 2010 kello 11.53 (EEST)

Muutin kuvituksen muotoon "mahdollisuuksien mukaan". --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 12.03 (EEST)

Otin kokonaan pois. Kriteeri on eri asia, kuin se, että voi olla kuvia. --Mpadowadierf 26. toukokuuta 2010 kello 12.04 (EEST)

No siis minusta aika isossa osassa artikkeleita kuvitus on oleellinen osa artikkelia, esimerkiksi kaikki kasvit ja eläimet jne. mutta kaikkiin artikkeleihin se ei tietystikään ole ja joistain asioista on mahdotonta saada vapaita kuvia eikä sille sitten voi mitään. Mutta niissä artikkeleissa joissa se on oleellinen osa ja jotka on mahdollista kuvittaa niin sen tulisi olla kriteeri. --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 12.12 (EEST)

Huomio noista konditionaaleista sun muista. Suurimmaksi osaksi nykyiset kriteerit on samassa muodossa kuin mitä ne on HA ja SS kriteereissäkin ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että mahdollisimman pitkälle menevä yhtenäisyys olisi hyvä asia. Jos haluatte poistaa konditionaalin niin senkus muutatte (kumosin aikaisemmin Mpadowadierf:n tekemän konditionaalin poiston), kunhan nyt kerroin miksi ne on konditionaalissa. --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 12.43 (EEST)

Ymmärrän, mutta nuo konditionaalit ovat aika hassuja myös hyvän artikkelin kriteereissä, kun käytännössä vaatimukset ovat paljon kovemmat. --Hrrkrr31 26. toukokuuta 2010 kello 12.50 (EEST)

Mielestäni ei tartte kovin paljon näin alkuvaiheessa jäädä miettimään noita kriteereitä. Onhan SS- ja HA-artikkeleissakin ajan myötä rima asettunut tiettyyn kohtaan, jota ei voi suoraan kriteereistä määrittää. Tässäkin tapauksessa käytäntö varmaan on paras ohjenuora, kunhan saadaan tarpeeksi artikkeleita lupaavien luokkaan.--Tanár 26. toukokuuta 2010 kello 14.05 (EEST)

Arviointiluokassa alkaa olla sen verran artikkeleita, että alan merkitsemään selvimpiä tapauksia, esim Nintendo, lupaaviksi. En ala merkkailemaan mitenkään hirveän nopealla tahdilla kun on ihan hyvä, että jengi näkee mitä siellä on. Mitä muuten ollaan mieltä, kun ollaan päästy alkuruuhkasta eroon niin tarvitsisiko tuossa olla jokin minimiaika jonka artikkelin pitäisi olla arvioitavana? --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 14.38 (EEST)

Jos sitä jotenkin haluaisi rajata, niin ehkä ennemmin sillä perusteella kuinka moni käyttäjä on osallistunut keskusteluun.--Tanár 26. toukokuuta 2010 kello 15.10 (EEST)

Lisää tarvittaisiin suuria määriä kipeästi, koska nyt sieltä pomppaavat kiistanalaisuutensa takia ha-äänestyksen hävinneet ja muut kiistanalaisia aiheita käsittelevät artikkelit pahasti silmille. --Urjanhai 27. toukokuuta 2010 kello 21.23 (EEST)

No siis tuo on pyörinyt reilun päivän niin kyllä niitä siinä tulee. Sit kysymys; mikä siellä on nyt niin kiistanalaista? Halla-aho on oikeastaan ainoa kiistanalainen hyväksytty artikkeli ja minusta on aika itsestään selvää että se kuuluu hyväksyttyjen joukkoon, sillä kiistanalaisesta aiheestaan huolimatta se ei ole teknisesti huonotasoinen artikkeli. Arvioinnissa on lisäksi Backman ja Neekeri, mutta muuten tuolla on minusta ollut aika neutraalia kamaa. --Zache 27. toukokuuta 2010 kello 22.03 (EEST)

Kyllähän keskustelulle pitäisi olla tarkka aikaraja. Muutenkin kriteerit ovat tällä hetkellä turhan epämääräiset. Leiman poistokäytäntöäkin voisi tarkentaa. --ML 27. toukokuuta 2010 kello 21.37 (EEST)

Tuskin tarkkaa aikarajaa, mutta minimi voisi olla hyvä siksi että kiinnostuneet näkevät mitä artikkeleita on arvioitavana ilman että niiden tarvitsee joka välissä olla sivua seuraamassa. --Zache 27. toukokuuta 2010 kello 22.03 (EEST)

Tällä hetkellä leiman voi näemmä antaa vuorokauden arvioinnin perusteella: [1]. Kyllä tuo tuntuu aivan liian lyhyeltä ajalta. Arvioinnit hujahtavat ohi niiltäkin, jotka seuraavat lupaava-artikkeli -ehdokaslistaa (oliko sellaista). Muutenkin kriteerejä ja valintatapaa voisi vähän selventää. Jos kriteerit ja valintapa ovat liian epämääräiset, lupaavien artikkelien taso tulee heittelemään paljon ja leimalla on siten vähemmän merkitystä. --ML 29. toukokuuta 2010 kello 15.34 (EEST)

Ite ajattelin jotain tällästä:

• vähintään kaks päivää ja viis puoltoääntä ja ei vastustusääniä.
• Jos tämä ei täyty, jatketaan arviointia viiden päivän mittaiseksi, jonka jälkeen 50 % kannatus riittää lupaavaksi artikkeliksi ja vähintään kaksi puoltoääntä.

Mutta katotaan miten tämä nyt käynnistyy. Alle vuorokauden arviointiaika ja kolme puoltoääntä (jota on käytetty joissakin "selvissä tapauksissa" tuntuu vähän turhan hätäseltä tässä yhteisössä. Ehdotukseni voi olla liian raskas. Gopase+f 30. toukokuuta 2010 kello 13.09 (EEST)

Itse kannattaisin viikkoa. Päivän tai parin aika yhdistettynä parin puoltoäänen vaatimukseen voi johtaa siihen, että kaikenlaista roskaa jostain marginaaliaiheesta menee lupaavaksi esim. kahden käyttäjän toimesta ilman että yhteisö ehtii asiaan puuttua. Yhteisön mahdollisuudelle valvoa asiaa jotenkin olisi oleellista a) riittävän pitkä aika ja b) lupaava-ehdotukset koostettuna yhdelle sivulle hyviä-ja suositeltuehdotusten tapaan. Jälkimmäisen saavuttamiseen ei välttämättä tarvitse muuttaa nykyistä systeemiä jossa ehdotukset ovat vain artikkelien keskustelusivulla, vaan ehdotusmallineen sisältämien sivujen perusteella joku botti voi konstruoida sivun, jossa on listattuna kaikki tämän hetken ehdokkaat.

Kaiken kaikkiaan asiaa on alettu toteuttaa aivan liian nopeasti, miettimättä. Kun äänestin tämän puolesta, ehtona oli juurikin että homman toteutusta pohditaan ennenkuin sitä aletaan tekemään. --ML 30. toukokuuta 2010 kello 13.21 (EEST)

Luokka:Lupaavaksi ehdotetut artikkelit riittänee listaukseksi ehdokkaista? Gopase+f 30. toukokuuta 2010 kello 13.36 (EEST)

Se VOI johtaa siihen, että marginaaliaiheista menee roskaa läpi. Toki, mutta tällä hetkellä ei ole ongelmana roskan läpipääsy. Nyt käytännössä artikkeleita ehdolle ovat valinneet kokeneet ja pitkäaikaiset käyttäjät ja jotka ovat valikoineet sellaisia artikkeleita jotka ovat olleet joko hyviä tai erittäin hyviä. Lupaava artikkelien piti olla kevyt arviointiluokka suhteellisen nopeastikin tehdyille artikkeleille joissa ei ole ongelmia joten lähes hyvät artikkelit ovat käytännössä poikkeuksetta riittävän hyviä.

Tällä hetkellä huomattavasti suurempi ongelma kuin roskan läpi meneminen on, että arviointi menee "tukkoon" liian monesta yhtäaikaisesta artikkelista ja olen merkannut selvimmät ja pisimpään olleet tapaukset lupaaviksi jotta määrä pysyy rajallisena. Kääntöpuolena tuossa on, että on kiva että kirjoittajat saavat artikkelista palautetta ja antaa keskustelun käydä vaikka lopputulos olisikin selvä. Tuo palautteen saaminen on minusta ihan yhtä tärkeä asia kuin itse arvioinnin lopputuloskin, mutta ei keskustelujakaan käydä jos tuolla on arvioinnissa vaikkapa 50 artikkelia ja keskustelijat hajaantuvat liiaksi. --Zache 30. toukokuuta 2010 kello 14.19 (EEST)

Tein luettelon lupaaviksi ehdotetuista artikkeleista ja pistän sen päivittymään automaattisesti pari kertaa päivässä jahka keksin mitä tuohon oikein tulisi. (haluaisin yhdistää siihen myös tiedot uusimmista kommenteista). Nyt lista päivittyy päivittäin, mutta satunnaisesti käsin päivitettynä. --Zache 31. toukokuuta 2010 kello 10.20 (EEST)

Kiistanalaiset lupaavina

Neekeri ja Jussi Halla-aho kelpasivat, Johan Bäckman ei. Mikä oli todellinen syy? Onko ne lupaavampia.? Puhutaan asiat täällä nyt kun on sen aika, ei missään muualla ettei aihe leviä käsiin. Voisiko Zache ilmeisen mahdollisimman neutraalina yst. pitää kirjaa näistä artikkeleista ja niihin tehtävistä muutoksista terv. --Höyhens 28. toukokuuta 2010 kello 23.44 (EEST)

Juu voin seurata ja vaikka linkitellä niitä tänne aina välillä. Noista kolmesta artikkelista. Minusta kaikki kolme ovat teknisiltä ominaisuuksiltaan (kieli, sisältö, lähteet jne) riittävän hyviä lupaaviksi. Itse asiassa noilla kaikilla kolmella olisi mahdollisuuksia hyvä-statukseen; Bäckmänillä tosin hieman vähemmän kun se ei ole käynyt samanlaista äänestys-vertaisarviointi ruljanssia kuin nuo kaksi edellistä, mutta kaikki kolme on keskimääräistä paljon parempia artikkeleita eikä siitä ole varmaan erimielisyyksiä.

Lupaavien artikkeleiden kriteerien ei myöskään ollut tarkoitus olla mitkään hirveän tiukat eli kaikki lähes hyvät artikkelit on aivan riittävän hyviä lupaaviksi.

Se miksi otin pois Bäckmanin artikkelin arvioinnista oli se, että kolme käyttäjää vastusti sen pistämistä lupaavaksi koska se on aiheeltaan, ei laadultaan, kiistanalainen. Se, että jokin on aiheeltaan kiistanalainen ja pitäisikö sen estää lupaavaksi merkitseminen on hyvin pitkälti sellainen mielipidekysymys ettei siinä ole oikeita vastauksia vaikka asiaa pohdittaisiin monen viikon verran. Mutta pohdintaa asiasta.

Kiistanalaisissa artikkeleissa on lupaava-artikkeli merkinnän kannalta muutamia ongelmia.

• Vakioargumentti kaikille laatumerkinnöille on se, että koska me olemme vapaasti muokattava tietosanakirja niin me ei voida mitenkään taata minkään yksittäisen artikkelin tilan olevan koko ajan hyvä ja kiistanalainen artikkeli voi muuttua nopeastikin huonompaan suuntaa ilman, että siitä seuraisi mitään muutosta merkinnässä jolloin merkintä johtaa lukijaa harhaan.

• Urjanhai kirjoitti seuraavaa: Lupaava-status kiistanalaisissa aiheissa on ongelmallinen, koska (olipa artikkelin tila kuinkakin hyvä) aina voidaan jotakin sen neutraaliudessa ja tasapuolisuudessa kyseenalaistaa, ja silloin yhteisö tekisi viisaasti jos ei kasaisi tulisia hiiliä niskaansa ottamalla erikseen artikkeliin mitään arvoväritteistä kantaa. Jos artikkeli kiistanalaisesta aiheesta on hyvällä tolalla, niin se voidaan tyydytyksellä panna merkille muutenkin, mutta prenikat voidaan tulkita yhteisön kannanotoiksi artikkelin sisältöön. Kun kiistanalaisten artikkelien laskemiseen ei tarvita monen käden sormia, niin koko artikkelimassassa näiden muutamien jääminen vaille prenikkaa on minimaalinen menetys. Nyt sen sijaan, koska aina on joku artikkelin sisällöstä eri mieltä, yhteisö asettaa itsensä löysään hirteen.

• Hieman jatkaen Urjanhain pohdintaa, niin me ei olla mikään yhtenäisen arvomaailman omaava yhteisö ja kiistanalaiset artikkelit herättävät suuria tunteita ilman sitäkin, että niille runnottaisiin laatumerkintöjä läpi enemmistön voimin. Mieluummin odotetaan sen aikaa, että artikkeli vakiintuu, tunteet jäähtyvät ja/tai pyritään muokkaamaan artikkeli pidemmässä vertaisarvioinnissa sellaiseksi että lähes kaikki pystyvät hyväksymään sen lupaavaksi. En meinaan usko, että oikeastaan kukaan pitää mielekkäänä kovin pitkään sitä ettei jokin yksittäinen artikkeli olisi lupaava jos selkeästi muut vastaavat artikkelit ovat.

--Zache 29. toukokuuta 2010 kello 10.43 (EEST)

Pienoisohjelma joka näyttää lupaava-artikkeli kommentit

Ennen kuin lähden viikonlopunviettoon niin mainitaan nopeasti, että pienoisohjelmista löytyy nyt javascriptin pätkä joka näyttää Lupaavat artikkelit -luokan alareunassa uusimmat luokan artikkeleihin tulleet kommentit samaan tapaan kuin kahvihuonekommentit tekee. ( Asetukset → Pienoisohjelmat → Lisää luokkasivujen Merkittävyys kyseenalaistettu ja Lupaavaksi ehdotetut artikkelit loppuun kyseiseen luokkaan kuuluvien artikkelien viimeisimmistä keskustelusivumuokkauksista kertova tietolaatikko. (ruksi ruutuun) )

Kyseessä on sama tekniikan kahvihuoneessa mainittu pienoisohjelma joten jos on jo käytössä niin pienoisohjelmista sitä ei tarvitse/kannata ottaa käyttöön. Ja se on testattu muilla moderneilla selaimilla kuin IE:llä. Eli Firefoxilla, Operalla, Google Chromella, Safarilla jne sen pitäisi toimia. --Zache 29. toukokuuta 2010 kello 11.11 (EEST)

Kiitokset! :)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 29. toukokuuta 2010 kello 15.43 (EEST)

Lupaavien artikkelien sivu

Olisi varmasti hyvä, jos sivu Wikipedia:Lupaavat artikkelit näyttäisi jotakuinkin samannäköiseltä kuin Wikipedia:Suositellut sivut ja Wikipedia:Hyvät artikkelit, eli siinä olisi sivun ylämalline ja luettelo lupaavista artikkeleista. Siksipä teinkin mallineet {{Lupaava artikkeli}} (artikkelisivun malline uudelleennimetty {{lupaava}}) ja {{Lupaavaksiartikkeliksi}}. Sopiiko että kriteerisivu uudelleennimetään (esim. Wikipedia:Lupaavan artikkelin kriteerit tai Wikipedia:Ehdokkaat lupaaviksi artikkeleiksi) ja tehdään sivu, jossa on luettelo lupaavista artikkeleista? --Sa^Mi ✉ 29. toukokuuta 2010 kello 22.40 (EEST)

Luettelo nyt ainakin pian, kun vielä pystytään järjestämään käsin hyväksymisjärjestykseen.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 30. toukokuuta 2010 kello 00.19 (EEST)

Wikipedia:Lupaava artikkeli ohje voisi olla hyvä nimi, lupaavan artikkelin kriteerit on vähän turhan tiukasti rajaava nimi. Tuosta luettelosta, niin luettelon valinta-ajan mukaan voisi tehdä automatisoidusti botilla (tms. vaikka lista luotettavat artikkelit luokassa olevista sivuista luokkaan lisäämispäivämäärän mukaan). Lupaavia artikkeleita tulee niin paljon ettei varmaan mitään käsin ylläpidettävää kattavaa listausta minusta kannata tehdä.

Se mikä olisi ihan hyödyllistä olisi sivu jossa olisi listattuna eri aihepiirejä ja ehkä muutamia esimerkkejä lupaavista artikkeleista, tästä listasta olisi edelleen linkit aihepiiriä käsittelevälle alasivuille, jossa olisi kattavammin listattuna aiheesta X olevia lupaavia artikkeleita ja siellä muistisääntöjä/vinkkejä millaisia asioita kyseisen aihepiirin artikkeleista tulisi löytyä. Nämä alasivut olisi siis suunnattu muokkaajille ja arvioijille. --Zache 30. toukokuuta 2010 kello 12.58 (EEST)

Sopiiko, että aluksi vaihdetaan nykyisen Lupaavat artikkelit -sivun nimeksi vaikka Wikipedia:Lupaavien artikkelien ohje ja sivusta Wikipedia:Lupaavat artikkelit tehdään Wikipedia:Hyvät artikkelit -kaltainen aihepiiriluettelo? Vielä lupaavia on aika vähän, joten se toimisi, mutta ajan myötä tuota voisi kehittää. Lisäksi joku voisi tehdä sivun Wikipedia:Lupaavat artikkelit/Aikajärjestys, jota päivitettäisiin botilla. --Sa^Mi ✉ 30. toukokuuta 2010 kello 13.17 (EEST)

Sopii mulle. Alasivujen sijasta / lisäksi voisi olla linkkejä aihetta käsittelevien projektiensivuille, ja projekteja taas voisi rohkaista ylläpitämään jonkinlaista sisällysluettelo-esimerkkiä tai artikkelimallia. --Tappinen 30. toukokuuta 2010 kello 13.19 (EEST)

Sopii myös mulle. Noista artikkelimalleista ja wikiprojekteista niin ajattelin suurin piirtein samaa siitä että jos jollain aihealueella on toimiva wikiprojekti niin ne voisivat ihan hyvin ylläpitää alasivua osana omaa wikiprojektiaan ja siten saada aiheesta kiinnostuneita käyttäjiä samaan paikkaan. Tällä hetkellähän meidän artikkeleihin liittyvät Wikiprojektit ovat aika lailla kuolleita (IMHO) sen takia, että niiden näkyvyys on nolla jolloin niihin asioiden tekeminen ei motivoi kun kukaan ei tehtyjä asioita lue/näe/hyödynnä. --Zache

Tekaisin nyt tällaisen. Siirretäänkö? --Sa^Mi ✉ 30. toukokuuta 2010 kello 14.04 (EEST)

Siirrä vaan; noita listauksia tosin voisi muuttaa kokonaisuuksiltaan sellaisiksi, että ne suoraan pitää sisällään samantyyppisiä artikkeleita. Esimerkiksi Autot, Henkilöt jolloin niistä on helpompi linkittää sen tyyppisiä artikkeleita käsitteleville alasivuille, mutta sen voi tehdä sitten kun meillä enemmän noita luokiteltuja artikkeleita ja nähdään miten noita kannattaa ryhmitellä. --Zache 30. toukokuuta 2010 kello 14.52 (EEST)

Eli ajattelin, että wikipedia:Lupaavat artikkelit sivulta linkitettäisiin tämän tyyppisille alasivuille, jossa olisi listattuna aina yhden tyyppisiä artikkeleita ja sitten vieressä olisi ranskalaisilla viivoilla muistisääntöinä tietoja mitä artikkeleissa kuuluisi olla. Eli tavallaan nuo toimisivat arvioinnin muistiinpanoina ja siinä sivussa esimerkkeinä artikkelien kirjoittajille. Sivu on Wikiprojekti laatupajan alla siksi, että se on suht universaali aiheidensa suhteen, mutta jos joku wikiprojekti ottaa taas tuulta alleen niin aihepiirin sivun voi silloin siirtää kyseisen wikiprojektin sivuksi ja vastaavasti jos se wikiprojekti hyytyy niin takaisin laatupajan sivuksi. --Zache 31. toukokuuta 2010 kello 17.57 (EEST)

Tein uusimmat lupaavat artikkelit -listauksen josta näkee luokittelupäivämäärän (ei ihan pomminvarma koska se on aina uusin päivämäärä jolloin artikkeli on luokiteltu luokkaan). Ja tuon on pelkästään uusimmat koska jos tuo lista kasvaa tätä vauhtia niin se kasvaa kohtuu nopeasti käyttökelvottoman pitkäksi. Toistaiseksi se näyttää kaikki lupaavaksi luokitellut artikkelit, mutta ajattelin rajata listan pituuden max joihinkin satoihin artikkeleihin.

Luokat on listassa sitä varten, että niistä näkee mistä artikkelissa on kyse ja myös sen, että jos artikkelissa on ongelmamallineita. Jos joku haluaa tuohon jotain vielä muuta tietoa lisäksi niin saapi vinkata. --Zache 30. toukokuuta 2010 kello 19.05 (EEST)

Täpit kielilinkkien taakse?

Suositeltujen ja hyvien artikkelien täpit näkyvät myös toisenkielisten Wikipedioiden sivuilla kielilinkkien kohdalla. Onko tarkoitus laittaa lupaavien artikkelien sininen täppi näkyviin muihin Wikipedioihin suomenkielisten artikkelien kohdalle? --Gwafton 29. toukokuuta 2010 kello 23.06 (EEST)

Se, haluavatko muut Wikipediat näyttää kielilinkeissä, että täällä on aiheesta lupaava artikkeli, on täysin kiinni muista Wikipedioista, mutta täällä voisi aivan hyvin merkitä niin lupaavat artikkelit muunkielisissä Wikipedioissa. --Sa^Mi ✉ 29. toukokuuta 2010 kello 23.25 (EEST)

Laittavatkos muuten ruotsalaiset tanskankielisen wikipedian iw-linkkeihin näitä merkkejä/toisinpäin?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 1. kesäkuuta 2010 kello 18.23 (EEST)

Nimi

Mieleeni tuli vaihtoehtoinen nimiehdotus nimitykselle "Lupaava artikkeli". Vaihtoehtoinen nimitys olisi "Hyvä lyhyt artikkeli". Vaikka mukana olisi joitain pidempiäkin, niin se ei haittaa, mutta nimitys ilmaisisi asiaa ennestään tuntemattomalle paremmin mistä on kysymys. Tämä luonnollisesti on vain yksi ehdotus, mutta vapaasti käytettävissä. --Urjanhai 3. kesäkuuta 2010 kello 15.57 (EEST)

Mitä muuten olet mieltä Tappisen ehdottamista Kunnollinen tai Kelpo -artikkeli nimistä? Suurin ongelma näissä nimissä ei oikeastaan ole se mikä olisi semanttisesti paras (lupaava ei ole viestinnällisesti kaikista paras) vaan, että miten saada jengi hyväksymään jokin tietty nimi. Kunnollista joka olisi minusta hyvä nimi luultavasti vastustetaan siksi, että se kertoo artikkelin olevan kunnollinen vaikka me ei voida sitä mitenkään taata. --Zache 3. kesäkuuta 2010 kello 23.47 (EEST)

Kun on jo "hyvä" ja "suositeltu", niin vielä kolmas synonyymi, joiden järjestystä ei voi tietää jos ei tiedä, olisi mielestäni sekoittava. Siksi joko tuo nykyinen "lupaava" tai ehdottamani "hyvä lyhyt" olisi mielestäni parempi kuin "kunnon" tai "kelpo", koska niistä käy selkeästi ilmi tuo "ehdokkuus"suhde kahteen korkeampaan luokkaan nähden. --Urjanhai 4. kesäkuuta 2010 kello 00.39 (EEST)

"Hyvä lyhyt" ei mielestäni ole oikein sopiva, koska lyhyys ei ole siinä mitenkään määräävä kriteeri; lisäksi hämää, että siinä on kaksi määritettä kun muissa on vain yksi. Jotta järjestys olisi selvä asiaa tuntemattomallekin, niin kaikki kolme nimeä täytyisi pistää uusiksi, niin että ne olisivat vaikka A, B, ja C tai sitten voitaisiin tietysti ottaa kouluasteikko "kiitettävä", "hyvä" ja "tyydyttävä". Itse asiassa tuo jälkimmäinen vaihtoehto alkoikin kuulostaa hyvältä.--Tanár 4. kesäkuuta 2010 kello 10.30 (EEST)

Miten olisi "siedettävä artikkeli"? --Höyhens 4. kesäkuuta 2010 kello 10.35 (EEST)

Kaikki artikkelit, joita ei poisteta, ovat siedettäviä. Lupaava kelpaa mulle. --Lax 4. kesäkuuta 2010 kello 14.21 (EEST)

Lupaavassa on kuitenkin se aspekti, että artikkeli olisi nykyisellään jotenkin "vajaa" ja sitä pitäisi ikään kuin väkipakolla vielä jotenkin tahkota ja venyttää. Monesti tämä tekeekin artikkelille hyvää, mutta joskus artikkeli voi olla lyhyenäkin ihan hyvä (vaikka tietysti on monia aiheita, jossa eri pituisetkin artikkelit ovat mahdollisia). Joskus voi myös käydä niin, että "hyvä" tai "suositeltu" - tai ainakin sellaiseksi pyrkiminen - on "parhaan" vihollinen. Siksi "hyvä lyhyt" olisi myönteinen ilmaistessaan, että lyhytkin voi olla riittävä (vaikka joskus tämä riittävyys toki voi toteutua muidenkin kriteerien kuin lyhyyden kautta). --Urjanhai 4. kesäkuuta 2010 kello 15.09 (EEST)

Lupaava artikkeli on minusta hyvin onnistunut nimitys. Se kertoo heti kaiken: artikkeli on kehityskelpoinen ja täyttää tietyt peruskriteerit - on kielenhuollettu, kohtuudella lähteistetty, neutraali ja oikein wikitetty. Mitä vielä tarvitaan...--Khaosaming 4. kesäkuuta 2010 kello 10.37 (EEST)

Joo, kyllä "lupaava" on parempi kuin "tyydyttävä" ainakin, se on ikään kuin optimistisempi ja rohkaisevampi kuitenkin.--Urjanhai 4. kesäkuuta 2010 kello 14.32 (EEST)

Toisaaltapas lyhyt suositeltavakin voi olla ja on nykyään mahdollinen, jos aiheesta on lähes kaikki sanottu. Siksikään en kannata "hyvä lyhyt" -merkintää. Sehän tavallaan veisi meidät miettimään erikseen suositellun lyhyen merkitsemistä, jota ei voine kategoriana ollakaan. Sinänsä mielenkiintoinen aspekti. --Höyhens 5. kesäkuuta 2010 kello 00.18 (EEST)

Minusta uuden tason parhaita puolia on rohkaista käyttäjiä nostamaan artikkelinsa tasoa veteen kirjoitetun riman yläpuolelle, mikä toivottavasti parantaa Wikipedian laatua ja ilmettä yleisemminkin, kunhan vain pidetään kriteerit kohtuullisina. Lupaavista artikkeleista voi sitten poimia vertaisarvioitavia kohti suositeltua tasoa. Positiivisuus ja mutkattomuus toimii alatasolla tiukkaa pisteytystä paremmin. Jos maltamme kohdella lupaava artikkeli -kandidaatteja hieman silkkihansikkain, luulen saavamme paljonkin myönteistä aikaiseksi lyhyessä ajassa. Jotkut nimiehdotukset tässä ketjussa ovat (ehkä tahattomasti) vanha koulumaailman kaikuja, luonteeltaan lyttääviä pikemminkin kuin rohkaisevia tai myönteisiä.--Khaosaming 5. kesäkuuta 2010 kello 10.55 (EEST)

Alkuun kakistelin aika kovasti tuota Lupaava artikkeli -nimeä, eikä se minusta vieläkään mitenkään ideaali ole – paljolti Urjanhain yllä esittämin perustein. En silti ole ollut mistään muusta ehdotuksesta sen vakuuttuneempi, loppujen lopuksi alkuperäinen "OK artikkeli" vastaa mielestäni semanttisesti suunnilleen parhaiten merkinnän tarkoitusta, mutta on toki muuten jokseenkin kehno. Tähän mennessä ainakaan lupaavat artikkelit eivät oikeasti ole olleet kovinkaan lyhyitä (muuten kuin hyviin ja suositeltuihin verrattuna), joten "hyvä lyhyt" olisi minusta vähän hassu. "Hyvä suppea" olisi ehkä lähempänä totuutta, mutta vähän epämääräinen sekin. – Haltiamieli 4. kesäkuuta 2010 kello 18.33 (EEST)

Palautetta

"Lupaava artikkeli" vaikuttaa onnistuneelta uudistukselta. Kiitos asiaa ajaneille. Yritän tulevaisuudessa osallistua arviointeihin. --Pentti Repo 4. kesäkuuta 2010 kello 22.13 (EEST)

Joo, lupaava on oikeastaan paljon kertova sana. --Höyhens 5. kesäkuuta 2010 kello 00.20 (EEST)

Ja lähinnä Zachelle: Milloin alat antaa tilastopalautetta lupaava-ehdotusten läpimenosta? Siellä kannattaisi ehkä mainita myös muut kommentit (tynkä, lähteetön, käännetty, kiistanalainen) saekä mahdolliset epuut perusteineen. Todennäköisesti kannattaa kerätä vielä lisää kommentteja. --Höyhens 5. kesäkuuta 2010 kello 00.25 (EEST)

Botti generoi tällä hetkellä Lupaavaksi ehdotetut artikkelit listaa jossa on mukana myös läpimenneet artikkelit päivämäärineen ja luokkineen (luokista näkee onko artikkelissa ongelmamallineita). Se mikä puuttuu on ne artikkelit jotka eivät ole menneet läpi kun niistä vain poistetaan malline eikä ne enää sitten mitenkään erotu muista artikkeleista joten niitä on hankala hakea automatisoidusti.

Mutta siis kaipasitko jotain ihan muuta? --Zache 7. kesäkuuta 2010 kello 18.00 (EEST)

En toki. --Höyhens 11. kesäkuuta 2010 kello 19.51 (EEST)

Saisiko tuohon lupaaviksi ehdotettujen artikkelien listaan muuten suoran linkin keskustelusivun lisäksi myös kunkin artikkelin muokkaushistoriaan? Voisi ainakin minun mielestäni olla kätevä lisä. – Haltiamieli 7. kesäkuuta 2010 kello 19.53 (EEST)

Lisäsin sen siihen. Muuten kun muuttelin tuossa toisaalla lupaava artikkeli -ehdotukset luokan artikkeleiden sortkeytä, niin siinä sivussa mediawikin sisäiset luokittelu timestampit nollautuivat ja listan ehdokkaiden listan järjestys katosi siinä sivussa. --Zache 7. kesäkuuta 2010 kello 22.10 (EEST)

Toihan on omituista. Tai ei ajatellen atk:n nykytasoa. Mutta pitäisikö tekniikkasivulle viedä kymysy, vai joko sinä alat olla ainoita siellä vastaavia? :) --Höyhens 11. kesäkuuta 2010 kello 19.53 (EEST)

Niin no, tuo miten mediawiki käsittelee luokkien timestamppeja oli ihan tunnettu ominaisuus (wikiuutiset käyttää niitä timestamppeja uutislistauksiinsa), mutta en vain ajatellut asiaa kun muuttelin noita. Sinänsä oikea tapa olisi pitää tuollaiset tiedot omassa tietokannassa tallessa eikä hakea niitä mediawikin api:lla jonka rajoitukset on mitä on. mut oh well... On täällä toistaiseksi vielä muutama muukin joka olisi tiennyt tuon timestamppi-ominaisuuden ja olisi voinut vastata jos siitä kysyisi, mutta taidan olla tällä hetkellä ainoa kuka aktiivisesti koodaa jotain. --Zache 11. kesäkuuta 2010 kello 20.41 (EEST)

Mitä noihin muokkaushistorioihin liittyy niin sieltä näkyy ainakin kahta asiaa: Artikkelin kiistanalaisuus ja muokkaussodat, artikkelin stabiilius yleensäkin eli vandalisointiherkkyys sekä ehkä mielenkiintoisimpana kysymys siitä miten iw-linkit toimivat kunnolla. Tähän viimeiseen olisi muutakin sanottavaa mutta toisessa yhteydessä sitten. --Höyhens 11. kesäkuuta 2010 kello 19.58 (EEST)

Voisi olla ihan mielenkiintoista pistää listaukseen kohta muokkausten ja kumousten suhteelle. --Zache 11. kesäkuuta 2010 kello 20.41 (EEST)

Tason määrittely

Nyt kun näitä lupaavuuskeskusteluja on nähty jonkun verran, niin haluaisin kuulla muiden mielipiteitä, mitä eroa on lupaavan ja hyvän artikkelin välillä. --Tappinen 8. kesäkuuta 2010 kello 20.36 (EEST)

Eräs on pituus, onko muita? Sallitaanko esimerkiksi lähdepyyntöjä (nyt näyttää sallitun) toisin kuin hyvissä? Kommentin jätti urjanhai (keskustelu – muokkaukset)

Mitä ihmettä pituudella on tekemistä hyvyyden kanssa? --Höyhens 9. kesäkuuta 2010 kello 10.46 (EEST)

Toistaiseksi ei lupaavissa ei kait ole yhdessäkään lähdepyyntöjä. Arviointiin niitä on tullut, mutta ne on täytetty tai lähteetön tieto on poistettu arvioinnin aikana (tai yhdessä tapauksessa välittömästi arvioinnin jälkeen). Yksi syy miksi en ole kuitannut Uskelan Isokylän emäkirkkoa lupaavaksi on juuri tuo lähteettömyys lähdepyynnöt. --Zache 8. kesäkuuta 2010 kello 21.18 (EEST)

Lähteistä ei saa missään nimessä tinkiä. Ovatko viitemallineet muuten pakollisia? Mikäli kultapoikaani ei olisi laitettu lähdeviitteitä, tuskin jaksaisin niitä jälkikäteen kaikkiin (120+) lähteisiin laittaa.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 8. kesäkuuta 2010 kello 21.22 (EEST)

Viitemallineet eivät oleet pakollisia, mutta viitteitä on yleisesti ottaen korjailtu aika paljon usean eri käyttäjän toimesta. Eli jos artikkelin viitteet ovat olleet silmiinpistävän huonoja, esim pelkkiä linkkejä ilman kunnon otsikkoa, niin ne on kyllä pistetty viitemallineisiin. Jos taas viitteet ovat näyttäneet hyviltä ja olleet muuten ehjiä niin niitä on korjailtu vähemmän. --Zache 8. kesäkuuta 2010 kello 21.28 (EEST)

Pelkät linkit tulisi varmaan pyrkiä korjaamaan viitemallineisiin. Se olisi hyödyllinen signaali artikkelien muokkaajille.--Urjanhai 8. kesäkuuta 2010 kello 21.53 (EEST)

Eikööh lisäksi jonkun luotetun käyttäjän olisi tarkistettava lähteiden riippumattomuus ja täysi luotettavuus ja sisällön paikkansapitävyys sisällön kanssa (ajantasaisuus ym.). Terv Painoväri 14. kesäkuuta 2010 kello 10.45 (EEST)

En usko, että meillä olisi ketään kuka tuolla tasolla haluaa tarkistella artikkeleita, sen verran aikaa vievää puuhaa tuo olisi. Minusta on ihan hyvä saavutus jos saadaan joku edes lukemaan artikkeli ajatuksella läpi. --Zache 14. kesäkuuta 2010 kello 10.52 (EEST)

Suuripiirteinen tarkistus ja lähteiden joita on 10– kpl yleensä luotettavuuden tarkistus meinaan. Tiedot eivät tosiaan voi olla mistä tahansa peräisin ja vaivaa pitää nähdä. Huomaa, että monet välinpitämättömät kirjoittelijat luovat artikkeleita jonka sisällön hakevat lähinnä omasta muistin sopukoista ja merkitsevät lähteeksi jonkun luotettavaksi kokemansa, tarkistamatta. Näin syntyy pitkiä mutta helposti virheitä viliseviä sisältösivuja. Jos on kirjalähde, pitää tarkistaa sisällön edes jonkinasteinen samansisältöisyys. Tuoreista muutoksista tällaiset virheet eivät löydy helposti, sillä ei kenelläkään ole aikaa 10 min per IP-muokkaus. Painoväri 14. kesäkuuta 2010 kello 11.03 (EEST)

Sitten olen miettinyt sitä, että pistäisin välittömästi sivuun artikkelit joissa on korjattavapyyntöjä ja lähdepyyntöjä arviointiin tullessa. Satunnaiset lähdepyynnöt kyllä korjataan tällä hetkellä jos ne ovat helposti korjattavissa, mutta jos on isompia vikoja niin niille ei kyllä tapahdu mitään ja toimiakseen jouhevasti niin arvioinnissa ei saisi ollaa liikaa yhtäaikaisia artikkeleita. --Zache 8. kesäkuuta 2010 kello 21.37 (EEST)

Toisaalta artikkeleja tarvittaiin niin kipeästi lisää, ettei suurikaan arvioinnissa olevien määrä ehkä olisi haitaksi. Periaatteessahan näitä tulisi olla enemmän kuin hyviä ja suositeltuja (joskin tähän pääseminen voi kestää ja se voi olla raskas prosessi). Joskin toisaalta, jos näin tehtäisiin, niin se kannustaisi ehdotusten tekijöitä parantamaan artikkeleja ennen ehdotusta, ja tältä kannalta menettely voisi olla perusteltu. Riippuu kai miten prosessi käytännössä kykenee käsittelemään lukuisia avoimia arviointeja. --Urjanhai 8. kesäkuuta 2010 kello 21.53 (EEST)

Lupaavia on tullut kahdessa viikossa 75 ja joista 49 tuli ensimmäisellä viikolla (Suositeltuja on 212 ja hyviä 178). Tuota ensimmäisen viikon määrää selittää se, että arviointiin lykittiin enemmän sellaisia artikkeleita joissa ei ollut ongelmia, esim lähdepyyntöjä ja muutamat käyttäjät käytti hyvin paljon aikaa esim artikkeleiden arviointiin, kielenhuoltoon jne etteivät he varmaankaan pysty (tai edes halua) pitää sitä yllä pitkään. Nyt tilanne on jokseenkin normalisoitunut ja arvioijiakin on tullut lisää. Mutta yhä olennaisin ongelma on että miten estetään se, että jengi ei pala loppuun ja miten heidät pidetään motivoituneina arvioimaan artikkeleita ja antamaan palautetta. (Jälkimmäinen näistä toteutuu varmaan sillä, että hommasta koetaan olevan jotain hyötyä.)

Oma arvaukseni on tähän astisen perusteella, että pitkällä aikavälillä valmiita arvioituja artikkeleita tulee ehkä kolme per päivä ja enemmän jos niille käytännössä ei tarvitse tehdä mitään, mutta kuitenkin enintään vain joitain tuhansia vuodessa. Ja jos halutaan enemmän niin prosessia pitäisi keventää huomattavasti, mutta sitten taas pidän hyödyllisenä että artikkelit saavat sen kielenhuoltonsa, viitteet korjataan jne. ja ennen kaikkea sitä että kirjoittajat saavat palautetta artikkeleistaan. Tämä vaatii väistämättä jotain ajankäyttöä per artikkeli. --Zache 9. kesäkuuta 2010 kello 09.39 (EEST)

Sitten pitää vain odotella ja katsoa ehtiikö joku lisäämään lähteitä. Varmaan tuo on hyvä menettely. --Urjanhai 8. kesäkuuta 2010 kello 21.40 (EEST)

Jonkinlainen osuus lähdepyynnöistä eräissä nykyisin arvioinnissa olevista artikkeleissa on minun jäljiltäni, sillä kun ko artikkelit olivat menettämässä suositellun statustaan, etsin niihin viitteitä. Jos löysin viitteen kappaleen loppuosaan, laitoin lähdepyynnön rajamerkiksi siihen, mikä osa ei ollut ko. lähteestä peräisin. Lähdepyyntöjä pitää siis ehkä katsella uudelleen, kuinka kriittisiä ne ovat. --Tappinen 8. kesäkuuta 2010 kello 22.05 (EEST)

Miten olisi sellainen systeemi noiden eläinartikkeleiden kanssa esim, että kerätään listaa artikkeleista jotka ovat melkein kunnossa ja joko korjataan niitä ennen arviointiin pistämistä tai sitten kerrotaan edes ennalta, että tämä artikkeli pistetään päivämäärällä X arviointiin jolloin kiinnostuneet voivat etsiä itselleen ne eläinkirjat valmiiksi. Niitä vois kerätä vaikka tälle sivulle. Noiden laatupajan alla olevien sivujen ideana on vähän se, että niihin kerätään aiheesta X muokkausohjeita ja ne olisivat niin relevantteja että niihin voitaisiin linkittää suoraan useista eri paikoista. (wikiprojektien ongelmanahan on tällä hetkellä se, että ne ovat niin syrjässä ettei kukaan niitä käytä ja niissä ei ole oikein mitään sellaista miksi niihin linkitettäisiin) --Zache 9. kesäkuuta 2010 kello 09.54 (EEST)

Voisiko laatuprojektin etusivulle saada linkit noihin eri aihepiirien sivuille (eläimet, maantieteelliset kohteet jne.) niin pääsisi paremmin navigoimaan eri aihepiireissä?--Urjanhai 9. kesäkuuta 2010 kello 10.22 (EEST)

Lisäsin navigaatiolinkkejä. --Zache 9. kesäkuuta 2010 kello 12.06 (EEST)

Lähteet

Tässä on korostetusti nousemassa ongelmaksi lähteettömät artikkelit. Tällä hetkellä en ole päästänyt läpi yhtäkään artikkelia jossa on ollut avoimia lähdepyyntöjä. Toisaalta en myöskään ole sen kummemmin pohtinut sitä, pitäisikö artikkelia paremmin lähteistää paremmin, esimerkkinä Brasilian maantiede -artikkeli ja osaa varmasti voisi. Meillä on paljon huonosti lähteistettyjä, mutta luultavasti erinomaisia artikkeleita, esimerkkinä entiset suositellut, joten mitä tehdään noiden suhteen?

Ongelma-artikkeleita: Hauki, Brasilian maantiede, Afrikannorsut, Winston Churchill, Kaliumnitraatti, Dibleyn kirkkoherra

Muutamia ehdotuksia.

1. päästetään läpi artikkelit joissa ei ole avoimia lähdepyyntöjä eikä kukaan sen suuremmin valita (nykytilanne)
2. päästetään huonosti lähteistettyjä artikkeleita läpi jos ne on hyviä
3. ei päästetä huonosti lähteistettyjä artikkeleita läpi ollenkaan
4. tehdään lupaavalle alakategoria omalla logollaan (ja mahdollisesti ilmoitusboksilla) niille artikkeleille jotka ovat muuten kunnossa, mutta joiden tietoja ei pystytä lähteistä tarkistamaan ja lykitään sinne kaikki mitkä epäilyttävät lähteiden suhteen.

--Zache 9. kesäkuuta 2010 kello 15.10 (EEST)

Olen ykkösvaihtoehdon kannalla. Mielestäni lupaavien artikkelien tapauksessa ei tarvitse olla aivan yhtä tiukka kuin nykyään hyvien artikkelien tai suositeltujen sivujen tapauksissa eli jokaisen virkkeen perässä ei tarvitse olla lähdeviitettä. Artikkelissa voi mielestäni olla muutamia viittettömättömiäkin kappaleita. --MiPe ^(wikinät) 9. kesäkuuta 2010 kello 15.29 (EEST)

Itse kannatan kolmosvaihtoehtoa. Lähteettömästi kirjoitetun artikkelin parantaminen ja lähteiden etsiminen jälkikäteen on yhtä tuskaa. Itse näen lupaavaksi artikkelin joka on luontevasti jäsennelty, aukottomasti lähteistetty ja jonka kieliasu on pääsääntöisesti kunnossa. Ymmärrän lupaavan artikkelin niin että siihen on tehty hyvä pohja jota voi jatkossa täydentää jos löytyy uusia lähteitä. Siivoustyötä ei toisin sanoen saa olla. --Gwafton 9. kesäkuuta 2010 kello 15.46 (EEST)

Itse muuten kannatan nelosta. En erityisemmin usko, että meidän olemassa olevia artikkeleita millään nopealla aikavälillä lähteistettäisiin, niin erottelu antaisi keinon luokitella myös huonosti lähteistettyjä artikkeleita kelvollisiin ja muihin. --Zache 9. kesäkuuta 2010 kello 16.04 (EEST)

Ykkönen tai kolmonen, alakategoriat vain sekoittavat.--Urjanhai 9. kesäkuuta 2010 kello 16.19 (EEST)

Kannatan kolmosta, ja Gwaftonin yllä esittämät ajatukset vastaavat hyvin tarkkaan omiani. Näen lupaavaksi artikkelin, jossa siihenastinen työ on tehty kunnolla ja käytäntöjen mukaan, mutta sitä työtä ei ehkä ole tehty riittävästi HA- tai SS-tasolle, erityisesti laajentamisen varaa voi olla runsaastikin. --Ryhanen 13. kesäkuuta 2010 kello 10.09 (EEST)

Nyt tuon maakotkan voi varmaan poistaa ongalma-artikkeleista. En pidä sitä mitenkään huonosti lähteistettynä. --MiPe ^(wikinät) 9. kesäkuuta 2010 kello 16.12 (EEST)

Poistin, hyvää työtä. --Zache 9. kesäkuuta 2010 kello 16.14 (EEST)

On todistettu, että tällä on tehoa. --Höyhens 9. kesäkuuta 2010 kello 20.24 (EEST)

Jos tarkoitat sitä, että lupaavaksi ehdottamisella on ollut tehoa lähteistämisessä, niin olen samaa mieltä. Siksi mielestäni on hyvä, että lähteisiin kiinnitetään huomiota ja niitä vaaditaan. Lupaavan artikkelin ei tarvitse olla kauttaaltaan lähteistetty, mutta siinä ei saisi olla lähdepyyntöjäkään. Jos arvioinnissa ollaan sitä mieltä, että lähteettömät pätkät eivät haittaa, niin ok. Kannatan siis Zachen esittämistä ykkösvaihtoehtoa.--Tanár 9. kesäkuuta 2010 kello 20.37 (EEST)

Kolmonen. Pituudella ei ole merkitystä, jos lähteet puuttuvat. --Thi 9. kesäkuuta 2010 kello 20.56 (EEST)

Ehkäpä sentään tosiaan kolmonen. Niin on selvin.--Urjanhai 9. kesäkuuta 2010 kello 22.28 (EEST)

Minä kannatan vaihtoehtoja 1, 2, 3 ja 4. --Höyhens 9. kesäkuuta 2010 kello 21.04 (EEST)

Kolmonen. Lähteistä ei ole yhtään enempää varaa tinkiä, ettei tartte taas Hesarista lukea ties mitä juttua Wikipedian luotettavuudesta.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 9. kesäkuuta 2010 kello 22.30 (EEST)

Minä kannatan kolmosta ehkä hienoisella ja hallitulla ykkösellä höystettynä. :P – Haltiamieli 9. kesäkuuta 2010 kello 22.48 (EEST)

Kannatan ensisijaisesti ykköstä ja toissijaisesti kolmosta. Ei ainakaan mitään alakategorioita. --Compance 10. kesäkuuta 2010 kello 13.48 (EEST)

Panin nyt vertaisarviointiin tämän vanhan kulmakiveni Saint Louis. Se on tosiaan mitä minun osaltani tehty suhteellisen suurella vaivalla ennen lähdekritiikkiaikaa, mutta tekeminen oli todella hauskaa. Sille ei saatu koskaan oikein ääniä puolesta eikä vastaan. Liekö minun omalaatuinen ja tuntemattomasta syystä johtunut auktoriteettini jo silloin häirinneen mielipiteenmuodostusta. Mene ja tiedä. Joka tapauksessa olen myöntynyt siihen että kunnon lähteistys on välttämätön, mutta luulin täällä enemmän arvostettavan sitä hiljaista tietoa (joka täällä pannaan omana tutkimuksena roviolle, luvatta sanoen). Tuota tuota. Asiaan. Kuvittelin ennen että ulkoisten linkkien käyttö on jopa kiellettyä Wikipedian luonteen takia so. että jokainen linkki joka osoittaa johonkin kopyraitattuun tekstiin on pannassa. No olen ollut täällä nyt 5 1/2 vuotta ja oppinut kaikenlaista. Vorwärts. t. lähdekritiikkkikriitikko ;) --Höyhens 11. kesäkuuta 2010 kello 19.43 (EEST)

Kysymys: Meillä on tuolla arvioinnissa juuri nyt Dibleyn kirkkoherra, jonka olisin itse valmis pistämään lupaavaksi. Artikkelin sisällön kannalta se selkeästi sitä on; teksti on suht hyvin kirjoitettu ja se kertoo kattavasti aiheestaan. Se on myös jokseenkin lähteistetty, mutta ei mitenkään älyttömän kattavasti vaikka jätettäisiin pois sellaiset asiat joiden lähde on itsestään selvästi sarja itse (esim juoni, henkilöt).

Ollaanko me sitä mieltä, että on tarkoituksenmukaista vaatia lupaava merkinnän kannalta Dibleyn kirkkoherraa tarkempaa lähteistystä? Sitähän yllä oleva keskustelun vaihtoehto 3 tarkoittaa.

Lähteiden etsiminen jälkikäteen kuitenkin on hidasta ja työlästä, joten jos vaadimme saman tason lähteistystä kuin nyt hyvissä ja suositelluissa, niin se käytännössä tarkoittaa aika moista ajankäyttöä per artikkeli. Suuren tai jopa suurimman osan potentiaalisia kunnossa olevia artikkeleita kohdalla se, että pitäisi nähdä vaivaa jostain satunnaisesta aiheesta, myös tarkoittaa ettei työtä kukaan vaivaudu tekemään eli niitä ei merkattaisi lupaaviksi vaikka artikkelit muuten olisivatkin kunnossa.

Tällä on merkitystä sen suhteen että kuinka paljon me halutaan kunnolliseksi merkittyjä artikkeleita ja kuinka nopeasti. Jos me halutaan suuria määriä, sanotaan vaikka 1000 - 5000 vuodessa, niin vaadittujen kriteerien tulee olla sellaisia että niitä pystyy myös toteuttamaan suht nopeasti eikä muuten kunnossa olevan artikkelin saamisen lupaavaksi tulisi olla mitenkään älyttömän aikaa vievää. Tältä kannalta voisi miettiä kannattaako meidän käyttää aikaa siihen, että etsitään lähteitä artikkeliin jonka me joka tapauksessa uskomme olevan kunnossa vai muokataanko ja tsekataanko me kunnollisiksi samassa ajassa useampia artikkelia. --Zache 11. kesäkuuta 2010 kello 11.51 (EEST)

En mä näe kauheaa ongelmaa tässä. Lähteiden etsiminen ei välttämättä ole kauhean työlästä, jos aihe on sellainen että siitä on netissä tietoa. Esimerkiksi tuosta Dibleyn kirkkoherrasta löysin lähteen kuvauspaikalle kirjoittamalla Googleen sarjan nimen ja kuvauspaikkana olleen kylän nimen, ja hakutuloksen kolmas tai neljäs hitti oli lähteeksi sopiva. En usko myöskään, että Afrikannorsu tai hauki olisivat kovin työläitä lähteistää loppuun, vaikka sitä ei kukaan olekaan viitsinyt tehdä (vielä). Minusta homma on nyt toiminut hyvin, ja moneen artikkeliin on saatu viitteet kuntoon lupaava artikkeli -statuksen avulla. Kuitenkin käytännössä lähteistykseen on suhtauduttu vähän väljemmin kuin hyvissä tai suositelluissa.--Tanár 11. kesäkuuta 2010 kello 13.46 (EEST)

LA:ssa olisi tärkeintä saada muokkaajat (Erityisesti ne uudet) innostumaan ja ymmärtämään lähteistä ja niiden merkityksestä. Itselleni tämä on ainakin toiminut loistava motivaattorina (Vertailun vuoksi; Times Squaren autopommi ennen ja jälkeen LA-keskustelun) artikkelien kehitykselle ja erityisesti lähteistykselle. Olen saanut tähän mennessä kaksi artikkelia statukselle ja kolmas on työpöydällä. Mikäli kriteerit pysyvät samankaltaisina (Haastava, mutta saavutettavissa oleva), tulee kesän aikana varmaan neljäskin :)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 12. kesäkuuta 2010 kello 23.28 (EEST)

Itse näen lupaavat artikkelit siinä mielessä hyvinä, että ne madaltavat kynnystä laadukkaiden artikkelien yrittämiseen. Lupaaviksi merkityt artikkelit toimivat samalla myös esimerkkeinä, ja siksi tyylin, lähteiden ym. tulisi olla kunnossa.

Lähteettömien artikkelien lähteistäminen on usein varsin työlästä, melkein yhtä vaivalloista kuin saman artikkelin kirjoittaminen tyhjästä. Olen viime aikoina panostanut nimen omaan siihen, että omat tekstini olisivat viimeisen päälle lähteistetty ja siten jaoteltu, että niihin on helppo lisätä tietoa, silloin kun sitä löytyy. Esimerkiksi Zbrojovka Brno -artikkeli on nykyisellään tynkä, mutta olemassa olevaa tekstiä ei tarvitse siivota silloin jos artikkelia joskus laajennetaan. Tämä artikkeli on tietenkin niin vajaa ettei kelpaa lupaavaksi, mutta idea on siis se, että lupaavan artikkelin tekstin tulisi mielestäni olla "valmista". --Gwafton 12. kesäkuuta 2010 kello 23.56 (EEST)

refHelper

Pienoisohjelmiin on lisätty refhelper niminen javascriptinpätkä. Se viitteistä klikattavia niin, että viitteen sisällön näkee paikan päällä eikä tarvitse siirtyä sivun loppuun. Toiseksi se tekee nimetyistä viitteistä muokattavia siten, että viitteen sisällön perässä on muokkaa nappi ja viite aukeaa popup-ikkunaan muokattavaksi. Tämä muokkausominaisuus on keskeneräinen eikä se löydä kaikkia nimettyjä viitteitä (korjaan tuon joskus kun kerkeän), mutta tuo viitteen sisällön näkeminen paikanpäällä on ensisijainen syy miksi lykin tuon pienoisohjelmiin nyt. Se nopeuttaa tiedonhakua aika lailla kun ei tarvitse hyppiä sivun eri osien välillä.

• Käyttöönotto: Asetukset → Pienoisohjelmat → refHelper

--Zache 10. kesäkuuta 2010 kello 13.13 (EEST)

Kokeilin ihan pikaisesti ja vaikutti kyllä näppärältä. Thank juu veri meni! Sitten kun sulla on aikaa, niin korjaa kaikin mokomin tuo juttu vielä, että muokkausominaisuus löytäisi kaikki viitteet. Jos tarttee vaikka yhdenmukaistaa viitteitä, niin yksinkertaistaa aika julmetusti kun ei tartte selata koko koodia läpi. --Tanár 10. kesäkuuta 2010 kello 21.13 (EEST)

Kokeilin minäkin, mainio kapistushan tuo on, kiitokset! --Jukka Kolppanen 12. kesäkuuta 2010 kello 20.58 (EEST)

Merkittävyys lupaavuuden kriteerinä

Höyhens herätteli jo aikaisemmin keskustelua siitä mitä tehdään kiistanalaisten artikkelien kanssa ja aihe on nyt taas ajankohtainen. Tällä kertaa kyseessä on merkittävyys ja case esimerkkinä Helsingin vapaa-ajattelijat -artikkeli. Koska lupaavuus arviointi on a.) keskustelu ja b.) perustuu konsensukseen, niin jossain määrin haluaisin että argumentointi perustuu artikkelin konkreettisiin ominaisuuksiin eikä henkilökohtaisiin näkemyksiin artikkelin aiheen merkittävyydestä tai siitä vastaako artikkelin aihe kommentoijan arvomaailmaa.

Arvioinnit merkittävyydestä voi minusta tehdä ihan hyvin merkittävyyskeskusteluissa ja poistoäänestyksissä eikä niistä tarvitse enää jatkaa lupaava-arvioinnissa.

Tämä on jossain määrin olennaista siksi, että lupaava merkinnällä on tarkoitus toivoakseni saada merkittyä tuhansia tai kymmeniätuhansia artikkeleita ja saavuttaakseemme tämän niin kirjoittajien täytyy kokea, että heillä on samat mahdollisuudet saada artikkelinsa lupaavaksi tekemällä siitä riittävän hyvän. Tämä ei toteudu silloin jos yksittäiset arvioijat pystyvät aina halutessaan torppaamaan lupaava merkinnän "en tykkää artikkelin aiheesta" -argumentilla. --Zache 14. kesäkuuta 2010 kello 10.34 (EEST)

Merkittävyys on yleensä ollut henkilökohtaisiin mielipiteisiin perustuva arviointi. Vähemmän keskusteluissa esitetään matemaattisen tarkkoja perusteluja. Pidän kyseistä ceissiä niin pienenä yhdistyksenä ja yhden käyttäjän mielivaltaisesti omakseen aitaamana, että katsoisin sen voitavan yhdistää kattoliiton artikkeliin. Tämä on siis minun mielipiteeni. Ja siksi en voi millään järjellä ajatellen pitää sitä tietenkään lupaavana.

Vakuutan vielä että ns. vapaa-ajattelijat saavat minun nähdäkseni toimia vapaasti, ja heistä pitää olla artikkeli. Artikkelin täytyy kuitenkin olla vapaasti muokattava ja sen jäsenjärjestöartikkelien merkitystä pitää voida vapaasti arvioida, ihan samalla tavalla kuin muitakin artikkeleita. Tällä hetkellä tilanne on toisin, eli ruvetaan arvioimaan kritiikkiä esittävien arvomaailmaa, ja kielletään kritiikki sen perusteella. Nytkö sellainen on yhtäkkiä sallittua? --Ulrika 14. kesäkuuta 2010 kello 11.06 (EEST)

Ainakaan minulla ei ole mitään erityistä mielenkiintoa aihetta kohtaan. On kyllä ollut hämmästyttävää huomata, miksi yksi käyttäjä vainoaa artikkelia ja aihetta ilmeisen mielivaltaisin perustein ja kuinka kummallisilla tavoilla artikkelia halutaan muokata. Sekä artikkelia että muokkaajaa pyritään mustamaalaamaan yrittämällä yhdistää heidät toisiinsa. Toiminta alkaa olla ala-arvoista. --Thi 14. kesäkuuta 2010 kello 12.37 (EEST)

Jos näkemyksesi mukaan minä ole se yksi käyttäjä, joka vainoaa mielivaltaisin perustein, pyydän osoittamaan missä tällaista on tapahtunut. (tai ketä tahansa sitten tarkoititkin tuolla yhdellä käyttäjällä, peruste on syytä osoittaa). --Ulrika 14. kesäkuuta 2010 kello 13.55 (EEST)

Varmasti kaikilla on perusteet toimintaansa mielivaltaisuuden sijaan. Pahoittelen ilmausta. Perusteet ovat taannoississa muokkausyhteenvedoissani ja keskustelusivuilla, mutta siitä en halua itse jatkaa. Yhdyn Zachen asenteeseen alla. --Thi 14. kesäkuuta 2010 kello 14.10 (EEST)

Anteeksi, ei ollut tarkoitus tähdätä kenenkään yksittäisen käyttäjän arvomaailmaan vaan ylipäätänsä keskittyä yhteen lupaavamerkintä arvioinnin ongelmakohtaan.

Tuolla on tullut useita tapauksia joissa artikkeli on nyt jätetty arvioimatta, koska perusteena käytännössä on ollut "artikkelin aihe ei minusta sovi lupaavaksi" vaikka tekniset ominaisuudet sinänsä täyttyisivät. Tuollaisissa tapauksissa joko pitäisi kylmästi todeta, että arvioijat eivät pysy aiheessa ja pistää artikkeli lupaavaksi vastustavista kommenteista huolimatta tai sitten ottaa pois arvioinnista. Tähän asti olen riitelyn välttämiseksi tehnyt jälkimmäistä, mutta se ei ole mikään ratkaisu koska se varmasti vituttaa artikkelien kirjoittajia ja pidemmän päälle he lopettavat edes yrittämästä saada artikkeleitaan lupaaviksi (joka on ihan toimiva artikkeleiden laadullinen kirittäjä). --Zache 14. kesäkuuta 2010 kello 11.20 (EEST)

Toinen tärkeä seikka on siinä, että ne samat käyttäjät jotka pistävät omia artikkeleitaan arvioitavaksi ovat niitä ketkä eniten arvoivat myös muiden artikkeleita ja oikolukevat niitä ja olettaisin, että jos he eivät koe että arviointi toimii niin he eivät myöskään jaksa vaivautua arvioimaan, oikolukemaan ja korjaamaan jne muiden käyttäjien artikkeleita eli samalla sekin alkaa toimia huonommin. --Zache 14. kesäkuuta 2010 kello 11.26 (EEST)

Ei sitä muuksi oikein voi todeta, kun vastustajia taisi olla minun lisäkseni yksi. Minun nähdäkseni siinä on nyt ongelma se, että joku vastustaa mielestäsi väärin perustein artikkeleita. Vastustajalla on varmasti omasta mielestään riittävät perusteet vastustaa, ja hänen näkemyksensä vähättely – jopa sivuuttaminen: "pitäisi kylmästi todeta, että arvioijat eivät pysy aiheessa ja pistää artikkeli lupaavaksi vastustavista kommenteista huolimatta") – on sen lajin käyttäytymistä, jollaista ei pitäisi esiintyä. Sitä on kyllä aika ajoin, erityisesti eräiden ylläpitäjien taholta ilmennyt, mutta toivon, ettet asetu sellaiselle pylväälle, jossa katsot voivasinousta muiden yläpuolelle ja arvioida heidän mielipiteidensä merkitystä. --Ulrika 14. kesäkuuta 2010 kello 11.32 (EEST)

Kyse on tosiaan siitä, kelpaako mikä tahansa perustelu. Äänestyksissä on fi-wikissä perinteisesti kelvannut mikä tahansa perustelu, vaikkapa unessa saadut ilmoitukset. Konsensuskeskustelussa pitää pystyä esittämään perusteltuja argumentteja, ja tässä tapauksessa niiden pitäisi perustua lupaavan artikkelin kriteereihin. Joka ei pidä artikkelia merkittävänä, vieköön sen poistoäänestykseen ja tyytyköön siinä saatuun päätökseen. -- Piisamson 14. kesäkuuta 2010 kello 11.51 (EEST)

No, äsken oli esimerkiksi tapaus jossa reilulla enemmistöllä säilytettäväksi äänestettyä artikkelia Salaliittoteoriat Barack Obaman kansalaisuudesta vastustettiin lupaavaksi, koska se oli arvioijien mielestä sopimaton Wikipediaan. Minusta tuo on väärin perustein arviointia; Artikkeli voi olla kelpaamaton lupaavaksi useistakin eri syistä, mutta jos yhteisö on selkeästi katsonut artikkelin olevan sopiva Wikipediaan, niin ei merkittävyyteen tai siihen onko kuuluuko artikkeli tänne pidä sitten enää takertua, vaan pitäisi antaa palautetta sellaisista konkreettisista jutuista jolle kirjoittaja voi tehdä jotain. --Zache 14. kesäkuuta 2010 kello 11.55 (EEST)

Ollaanko kuitenkin yhtä mieltä siitä, ettei artikkelin aihepiiri ole "lupaavuuden" kriteeri? --Pettson 14. kesäkuuta 2010 kello 11.41 (EEST)

Ilman muuta, paitsi jos kyse on kovin riidellystä artikkelista. Silloinkaan syy ei ole aihe, vaan se että artikkelilla ei ole vakaata versiota. --Ulrika 14. kesäkuuta 2010 kello 11.44 (EEST)

Yksi puoli asiassa on sekin, että artikkelin ollessa aiheeltaan kiistanalainen eräänä erityisesti korostuvana lupaavuudenkin kriteerinä voi pitää neutraaliuden toteutumista. Osittain se voi liittyä tuohon epävakauteen, jos sattuu niin, että tuosta neutraalista asusta on samanaikaisia toisistaan poikkeavia näkemyksiä, mutta vaikkei näin olisikaan, niin silti juuri neutraaliuden toteutumista pitäsi kai arvioida tarkasti.--Urjanhai 14. kesäkuuta 2010 kello 12.31 (EEST)

Lupaavuus voisi olla sellainenkin, jossa asiat ovat muuten kunnossa paitsi vandaaliherkkyys kuten Ruotsi tai ehkä sitten nämä halla-ahot ja bekströmmit. Urjanhain mainitsema epävakaa artikkeli on mielenkiintoinen lähestymistapa. Ehkäpä osa niistä kulkee kohti vakautta. --Höyhens 14. kesäkuuta 2010 kello 19.58 (EEST)

Mutta mitä tulee itse alaotsikkoon niin merkittävyys voitaisiin tosiaan määritellä muualla. Jos jonkin artikkelin merkittävyys on epäselvä, kannattaa kenties odottaa ennenkuin tekee siitä lupaavan - ihan turhan työn välttämiseksi. --Höyhens 14. kesäkuuta 2010 kello 20.31 (EEST)

Lupaava artikkeli "Artikkelin historia" mallineessa

Joku voisi myös tuon pykälän lisätän kyseiseen mallineeseen. Ajattelin että tämä huomioni saisi enemmän näkyvyyttä täällä. Yst. terv. – EtäKärppä¹³ 14. kesäkuuta 2010 kello 13.47 (EEST)

Lupaava artikkeli -ehdotus -mallineeseenko? --Höyhens 14. kesäkuuta 2010 kello 20.33 (EEST)

Siis samalla tavalla kuin hyvät artikkeli ja suositellut sivut äänestyksissä. Eli tulisi se teksti laatikkoon "Valittu lupaavaksi artikkeliksi" ja "Ehdotettiin lupaavaksi artikkeliksi mutta ei saannut kannatusta". – EtäKärppä¹³ 14. kesäkuuta 2010 kello 20.42 (EEST)

Eli ilmeisesti tarkoitit {{Artikkelin historia}} mallinetta, jonka voi nähdä käytössä Nintendo-artikkelin keskustelusivulla. Lisäsin lupaava-artikkelin mallineeseen ja sen ohjeeseen ja toivoakseni se myös toimii. Ilmoitelkaa jos ei. (malline on suht monimutkainen, mutta kaipa sen nyt ihan oikein lisäsin) --Zache 14. kesäkuuta 2010 kello 22.47 (EEST)

Juuri näin. Kiitoksia. – EtäKärppä¹³ 14. kesäkuuta 2010 kello 22.56 (EEST)

Tulee/ tulisi

Näyttää siltä että käyttäjät muokkaavat ohjetta oman käden oikeudella lepsummaksi. Jos "tulee" muutetaan muotoon "tulisi", sillä annetaan lupa lepsuiluun lähteissä ja neutraaliudessa. Koska jo (mahd. tulevien ehdokas)artikkelien muokkauksessa olisi syntynyt muokkaussota, joka estyy vain sillä että olen toistaiseksi jättänyt asiaan puuttumisen, on vaarana että syntyy vinoutuneita artikkeleita, joiden "kuntoa valvotaan", erästä käyttäjää siteeratakseni. Monia artikkeleita "valvotaan" jo nyt, valvovia sen tarkemmin nimeämättä, eikä sellaisia "valvottuja" artikkeleita pidä päästää lupaaviksi. --Ulrika 17. kesäkuuta 2010 kello 09.19 (EEST)

Samalla tavalla sitä muutettiin kireämmäksikin. Alkuperäinen muoto oli sama kuin HA & SS:ssä, mutta kun ensin Mpadowadierf ja sitten viikkoa myöhemmin Hrrkrr31 otti konditionaalin pois tyylillisiin ja osin käytäntöihin perustellen niin se jäi tuohon muotoon kun ei siitä mitään haittaakaan tuntunut olevan. Mutta joo, ei keskitytä tähän tämn enempää vaan pohditaan itse asiaa eli mikä sanamuoto halutaan. Mietin vastaustani ja jatkan kohdan, kunhan nyt vain kerroin miksi tuo on nykyisessä muodossaan. --Zache 17. kesäkuuta 2010 kello 09.28 (EEST)

Käytännössä lupaavien artikkeleiden tason valvonta tulee vertaisarvioinnista; eli siitä, että pari tyyppiä ainakin väittää lukeneensa artikkelin läpi (sitä ovatko henkilöt oikeasti lukeneet artikkelin läpi ei voida varmistaa) ja siitä, että vakituiset, yhteisön luottamat, käyttäjät osallistuvat vertaisarviointiin. Jälkimmäinen tärkeää myös siksi ettei ihan mitä tahansa merkitä vitsinä lupaaviksi joko arvioinnin kautta tai suoraan arvioimatta. Vakituisten käyttäjien osallistuminen edesauttaa myös sitä, että uusien käyttäjien artikkeleita syynätään tarkemmin kuin niiden joiden arvioija tietää aikaisemman perusteella tekevän kunnollisia artikkeleita.

Lisäksi se, että tuodaan ylipäätänsä artikkeleita muiden eteen arvioitavaksi on kohtuullisen suuren sosiaalisen kynnyksen takana. Artikkeleista joko yritetään valita hyviä artikkeleita tai jos kyseessä on oma artikkeli, niin siitä yritetään tehdä mahdollisimman hyvä ennen kuin se tuodaan arvioitavaksi. Joku voi tietty yrittää kusettaa ja tehdä hyvän näköisen artikkelin joka sisältää uskottavan oloisia virheitä, mutta tällaisia me ei saada kiinni kuin satunnaisesti oli niissä lähteet tai ei. Kuitenkin jos käyttäjä sattuu jäämään kiinni tarkoituksellisesta vääristelystä, niin samalla saa sanoa hyvästit hyvälle maineelleen.

En henkilökohtaisesti usko, että vakituiset käyttäjät hirveän helposti karmahuoraisivat täällä. Uusien käyttäjien artikkeleita joka tapauksessa syynätään tarkemmin.

Yllä olevan on tarkoitus kuvata sitä miten tuo arviointi minusta varmistaa artikkelien laatua ja miksi se, että ohjeen tasolla olisi vaatimuksena aukoton lähteistys ei ole tarpeellista. Vertaisarviointi hoitaa lähteistyksen ja neutraaliuden joka tapauksessa riittävän hyvälle tasolle. Vaatimus aukottomasta lähteistyksestä on kuitenkin olennaista jos me halutaan, että merkityt artikkeli lähteistetään aukottomasti ja halutaan kertoa se lukijalle. Tämä on selvästi tärkeää niille kirjoittajille jotka näkevät tuon vaivan kirjoittaessaan artikkeleita.

Aukoton lähetistys on kuitenkin huono motivaattori sellaisten kirjoittajien ja artikkeleiden kohdalla joissa aukoton lähteistys on mahdoton saavuttaa; käytännössä liian suuren työmäärän takia. Esimerkiksi uusia käyttäjiä on ihan hiton vaikea saada lähteistämään artikkeleita tuolla tasolla jota te kaipaatte, suurin osa artikkeleista ei ole aukottamasti lähteistettyjä vaan alle puolessa meidän artikkeleista on edes yksi viite ja liian pitkät artikkelit tulevat aukottoamsti lähteistetyksi ainoastaan poikkeustapauksissa. Tuollaisia pystytään paljon paremmin parantamaan, lähteistämään ja varmistamaan melko suurella todennäköisyydellä paikkansa pitäviksi ilman liian kireää lähdevaatimusta.

Ja tässä on kyse siitä mihin merkinnällä pyritään eivätkä nuo päämäärät eivät ole välttämättä yhteensopivia ja kyse on siitä mitä tällä haetaan. Ehdotin tuossa aikaisemmin, että yksinkertaisesti jaetaan arvioinnissa kunnollisiksi arvoidut artikkelit kahteen luokkaan; niihin jotka pystytään ilmoitetuista lähteistä tarkistamaan ja niihin joita ei pysty. Tämä ratkaisisi meidän ongelman liian kireiden lähdevaatimusten suhteen, mutta ainakaan toistaiseksi ehdotus ei ole saanut vastakaikua. --Zache 17. kesäkuuta 2010 kello 11.14 (EEST)

En muista puhuneeni aukottomasta lähteistyksestä vaan siitä että artikkelin lähteet on tarkastettu, mikä on eri asia ja tarkoittaa olemassa olevien lähteiden luotettavuutta.

Toinen merkittävä asia on artikkelin neutraalius, josta yllä puhuin, ja johon on nyt tehty muutos. Jos artikkelin epäneutraalius, vinous, sallitaan, tunkua on erityisesti poliittisilla ja maailmankatsomuksellisilla artikkeleilla, joissa voitaisiin vedota siihen, että artikkelin vain tulisi olla neutraali eli kaikki näkökulmat esitettynä. Jos artikkeleista siivotaan ikäviä tietoja pois, se on ilman muuta silloin sen näköinen kuin kohde haluaa, ei neutraali. --Ulrika 17. kesäkuuta 2010 kello 11.23 (EEST)

En usko, että vinous tulee sallituksi riippumatta siitä mitä ohjeissa lukee; mutta se onkin paljon helpompi asia hanskata täällä kuin lähteistys. Täällä on hyvin voimakas kannatus neutraaliudelle ja NPOV:lle aatemaailmasta riippumatta ja minusta ohjeessa voi lukea Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka. . Zache 17. kesäkuuta 2010 kello 11.31 (EEST)

Ihan kielellinen huomio: faktuaalisesti tarkka kuulostaa hienolta, mutta asian voi sanoa vaikka siten, että tosiasioiden täytyy pitää paikkansa tai jotenkin muuten suomeksi, mitä sillä nyt sitten tarkoitetaankin. --Ulrika 17. kesäkuuta 2010 kello 11.44 (EEST)

Kiits, tuo on hyvä huomio. Sen voisi tosiaan muuttaa paremmin vastaamaan suomenkieltä, tuo on jälleen kerran juttu joka on suoraan SS-ohjeesta. --Zache 17. kesäkuuta 2010 kello 11.48 (EEST)

Tai vielä yksinkertaisemmin: tosiasiat pitävät paikkansa. Gopase+f 17. kesäkuuta 2010 kello 14.36 (EEST)

Yllä Jmk puhui siitä miten nykyinen sanamuoto "lähteet tulee" mainita tarkoittaa nimenomaan sitä, että kaikki tiedot pitäisi olla lähteistetty ja käytännössä "aukotonta lähteistystä" ollaan myös vaadittu. Ja osin tätä keskustelua käydään nyt siksi, että lupaavien artikkeleiden arvioinnissa lähteistys on mennyt koko ajan kireämpään suuntaan. Alkupään artikkeleissa se oli käytännössä sitä, että tarkistettiin linkkien olevan ehjiä, merkitty kunnolla ja arveluttavissa tapauksissa osoittavan johonkin järkevään. Lisäksi täytettiin lähdepyynnöt ja merkittiin lähdepyyntöjä arveluttaviin kohtiin. Sittemmin ollaan haluttu aukotonta viitteistystä useammankin eri käyttäjän toimesta ja jokunen päivä sitten mm. painoväri kaipaili, että lähteet oikeasti tarkistettaisiin jonka takia Höyhens esitti edellisen otsikon aloituksena olevan kysymyksensä. Eli nyt haetaan tasapainoa sille mikä on se lähteistyksen taso jota halutaan ja mihin arvioinnilla ylipäätänsä pyritään. --Zache 17. kesäkuuta 2010 kello 11.48 (EEST)

Aukoton lähteistys on käsite, joka itsessään on mahdottomuus. Esimerkiksi elinaikatiedoille ei yleensä ole vaadittu lähteitä, mutta jos lähde on, lukija olettaa, että se on luotettava, vaikka todellisuudessa se voi olla peräisin ulkomaankielisestä artikkelista eikä kukaan ole sitä tarkistanut lisäämisen jälkeen. Tästä pitäisin kiinni, sillä kun artikkeli etenee hyvälle tasolle, perusasioiden pitää (ei:pitäisi) olla kunnossa, vaikka lähdepyyntöjä voi lisätä. --Ulrika 17. kesäkuuta 2010 kello 11.55 (EEST)

No minusta se olisi ihan hyvä päämäärä, että kun artikkeli tulee arviointiin niin jos katsotaan esimerkiksi että johonkin perusjuttuun tarvitaan lähde eikä siinä ole, niin merkitään nämä asiat lähdepyynnöillä. Sitten lähdepyynnöt täytetään ennen kuin kuin artikkeli merkitään lupaavaksi. Jos halutaan, että jotkut asiat, kuten elinajat, pitäisi tarkistaa oikeasti paikkansapitäviksi, niin listataan kategorisesti tarkistettavia juttuja jonnekin. Arvioinnissa sitten joko artikkelin kirjoittaja kertoo, että tiedot on oikeasti jostain tarkistettu tai joku muu pyrkii tarkistamaan ne. Jos tiedot eivät ole tarkistettavissa niin asian pitäisi ilmetä ainakin keskustelussa.

Tarkistettavien juttujen. kuten lähdepyyntöjen, määrän pitää olla järjellisissä rajoissa jotta joku ryhtyy työhön. Esimerkiksi 5 lähdettä tulee hyvin helposti etsityksi samoin kuin jokin yksittäinen tieto tarkistetuksi jos sen pystyy suht helposti tekemään. Mutta esimerkiksi se, että artikkeliin pistetään 20+ lähdepyyntöä vain sen takia, että kaikissa kappaleissa pitäisi olla lähde johtaa parhaimmillaankin näennäislähteistykseen ja kaikkien viitteiden tarkistusvaatimus kriteerinä siihen ettei kukaan niitä tarkista. --Zache 17. kesäkuuta 2010 kello 12.08 (EEST)

En näe mitään syytä pitää ohjeessa konditionaalia. Yleisen mielipiteen mukaan pitää eikä pitäisi. --Mpadowadierf 17. kesäkuuta 2010 kello 11.39 (EEST)

Yleinen mielipide on, että lupaava artikkelin kriteereinä on, että ; lähteet tulee mainita JA/TAI lähteistä voidaan joustaa. (ks aikaisempi keskustelu ). --Zache 17. kesäkuuta 2010 kello 12.08 (EEST)

Hyväksi äänestetyt lupaavat artikkelit

Voisiko tuohon WP:Lupaavat artikkelit -sivun alas laittaa listan niistä lupaavista artikkeleista, jotka on myöhemmin äänestetty hyviksi (Kuten HA-sivulla on tehty)? Mikäli Alamedan piirikunta menee läpi äänestyksessä, tulee siitä ilmeisesti ensimmäinen lupaava, joka nousee "ylemmälle tasolle".-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 21. kesäkuuta 2010 kello 10.50 (EEST)

Juu, pistä vaan sellainen lista tuohon. --Zache 23. kesäkuuta 2010 kello 10.40 (EEST)

Kuka päätää arviointikeskustelun jälkeen, onko artikkeli lupaava vai ei?

Tämä on minulle epäselvää eikä se käy ohjeista selkeästi ilmi. Usein noissa näkyy käyttäjä Gopase+f:n kommentti (luvut vaihtelevat luonnollisestikin): "11/12 -> Hyvää työtä. Lupaava artikkeli." Onko hän ainoa joka asian voi ratkaista? Voinko minä itse päättää keskustelun ja lisätä sivun lupaaviin artikkeleihin?--Nedergard 5. elokuuta 2010 kello 16.01 (EEST)

Alkujaan ainakin kuka tahansa pystyi arkistoimaan keskustelun kun kasassa oli vähintään se 2 kannatusääntä + kukaan ei ollut pahemmin valittanut. Itsekkin arkistoin edelleen keskusteluja, eli kukaan käyttäjä ei noista yksin päätä.-Henswick 5. elokuuta 2010 kello 16.03 (EEST)

Ohjetta olisi ehkä syytä tarkentaa siten, että lupaavan artikkelin ehdottaja arvioi, milloin keskustelu on päättynyt ja konsensus saavutettu.--Nedergard 5. elokuuta 2010 kello 16.12 (EEST)

Gopasen arviot ovat tietenkin vain hänen omia mielipiteitään. --Ulrika 5. elokuuta 2010 kello 16.37 (EEST)

Nedergard: Eli arviointi on mennyt noin kuten Henswick kuvasi eli kukaan yksittäinen käyttäjä ei päätä onko artikkeli lupaava. Siitä kuka päättää arvioinnin niin itse pidän parempana, että pääsääntöisesti arvioinnin lopettaa joku muu kuin ehdottaja, joka on enimmäkseen myös artikkelin kirjoittaja ja kannattaa artikkelia lupaavaksi. Jääviysongelmat on aloittajan suhteen vähän turhan suuria ja arvioinnista tulee todennäköisesti vähemmän sanomista jos sen artikkelin merkitsemisen lupaavaksi tekee joku muu. --Zache 5. elokuuta 2010 kello 16.43 (EEST)

Eli se myös pitäisi selkeästi sanoa myös ohjeessa. Mutta entä jos kukaan muu ei tee tuota ehdotusta? Ehdotin ilmeisesti "epäseksikästä" artikkelia, jota 5 kannatti ja 2 kommentoi mutta ei vastustanut tai puoltanut - tilanne 2 (!) päivän jälkeen. Easy Rider – matkalla ("seksikäs" kulttielokuva) meni läpi 13 tunnissa, vaikka minun piti "hyväksymisen" jälkeen vielä lisätä ensi-iltapäivämäärät (kuuluu elokuva-artikkelin perustietoihin). Sori, mutta jokin mättää: "Helposti saavutettavana arviointiluokkana lupaava artikkeli -merkinnän on tarkoitus antaa uusille käyttäjille päämäärä johon tähdätä artikkelia muokatessaan. Tällöin tuon tason saavuttaminen palkitsee antamalla kokemuksen siitä, että on saanut jotain valmista aikaiseksi, mikä puolestaan motivoi tekemään parempia artikkeleita." Siis miten pitkään minun pitäisi odottaa? Kannatuksen minimi on 2, mutta jos kukaan muu ei lopeta keskustelua, siitä ei tule lupaavaa artikkelia, vaikka sitä selkeällä enemmistöllä sellaiseksi kannatettiin.--Nedergard 5. elokuuta 2010 kello 17.34 (EEST)

Missäänhän ei kielletä sitä etteikö ehdottamaansa artikkelia saisi lupaavaksi merkitä. Jos tapaus on selvä niin siitä vaan. Facebook muuten ollut keskustelussa reilut 3 päivää, 2 kannatusääntä ja yksi epäselvä.-Henswick 5. elokuuta 2010 kello 17.39 (EEST)

Lisäsin ohjeisiin, että arvioinnin voi päättää kuka tahansa. --Zache 5. elokuuta 2010 kello 18.04 (EEST)

Nyt kun katsoin Facebookilla oli 9 puoltoääntä ja 3 vastaan. Mutta se on sivuseikka, kommenttini koski äänestyksiä, joissa on vain muutama ihminen. Ohjeen täsmennys selventää tämän asian.--Nedergard 5. elokuuta 2010 kello 18.29 (EEST)

Tarkennus: Esay Rideria ei ole vielä merkitty lupaavaksi vaikka on kuinka sexy.--Kalmo 5. elokuuta 2010 kello 19.05 (EEST)

Mistäs ne 9 saat? :O-Henswick 5. elokuuta 2010 kello 19.13 (EEST)

No sieltä Facebook-sivun keskustelusivulta. Ja on tullut jo pari lisääkin.--Nedergard 5. elokuuta 2010 kello 20.08 (EEST)

Itse en ainakaan ole päättänyt itse ehdottamieni artikkelien arviointeja enkä sitä mielellään teekään, mutta en ole myöskään ehtinyt miettiä mikä tulisi olla käytäntö.--Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 19.20 (EEST)

Yleensä ottaen keskustelun aloittaja ja artikkelin kirjoittaja ovat melko puolueellisia arvostelijoita, joten mieluiten keskustelun arkistoisi joku joka ei ole ollut niin läheisesti tekemisissä artikkelin kanssa. Täysin selvissä tapauksissa ei tosin mielestäni ole mitään väliä kenen toimesta arkistointi tehdään. Turhaa byrokratiaa on hyvä pyrkiä välttämään. Jafeluv 5. elokuuta 2010 kello 19.23 (EEST)

Vanha keskustelu mutta otan silti vielä kantaa; itse olen pitänyt omien artikkelieni kohdalla rajana sitä, että jos artikkelilla on vähintään 3 kannatusääntä eikä kukaan ole statusta vastustanut, arkistoin keskustelun itse kolmen päivän jälkeen. Turhauttavaa (Ja turhaa) pitää omaakaan artikkelia liian pitkään keskustelussa jollei sitä kukaan muu arkistoi.-Henswick 21. elokuuta 2010 kello 20.59 (EEST)

Kauheita kiireitä ihmisillä... Mä voisin viikon arviointiajan jälkeen harkita toimenpiteitä. --Lax 22. elokuuta 2010 kello 14.17 (EEST)

Itelläni alkaa ekan päivän jälkeen tekemään tuskaa ;D-Henswick 22. elokuuta 2010 kello 15.27 (EEST)

Itse en ole arkistoinut itse ehdottamiani artikkeleita (en kyllä tosin muidenkaan). Roikkukoot vaikka vähän pidempäänkin, mutta tämä tietysti edellyttää että edes joku käy koko luokkaa aika ajoin aktiivisesti läpi.--Urjanhai 21. elokuuta 2010 kello 21.16 (EEST)

Perustelematon vastustaminen

Ovatko tälläiset, ilman mitään perusteluja annetut "äänet" hyväksyttäviä?-Henswick 5. elokuuta 2010 kello 19.17 (EEST)

Saahan sitä ihminen kirjoittaa vaikka mitä, mutta ei ne ainakaan artikkelin lupaava-statuksen saamiseen vaikuta ellei "äänen" taustalla ole jotain oikeaa artikkelin sisältöön perustuvaa syytä. Lupaavia ei valita tietääkseni ääntenlaskulla vaan arvioinnilla siitä täyttyykö tietyt kriteerit. Jafeluv 5. elokuuta 2010 kello 19.20 (EEST)

Onhan noita perusteluiltaan yhtä tiivistettyjä jaa-ääniäkin. Mutta kaipa perusteluista suuntaan tai toiseen on enemmän apua arvioinnissa.--Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 19.22 (EEST)

Jos artikkeli on täydellinen, voi ihan yhtä hyvin heittää sanan "kannatan", mutta jos se on kesken ei voi vain sanoa "en kannata".-Henswick 5. elokuuta 2010 kello 19.27 (EEST)

Ja jos vastustetaan niin se artikkelin ongelma pitää pystyä ilmaisemaan sellaisessa muodossa ja riittävän täsmällisesti jotta asialle voidaan tehdä jotain. Esimerkiksi jos artikkeli ei ole arvioijan mielestä neutraali niin pitää pystyä kertomaan mikä siinä ei ole neutraalia jotta muut käyttäjät voivat korjata ongelman. Pelkkä "vastustan" ei kerro mitään siitä miten artikkelia tulisi parantaa. --Zache 5. elokuuta 2010 kello 19.49 (EEST)

Huomauttaisin että virallisessa äänestyskäytännössä ei missään edellytetä, että ääntä annettaessa sitä pitäisi jotenkin perustella. Äänet eivät ole keskustelua varten vaan äänestyssivulla on kommenteille erikseen oma osio. --Ekeb 5. elokuuta 2010 kello 19.33 (EEST)

Lupaavat artikkelit valitaan pikemminkin konsensuksen kuin äänestyksen kautta. --Otrfan 5. elokuuta 2010 kello 19.38 (EEST)

Joo, lupaava artikkeli ei muistuta (ainakaan vielä) perinteistä wikipedian äänestystä. Enemmänkin kyseessä on (konsensus)keskustelu artikkelin tilasta ja kehitystarpeesta. Perustelemattomat mielipiteet on otettava huomioon keskustelussa, mutta niiden painoarvo jää automaattisesti vähäisemmäksi kuin perusteltujen mielipiteiden. Voisikin todeta, että perustelemattomat mielipiteet (äänet) ovat toistaiseksi väärässä paikassa, kunnes lupaava artikkeli -keskustelu muuttuu lupaava artikkeli -äänestykseksi. Tämä tietysti koskee enemmän vastustus mielipiteitä sillä pelkkään kannatan-mielipiteeseen sisältyy aina ajatus siitä, että käyttäjä kannattaa, koska artikkeli täyttää lupaavan artikkelin kriteerit. Pelkällä vastustan-mielipiteellä ei ole vastaavaa sisältöä. Gopase+f 5. elokuuta 2010 kello 19.55 (EEST)

Jos "kannatan" ilmaisee artikkelin täyttävävän kriteerit, niin kyllä silloin "vastustan" ilmaisee vastaavasti ettei artikkeli täytä kriteerejä. Jos perustelemattomille mielipiteille aiotaan antaa vähäisempi painoarvo, niin silloin kaikkia perustelemattomia mielipiteitä tulee kohdella tasavertaisesti. Ei voida tietää onko "kannatan/vastustan" mielipiteen ilmaissut käyttäjä perehtynyt todella hyvin artikkeliin ja verrannut sitä kriteereihin, mutta ei vaan osaa eritellä tai sitten ei myöskään tiedetä onko käyttäjä lukenut edes koko artikkelia. --Ekeb 6. elokuuta 2010 kello 10.37 (EEST)

Eri mieltä. Näillä keskusteluilla pyritään siihen , että artikkeli on siinä kunnossa, että se ansaitsee ja saa lupaava-statuksen. Kannatan ja vastustan ovat sikäli erilaisia kommentteja, että jos joku kannattaa statusta, on homma kunnossa eikä artikkelille tarvitse statuksen suhteen tehdä enää mitään. Jos joku vastustaa, on syytä tietää, miksi hän vastustaa, jotta voidaan puute korjaamalla pyrkiä päämäärään eli lupaava-statuksen myöntämiseen. Jos joku ei pyri tähän tavoitteeseen, hän on ilmeisesti sitä mieltä, että jokin tietty artikkeli ei saisi missään tapauksessa saada lupaava-statusta, eli ei pyri Wikipedian parantamiseen! Varmasti joillakin on vaikeuksia pukea mielipiteensä täsmällisiksi korjauspyynnöiksi, mutta kyllä joitain korjauskommentteja on jokaiselta vastustajalta oikeus odottaa. Nämä keskustelut eroavat joistakin äänestyksistä, sillä esimerkiksi tavoitteena ei kannata pitää, että taidoiltaan avuttomimmatkin toimisivat ylläpitäjinä (ylläpitoäänestys) tai kaikki mahdolliset artikkelit säilytettäisiin (poistoäänestys) mutta tavoitteena pitää olla, että kaikista säilytettävistä artikkeleista tehdään mahdollisimman hyvä eli tässä kohtaa lupaavaksi artikkeliksi kelpaava. --Lax 6. elokuuta 2010 kello 12.23 (EEST)

Otetaanpa esimerkki. Lupaava artikkeli -keskustelussa neljä käyttäjää kannattaa statusta ja kaksi vastustaa. Toinen vastustaa ilman perusteita, ja toinen esim. perustelulla "ei kuvaa". Artikkeliin lisätään kuva ja artikkeli merkitään lupaavaksi. Millä kommentilla oli vähiten painoarvoa ja miksi? Vastaus: perusteettomalla vastustan-kommentilla. Kannatan-mielipiteet sisältävät ajatuksen, että artikkeli täyttää riittävässä määrin kriteerit. "Ei kuvaa" -kommentti sisältää ajatuksen, että artikkeli on muuten kunnossa paitsi kuva. Perusteeton vastustan-kommentti sisältää pohjimmiltaan ajatuksen että artikkeli ei täytä mitään lupaava artikkeli -kriteereitä. Jos artikkeli aiotaan kehittää, perusteeton vastustan-kommentti jää ilman painoarvoa. Sillä ei loppujen lopuksi ole väliä mitä me aiomme tai emme aio tehdä, niin kauan kun lupaava artikkeli -keskustelu ei ole äänestys, perusteettomat vastustan-mielipiteet ovat painoarvoltaan vähäisiä. Gopase+f 6. elokuuta 2010 kello 12.50 (EEST)

Niin, kyllähän se tosiaan on enemmän konsensuskeskustelu, niin kuin Otrfan ja Gopase+f yllä toteavat.--Urjanhai 5. elokuuta 2010 kello 21.04 (EEST)

Tarkensin nyt ohjetta keskustelun pohjalta.-Henswick 22. elokuuta 2010 kello 15.57 (EEST)

Deadline?

Pitäisikö olla jonkinlainen deadline keskustelun alkaisemisesta siihen vaiheeseen kun pitäisi tehdä päätös artikkelin pääsystä lupaavaksi. Miten olisi 1 viikko? Se voisi olla sekä minimi että maksimiaika mitä artikkelia roikutetaan arvioinnissa. --Peltimikko 13. elokuuta 2010 kello 08.59 (EEST)

Arviointi ei selviä hirveän hyvin monesta yhtäaikaisesta arvioitavasta artikkelista (tms. jengin pitää helposti nähdä mitä arvioinnissa on, mitkä on uusia ja arvioinnin pitäisi kohdistaa huomiota muutamiin artikkeleihin) niin ei kannata pistää yli kahden päivän minimiaikaa kun joka tapauksessa on tarkoituksenmukaista saada selvät tapaukset nopeasti pois. Selkeä maksimiaika sinänsä voisi olla hyvä idea jos se onnistuisi motivoimaan jengiä korjaamaan lähes lupaavia artikkeleita (nyt ne tosiaan on jäänyt roikkumaan siihen asti kunnes "joku muu" korjaa ne ). --Zache 13. elokuuta 2010 kello 09.18 (EEST)

Jos laitettaisiin luokkaan myös luettelo linkeistä uusien ehddotusten keskustelusivuille aikajärjestyksessä, uusimmat aina pohjalle, ja linkit poistettaisiin sitä mukaa kuin konsensuksia syntyisi puoleen tai toiseen... Ylimmät listassa olisivat sitten niitä vanhimpia. Siihen voisi virittää pikkuisen päiviä laskevan mallineenkin, joka voisi vaikka vaihtaa väriä kun viikko olisi täynnä. Pitke 28. syyskuuta 2011 kello 16.55 (EEST)

Tulevat aiheet

Viking XXXX:n arviointikeskusteluun viitaten, olisi hyvä saada konsensus tähänkin: Hyväksytäänkö sellasia artikkeleita lupaaviksi, jotka kattavat artikkelin nykytilan hyvin, mutta joista tulee myöhemmin paljon lisätietoa (mm. tulevat videopelit, tapahtumat, jne.? Itse olen ehdottomasti hyväksymisen kannalla; tulevasta aiheesta etsitään usein paljon tietoa (=laadukas artikkeli jota luetaan paljon) ja artikkelin voi aina laittaa myöhemmin uudelleen arviointiin mikäli sitä ei ole päivitetty tapahtuman jälkeen ajantasalle.-Henswick 1. marraskuuta 2010 kello 17.55 (EET)

Minä ainakin olen saanut sen kuvan, että lupaavan artikkelin ei tarvitse olla "valmis", vaan se voi ja saa kehittyä sitä mukaan kuin uutta tietoa tulee. --MiPe ^(wikinät) 1. marraskuuta 2010 kello 18.00 (EET)

Henswick yllytti minua tätä pohtimaan, joten esitän muutamia (sekalaisia) mietteitä. Mielestäni olisi syytä kiinnittää huomiota siihen, minkälainen asema tulevalla ja vielä puuttuvalla tiedolla on ja kuinka suuri päivitystarve on. Eli jos tulevalla tiedolla on erittäin merkittävä osuus aiheen kannalta ja artikkelia on päivitettävä tiuhaan niin sitä ei pitäisi hyväksyä lupaavaksi (esim. kilpailut, kuten ainakin vielä lupaavan statusta vaille jäänyt Eurovision laulukilpailu 2011, joka tapahtumana keskittyy semifinaaleihin ja loppukilpailuun). Sama koskisi mielestäni myös tulevia tapahtumia, elokuvia, albumeja jne., joiden toteutumisesta saa täyden varmuuden oikeastaan vasta kun ne ilmestyvät tai tapahtuvat. Tästä esimerkiksi voisi ottaa Mannerheim-elokuvan - jos se olisi artikkelina lupaavan tasoinen niin hyväksyisin sen lupaavaksi vasta kun ensi-ilta on varma tai koko projekti on peruutettu.

Toisaalta 16-vuotias Dakota Blue Richards vaikka jokainen tajuaa, että hänen uransa on vasta aluillaan - päivitystarve on kuitenkin pieni ja siksi kelpaa jo näin varhaisella iällä lupaavaksi.

Isoissa rakennusprojekteissa puolestaan itse rakentamisvaihe on oikeastaan se kaikkein mielenkiintoisin - käyttöönotto saa paljon julkisuutta, mutta on artikkelin kannalta usein varsin lyhyt, ja itse käyttö on varsin arkista ja tapahtumaköyhää.

Eli jos tulevan aiheen vastaanotto tai tulos on erittäin merkittävä, en vielä hyväksyisi lupaavaksi, koska aiheesta ei ole vielä kaikkea oleellista tietoa saatavilla tai sitä joudutaan päivittämään niin tiuhasti, että artikkelin lupaavuutta pitäisi oikeastaan arvioida erittäin pian uudestaan.

Vielä lyhyemmin: mitä suurempi päivittämistarve, sitä vähemmän mahdollisuuksia lupaavaksi artikkeliksi.--Nedergard 2. marraskuuta 2010 kello 10.29 (EET)

Nedergard sanoi loistavasti. Mielestäni on täysin ok, että urheilijoista, joiden aktiiviura ei ole päättynyt, voidaan tehdä lupaava artikkeli. Jos artikkelia ei kuitenkaan päivitetä ajantasalle, voidaanhan status arvioida uudestaan. Tieto kasvaa ajan mittaan, jos artikkeli täyttää arviointihetkellä kriteerit (perustiedot), mielestäni se on sopiva lupaavaksi. Tapauskohtainenhan tämä tietenkin on. --Lakritsa 2. marraskuuta 2010 kello 13.16 (EET)

Hyviä ajatuksia Nedergardilta. Voisiko ajatella kriteeriksi, että jos artikkeliin sopii malline Malline:Tuleva X, sen olennainen osa puuttuu, eikä sitä siten voi hyväksyä lupaavaksi? --Ulrika 2. marraskuuta 2010 kello 13.30 (EET)

Itseasiassa lievennän vähän näkökantaani Nedergardin kommenttien ansiosta. Siis tottakai joku Euroviisut on sellainen mille ei kovin helposti voi etukäteen statusta myöntää, mutta esimerkiksi videopelit & elokuvat (etc.) saa hoidettua julkaisun jälkeen lisäämällä lyhyen (lähes aina lähteettömän) juonikuvauksen ja jotain vastaanotosta. Itse pitäisin yhtenä mahdollisuutena tälläisissä artikkeleissa (Älkää nyt yleistäkö yhtään laajempiin kokonaisuuksiin kuten Euroviisut) mallinetta, joka lisäisi artikkelin arviointiluokkaan uudelleen heti (Tai muutaman päivän) tapahtuman jälkeen, jolloin artikkelin muokkaaja ikäänkuin "pakotetaan" päivittämään artikkelia pian tapahtuman jälkeen jottei sen sisältö vanhene.-Henswick 2. marraskuuta 2010 kello 18.47 (EET)

Kovin on kiire

Artikkeli Armáthia luotiin 4. marraskuuta 2010 kello 00.39 ja merkittiin lupaavaksi 4. marraskuuta 2010 kello 21.44. Kovin on näillä olematon arviointiaika. --J 4. marraskuuta 2010 kello 21.59 (EET)

Joku vuorokauden minimiaika olisi kyllä ihan jees (Yhtään pidemmällä itsestäänselvät artikkelit jäävät vain pyörimään luokkaan). Itse en kyllä vasta kolmella kannatusäänellä lähtisi 21 tunnin jälkeen arkistoimaan.-Henswick 4. marraskuuta 2010 kello 22.23 (EET)

Hymyilytti tuossa äsken, kun eilen tähän aikaan en edes ollut suunnitellut kirjoittavani tuosta paikasta. Ja nyt se on jo lupaava artikkeli. Itse olisin pitänyt artikkelia vielä ainakin huomisen tuolla pyörimässä, vaikkakin artikkelilla oli neljä kannattajaa ja todella olematon määrä vastustajia. Roquai 4. marraskuuta 2010 kello 22.45 (EET)

En älynnyt että oli samana päivänä pistetty arkistoon. Yleensä kestää viikko ennen kuin noin monta ääntä tulee. J.K Nakkila 11. marraskuuta 2010 kello 10.31 (EET)