Karl von Reichenbach

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Karl Freiherr von Reichenbach
Vapaaherra Karl von Reichenbach
Vapaaherra Karl von Reichenbach
Syntynyt 12. helmikuuta 1788
Stuttgart, Saksa
Kuollut 12. helmikuuta 1788 19 (ikä 229)
Leipzig, Saksi
Tutkimusala kemia, geologia, metallurgia, luonnonhistoria, teollisuus, filosofia
Tutkinnot Tübingenin yliopisto
Tunnetuimmat työt parafiini, synteettiset väriaineet, fenoli, od-voima

Karl Ludwig Freiherr von Reichenbach (12. helmikuuta 1788 Stuttgart19. tammikuuta 1869 Leipzig[1]) oli huomattava saksalainen kemisti, geologi, metallurgi, luonnontieteilijä, teollisuusmies ja filosofi, arvostetun Preussin tiedeakatemian jäsen. Hänet tunnetaan parhaiten eräiden tervasta eristettyjen, taloudellisesti merkittvien kemikaalien kuten eupionin, parafiinin, ensimmäisten synteettisten väriaineiden sekä fenolin löytäjänä. Viimeisinä vuosinaan hän kuitenkin omistautui tutkimaan olettamaansa mutta todistamatonta, kaikista elävistä olennoista muka lähtevää sähkön, magnetismin ja lämmön yhdistävää energiakenttää, jota hän sanoi Od-voimaksi.[2]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reichenbach opiskeli Tübingenin yliopistossa ja suoritti siellä filosofian tohtorin tutkinnon.[2] Kuudentoista vuoden iässä hän sai ajatuksen, että Etelämeren saarille olisi perustettava uusi saksalainen valtio, ja hän omistautui tälle hankkeelle kolmen vuoden ajan.[2]

Myöhemmin hänen huomionsa keskittyi tieteen teollisiin sovelluksiin.[2] Hän vieraili monissa tehtaissa ja metallurgisissa laitoksissa Ranskassa ja Saksassa ja perusti ensimmäisen nykyaikaisen metallurgia-alan yhtiön, jolla oli omat työpajansa Villingenissä ja Hausachissa Schwartzwaldin alueella Etelä-Saksassa[2] sekä myöhemmin Badenissa.

Tieteelliset saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reichenbach suoritti tieteellisiä tutkimuksia monilla aloilla. Ensimmäinen Itävallassa ilmestynyt geologinenen monografi oli hänen artikkelinsa Geologische Mitteilungen aus Mähren vuodelta 1834.[2]

Hänen asemansa laajan kemianteollisuutta, raudan jalostusta ja koneiden valmistusta harjoittaneen yhtiön johdossa kreivi Hugon alaisuudessa soi hänelle erinomaisen mahdollisuuden johtaa laaja-alaista kokeellista tutkimusta. Vuosina 1830–1834 hän tutki tuotteita, joita saadaan tislaamalla orgaanisia aineita kuten kivihiili- ja puutervaa ja löysi useita arvokkaita hiilivety-yhdisteitä kuten kreosootin, parafiinin, eupionin, antiseptisenä aineena tunnetun fenolin, synteettisenä väriaineena käytetyn pittacalin, hajuvesissä käytetyn picamarin, capnomorin ja lukuisia muita. Eupionilla Reichenbach tarkoitti niiden hiilivetyöljyjen seosta, jota nykyisin sanotaan parafiiniksi tai hiiliöljyiksi. Tätä ainetta koskevassa tutkielmassaan hän arveli sen saavan suuren taloudellisen merkityksen, jos keksittäisiin keino, jolla sitä voitaisiin eristää halvalla luonnon bitumiyhdisteistä.[2]

Reichenbach tutki myös kasvitiedettä. Kasvien tieteellisten nimien yhteydessä hänen auktorilyhenteensä on C.Rchb.[3]

Maamagnetismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Reichenbach täydensi aikaisempien tieteilijöiden kuten Galileo Galilein tutkimuksia. Galilei uskoi, että Maan akseli oli magneettisesti yhdistetty johonkin universaaliseen voimakeskukseen ja päätellyt, että maamagnetismi aiheutui magneettisesta raudasta, jota voitiin löytää meteoriiteista. Reichenbach sen sijaan päätteli, että meteoriitit ja planeetat ovat samaa ainetta ja että meteoriitin koosta riippumatta sillä voi olla magneettiset navat. Tämän tiedeyhteisö saattoi 1800-luvulla vakuuttavasti vahvistaa.[4]

Od-voima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Od-voima

Vuonna 1839 Reichenbach vetäytyi teollisuudesta ja siirtyi tutkimaan ihmisen hermoston sairauksia. Hän tutki neurasteniaa, unissakävelyä, hysteriaa ja fobioita uskoen tiedonantoihin, joiden mukaan Kuu vaikutti näihin. Haastateltuaan monia potilaita hän sai suljetuksi pois mahdollisuuksien joukosta monia epäiltyjä syitä ja hoitomenetelmiä, mutta päätteli, että henkilöt, joiden aistit olisivat epätavallisen teräviä, olivat erityisen alttita tällaisille taudeille. Näitä henkilöitä hän nimitti "sensitiivisiksi".

Franz Anton Mesmerin töiden innoittamana hän esitti hypoteesin, että ulkoiset sähkömagneettiset kentät vaikuttaisivat näihin tiloihin, mutta lopulta hänen tutkimuksensa sai hänet olettamaan uuden imponderaabelin voiman, joka liittyi magnetismiin ja jonka hän uskoi lähtevän useimmista aineista. Se oli eräänlainen "elämän prinsiippi", joka läpäisi ja yhdisti kaikki elolliset olennot. Tälle vitalistiselle voimalle hän antoi nimen Od.[5]

Reichenbachin ajatukset populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brian Keaneyn fantasiaromaanissa The Hollow People (2006) sen henkilöt käyttävät hyväkseen odylistä voimaa, unesta heräämisen yhteydessä saatavaa energiaa.

Reichenbachiin ja hänen Od-voimaansa viitataan pelissä "Amnesia: A Machine for Pigs".

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Carl Reichenbach

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Dr. Karl Ludwig Freiherr von Reichenbach Stuttgartin kaupunki. Viitattu 18.8.2016.
  2. a b c d e f g ”Reichenbach, Karl von”, The New American Cyclopedia, 14. osa (Prior – Shoe). D. Appleton & Company, 1863. Teoksen verkkoversio.
  3. The International Plant Name Index Viitattu 18.8.2016.
  4. Sidney Billing: Scientific materialism and ultimate conceptions, s. 355. Bickers and Son, 1879. Teoksen verkkoversio.
  5. Gerry Vassilatos: Lost Science. Adventures Unlimited Press, 2000. ISBN 978-0-932813-75-6.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]