Kari A. Hintikka

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kari A. Hintikka suomenkielisen Wikipedian juhlaseminaarissa Helsingissä maaliskuussa 2007

Kari A. Hintikka on ammatiltaan erityisasiantuntijana Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:ssä (Tieke). Hän on kirjoittaa kolumneja tietotekniikka-alan lehtiin (mm. Mikrobitti Tietoviikko sekä myös Ylioppilaslehti ja Helsingin Sanomat) julkaisuihin. Ja on myös kokeillut lyhyttä tieteisfiktiota (mm. Tähtivaeltaja-lehteen).[1]

Hintikka on myös organisoinut kansainvälisen performanssi-taiteilija Stelarcin käynnit Suomessa.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hintikka valmistui vuonna 1998 Taideteollisesta korkeakoulusta Taiteen maisteriksi (MA in New Media -koulutusohjelmasta) ja on valmistellut vuodesta 2005 alkaen väitöskirjaansa Jyväskylän yliopiston sosiologian laitoksella aiheesta verkkovoima.[1]

Julkaisut[1][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Web 2.0 - johdatus internetin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. TIEKE, 2007.
  • Tarkka & Hintikka & Salminen: Digi-tv kansalaisvaikuttamisen kanavana. LVM, VM, OM, TIEKE, 2005.
  • Julkisen hallinnon palvelut ja mahdollisuudet digitaalisessa televisiossa. LVM, VM, TIEKE, 2003.
  • Internet 2000 (kokoomateos). Edita, 2000.
  • Puheenvuorojen kirjasto 2 (toim.). Sitra julkaisusarja 213, 1999.
  • Internet 1999 (kokoomateos). Edita, 1999.
  • Puheenvuorojen kirjasto 1 (toim.). Sitra julkaisusarja 186, 1998.
  • Porttikivi, A. & Hintikka, K. A.: Internet 1997 - tiedon etsijän ja tuottajan opas. Edita, 1997.
  • Metsämäki, M. & Kojo, I. & Hintikka, K. A.: Virtuaaliympäristöjen suunnitteluopas. Edita, 1997.
  • Tarkka & Hintikka & Mäkelä (toim.): Johdatus uuteen mediaan. Edita, 1996.
  • Porttikivi, A. & Hintikka, K. A.: Internet 1995 - tiedon etsijän ja tuottajan opas. Edita, 1995.
  • Virtuaalinen tila - julkinen olohuone. Painatuskeskus, 1994.
  • Internet 1994 - kalastusta tietoverkolla. Edita, 1994.
  • Tieto - neljäs tuotannontekijä. Painatuskeskus, 1993. (Suomen ensimmäinen tietokirja, joka oli saatavilla maksuttomasti internetistä[2])
  • Maailma modeemin takana - tietoverkkopalvelut Suomessa. Liikenneministeriö / Painatuskeskus, 1992.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.