Kanta-Hämeen vaakuna

Kanta-Hämeen vaakuna on Kanta-Hämeen maakunnan heraldinen tunnus. Sisäministeriön vuonna 1963 vahvistama vaakunaselitys kuuluu: "Punaisessa kentässä kävelevä kultainen ilves, jonka korvatöyhdöt mustat; saatteena ilveksen yläpuolella kolme kuusisakaraista tähteä ja alapuolella neljä ruusua sijoitettuina 1:3; kaikki hopeaa. Kilven päällä herttuakunnan kruunu."^[1] Erotukseksi Hämeen historiallisen maakunnan vaakunasta nykymaakunta ei käytä vaakunan päällä herttuakunnan kruunua.

Hämeen vaakuna

Hämeen historiallisen maakunnan vaakuna.

Ensimmäinen tunnettu Hämeen tunnus on vuodelle 1326 ajoitettu sinetti, johon on kuvattuna ristiinnaulittu Kristus kuunsirpin ja tähden kera.

Häme sai varsinaisen vaakunan vuonna 1560 Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan hautajaisissa ja se on myös kuvattuna muiden Suomen herttuakunniksi katsottujen maakuntien, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Karjalan, ohella kuninkaan hautamuistomerkissä Uppsalan tuomiokirkossa. Vaakunan ilveksen on katsottu kuvaavan alueen runsasta ilveskantaa, sekä eläimen metsästyksen tärkeyttä keskiajalla. Ilvestä ympäröivät tähdet ja ruusut on todennäköisesti lisätty ajan tavan mukaan täyttämään kilven tyhjiä kohtia, ja vanhemmista malleista ne puuttuvat toisinaan kokonaan.^[2]

Sisäasiaministeriö vahvisti vaakunan heraldisen selityksen heraldikko Ahti Hammarin mallin pohjalta 24.1.1963. Suomen nykymaakuntien tullessa virallisiksi aluehallinnon yksiköiksi 1990-luvulla Hämeen liiton toimialueesta muodostettiin Kanta-Hämeen maakunta, joka otti tunnuksekseen heraldikko Juhani Vepsäläisen suunnitteleman mallin vaakunasta.^[3]

Hämeen isännänviiri

Vaakunaa käytettiin osana Hämeen, Keski-Suomen ja Mikkelin läänien vaakunoita vuosina 1962–1997, sekä osana Etelä-Suomen läänin vaakunaa vuosina 1997–2009. Hämeen ilves on aiheena Heinolan, Janakkalan, Mäntän ja Vanajan kunnanvaakunoissa, sekä heraldikko Gustaf von Numersin vuonna 1955 suunnittelemassa Lounais-Hämeen epävirallisessa seutuvaakunassa.

Maakuntavaakunan värit esiintyvät myös Hämeen perinteisessä valko-punaisessa isännänviirissä.

Kanta-Hämeen lippu

Suomen lipun 100-vuotispäivänä 28.5.2018 Kanta-Hämeen maakuntavaltuusto julkaisi maakunnan vaakunan ohelle myös ilvesaiheisen maakuntalipun, jonka on suunnitellut Ahti Hammarin vaakunamallin pohjalta heraldikko Tuomas Hyrsky.^[4] Lipussa on punaisella kentällä kultainen ilves, mutta vaakunan hopeiset tähdet on siirretty yläpuolelta ilveksen eteen ja ruusut eläimen alta sen taakse lipun kokonaisuuden tasapainottamiseksi. Lipun virallinen naulaus suoritettiin 25 maakuntavaikuttajan toimesta Hämeen linnassa 4.2.2019.^[5] 26. huhtikuuta 2021 Kanta-Hämeen maakuntavaltuusto valitsi joulukuun 21. päivän Kanta-Hämeen lipun viralliseksi maakunnalliseksi liputuspäiväksi. Päivä perustuu Hämeen ilvestunnuksen ensimmäiseen esiintymiseen Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan hautajaisissa 21.12.1560.^[6]

Galleria

Hämeen sinetti vuodelta 1326.
Hämeen vaakuna vuoden 1562 teoksessa Armorial suédois. Ranskan kansalliskirjasto, Pariisi.
Hämeen vaakuna Kustaa Vaasan hautamuistomerkissä vuodelta 1583.
Kankainen Hämeen vaakuna Kaarle X Kustaan hautajaisista vuodelta 1660.
Maakunnan vaakuna Hämeen rykmentin lipussa 1720-luvulta.
Suomen suuriruhtinaskunnan aikainen Hämeen läänin vaakuna vuodelta 1899.
Hämeen ilves vuoden 1943 postimerkissä.
Hämeen vaakuna osana Hämeen läänin vaakuna 1962-1997.
Hämeen vaakuna osana Etelä-Suomen läänin vaakunaa 1997–2009.