Kangaskylä (Reisjärvi)

Kangaskylä on Reisjärven kylä, joka sijaitsee kunnan keskustaajamasta noin 10 kilometriä Sieviin päin, seututien 760 varrella. Vuonna 2004 kylässä oli noin 250 asukasta ja 104 taloutta. Kylä sijaitsee Kangaspäänjärven ja Norssinjärven ympärillä, jotka ovat myös tärkeitä kesäasuntoalueita. Kylän viljelymaisema on luokiteltu Suomessa valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi.

Historia

Asutuksensa puolesta Kangaskylä ei ole tyypillinen pohjalainen kylä, vaan se on saanut vaikutteita sekä Savon että Pohjanmaan kulttuurialueilta. Ensimmäiset savolaiset uudisasukkaat asuttivat Reisjärven aluetta 1550-luvulta alkaen. Antti Pesoinen asettui asumaan nykyisen Kangaspäänjärven alapäähän ja hänen lähistölleen asettui asumaan myös tämän veli Paavo Pesoinen. Paavo Pesoisen talon nimeksi tuli Puurula 1600-luvulla tuolloisen isännän nimen mukaan. Molemmat talot, Pesola ja Puurula, ovat kylällä olemassa edelleen samannimisinä.

Kangaskylän mäkiasutuksen tyyli on itäsuomalaista, kun taas alun perin toisiaan lähelle, rivikylämäisesti rakennetut talot liittyvät enemmän länsisuomalaiseen perinteeseen. Vuonna 1844 toimeenpantu isojako sääteli asutuksen leviämistä ja sen aikana kylään määriteltiin kuuluvaksi 33 kantataloa. Kokonaisuudessaan asutuksen ryhmittely jäi muistuttamaan länsisuomalaista rivikylää, jossa rakennukset ryhmittyivät yhtenäisiksi ja usein tiiviiksi riveiksi joen ja tien varsille. Isojaon määrittelemät 33 kantataloa jakautuivat edelleen pienemmiksi tiloiksi ja niistä erotettiin usein itsenäisiksi tiloiksi rinnastettavissa olevia palstatiloja. Tiloja asutti talollinen suurperheineen, johon saattoi kuulua kaksikin veljestä vaimoineen, lapsineen, vanhempineen, renki, piika ja jopa taloon majoitettua irtainta väkeä.

1900-luvulle tultaessa kylän kokonaisväkiluku oli 811, josta talollisia oli 500, torppareita 57, mäkitupalaisia 104 ja muuta "irtainta väkeä" 150 henkeä. Tilaton väestö oli enimmäkseen työtöntä ja kylältä, muun Keski-Pohjanmaan tapaan, muutti paljon väkeä Pohjois-Amerikkaan. 1900-luvun alussa Amerikkaan muuttaneita oli 91 henkilöä, seuraavien kymmenen vuoden aikana 107 ja vuosina 1911–1920 siirtolaisiksi kylältä lähti 142 henkeä.

Vuoden 1918 laki sekä vuoden 1922 Lex Kallio oikeuttivat irtaimen väestön saamaan maata, mutta torpparien ja mäkitupalaisten itsellistyminen jatkui kylällä pitkään, jopa 1930-luvulle saakka. Vuokraviljelmien itsenäistyttyä kylän sosiaalinen rakenne muuttui tasa-arvoisemmaksi. Vuonna 1940 kylällä asui 934 henkeä ja suurin osa asukkaista asutti omia pienviljelmiään. Maatalouden lisäksi pientiloilla harjoitettiin lukuisia sivuelinkeinoja ja kyseisenlaista monitoimitaloutta kesti seuraavat 20 vuotta.

Kangaskylän väestömäärä kääntyi laskuun 1960-luvulla maatalouden kannattavuuden heikkenemisen myötä. Muuttoliike suuntautui tällä kertaa Etelä-Suomeen sekä Ruotsiin. Vuonna 1986 kylällä asui enää 555 asukasta, joista kaksi kolmannesta harjoitti maa- ja metsätaloutta. Vuonna 1916 toimintansa aloittanut Kangaskylän koulu lakkautettiin lukuvuoden 2009–10 alusta lähtien Reisjärven kunnan 20.5.2008 tekemällä päätöksellä ja sen 25 oppilasta siirrettiin Leppälahden ala-asteelle.

Maisema ja luonto

Reisjärven keskikylältä Kangaskylälle tultaessa keskikylän harjuselänne alkaa mataloitua ja maisemakuvassa alkaa korostua järvien ranta-alueiden viljelysmaiden ja asutuksen muodostuma kulttuurimaisema. Kangaskylän vesiluonnolle ja maisemalle tärkeitä elementtejä ovat Norssinjärvi ja Kankaanpäänjärvi, josta lähtevä pieni Kotijoki laskee Kiljanjärveen. Järviä ympäröivät suoalueet, ja soilta ja niillä olevilta lammilta laskee järviin useampiakin puroja. Kylän alueella sijaitsevat myös Pesokankaan pohjavesialue sekä Paavolanharjun vedenottamo.

Elinkeinot

Tärkein elinkeino on maa- ja metsätalous, joista elantonsa saa yli puolet kyläläisistä. Aktiivisia maatiloja kylällä oli 15 vuonna 2004. Maatilat keskittyvät enimmäkseen maidon- ja lihantuotantoon. Työväestöstä lähes kolmannes saa elantonsa palveluammateista ja teollisuuden palveluksessa työskentelee noin viisi ja kaupan, liikenteen ja rakennustoiminnan parissa kolmisen prosenttia. Suurin osa työskentelee Reisjärvellä, mutta työssä käydään myös muun muassa Sievissä, Ylivieskassa, Toholammilla ja Nivalassa. Kylällä on myös pari kolme pienyritystä.

Harrastus- ja virkistystoiminta

Tärkein kylällä toimiva virkistys- ja kylätoimintayhdistys on Kangaskylän Maaseutuseura, jossa toimivat myös Maaseutunaiset-jaosto, maatalousjaosto sekä ympäristöjaosto. Yhdistyksessä on 104 jäsentä, ja se järjestää erilaista virkistys- ja vapaa-ajan toimintaa sekä kylän kehittämiseen liittyvää hanketoimintaa. Kylässä on myös Ranta-Puurulan kotiseutumuseo, jonka kokoelmissa on Reisjärven, Kangaskylän sekä Puurulan suvun esineistöä 1700-luvulta lähtien. Kylän läpi kulkee myös Kalajokivarren pyöräily- ja patikointireitti.

Kirjallisuus

• Anneli Meriläinen: Reisjärven Kangaskylä 1900-luvulla, s. 95–145. (toim.) Juha Maijala, Reisjärven kirja; JYY:n kotiseutusarja N:o 26. Jyväskylä/Reisjärvi: Reisjärven kunta, 1987. ISBN 951-99843-2-1.

Aiheesta muualla

Kangaskylän sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)