Kalle Hagert
Kaarlo ”Kalle” Hagert (16. joulukuuta 1911 Pietari – 5. heinäkuuta 1970 Helsinki)[1] oli suomalainen liikemies. Romanitaustaisen Hagertin perhettä kutsuttiin 1950-luvulla ”mustalaisten kuninkaallisiksi”.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalle Hagert syntyi vuonna 1911 Pietarin Rääpyvässä Ida Maria ja Pekka Hagertin vanhimpana lapsena. Vuonna 1914 perhe muutti Laatokan Karjalan Salmille. Jatkosodan aikana Hagert palveli rakuunana vuonna 1941 Rukajärvellä. Reserviin päästyään Hagert muutti Poriin, jossa hän työskenteli pika-ajurina. Vuonna 1950 Hagert asettui puolisoineen Helsinkiin, jossa hän perusti useita liikeyrityksiä ja johti omistamaansa Kaitarannan tallia.[2] Hagert omisti myös tunnettuja ravihevosia, kuten kahdesti kuningatarkilpailuun osallistuneen Reippaan-Liisan.[3] Vuonna 1965 Hagertit muuttivat Ruotsiin, josta he palasivat takaisin Suomeen keväällä 1969. Kalle Hagert kuoli Helsingissä heinäkuussa 1970. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle.[2]
Kalle Hagertin elämäkerta julkaistiin vuonna 1976 WSOY:n kustantamassa Legenda jo eläessään -sarjassa.
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kalle Hagertin puoliso oli Sortavalassa syntynyt Elli Maria Blomerus (1909−1986), jonka kanssa hän avioitui 1943.[4] Yksi heidän lapsistaan oli Allan Hagert.[2] Perhe asui Helsingin Vallilassa Vallilantie 20:ssa olleessa talossa, jota myöhemmin kutsuttiin Hagertin taloksi. Talo paloi vuonna 1995.[5]
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saarto, Tuula: Kalle Hagert, legenda jo eläessään. Helsinki: WSOY, 1976. ISBN 951-00771-1-9.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kaarlo Hagertin kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat, 7.7.1970, s. 2. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 13.10.2017.
- ↑ a b c Antturi, Eero: ”Mustalaiskuningas Kalle Hagert”, Näky raamatullisesta seurakunnasta : Helsingin Saalem-seurakunta 60 vuotta, s. 46. Somero: Saalem-lähetys, 1988. ISBN 951-96116-0-6.
- ↑ Rautalin, Sessa: HS 50 vuotta sitten. Mustalaiskuninkaan auto ”jäätyi” Kuopion markkinoille (vain tilaajille) 29.1.2010. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.1.2010.
- ↑ Kuolleita. Helsingin Sanomat, 13.3.1986, s. 18. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 3.8.2022.
- ↑ Vallilan palaneen romutalon sopimus irtisanottiin Tulen jäljet yhä korjaamatta, vuokrarästejä monelta vuodelta Helsingin Sanomat. 17.1.1996. Viitattu 13.4.2024.