Jussi Parviainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Jussi Parviainen
Jussi Parviainen.jpg

Jussi Parviainen huhtikuussa 2011.

Elämä
Syntynyt
View and modify data on Wikidata (66 vuotta) [1]
Syntymänimi
Jussi Tapani ParviainenView and modify data on Wikidata

Jussi Tapani Parviainen (s. 15. elokuuta 1955 Kuhmo) on suomalainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, dramaturgi, ohjaaja ja tuottaja.[2] Lapsuudessaan Parviainen osallistui jehovan todistajien toimintaan.[3] Suhde uskontoon on Parviaisen tuotannon toistuva teema.[4] Jussi Parviainen on yrittäjäperheestä, hänen isänsä oli huonekalukauppias.[5][6]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Parviainen opiskeli 1970-luvun alkupuolella körttihenkisessä Kainuun Opistossa Paltamossa.[7][8] Hän aloitti opinnot Teatterikorkeakoulussa dramaturgilinjalla 1977.[9] Hänen merkittävimmät kirjoittamansa näytelmät ovat vuonna 1982 Ylioppilasteatterissa esitetty Diletantti; Jumalan rakastaja, joka tuli ensi-iltaan Ryhmäteatterissa vuonna 1983, sekä Valtakunta, jota esitettiin Intiimiteatterissa vuonna 1984.[10] Teokset ovat luonteeltaan avainnäytelmiä ja kertovat Juska Paarma -nimisestä hahmosta.[10]

Parviainen toimi Teatterikorkeakoulussa myös dramaturgian vt. lehtorina vuosina 1983–1987 Jouko Turkan ollessa aluksi näyttelijätyön ja sittemmin dramaturgian professori.[4] Jumalan teatteri -nimeä käyttäneen Teatterikorkeakoulun opiskelijaryhmän esitys Oulun kaupunginteatterissa 17. tammikuuta 1987 johti keskusteluun Teatterikorkeakoulun opetuksesta. Opetusministeri Gustav Björkstrand esitti Jouko Turkan ja Jussi Parviaisen irtisanomista. Parviainen irtisanoutui.[11] Myöhemmin hän on arvioinut selkkauksen pilanneen teatteriuransa.[12]

Parviainen on toiminut myös esiintymiskonsulttina ja bloggaajana sekä tuottanut ohjelmia ja kirjoittanut sketsejä televisiolle. Pekka Lehto ohjasi vuonna 1990 Parviaisen avioeroa käsittelevän dokumentaarisen elokuvan Yksinteoin. Sen kävi elokuvateattereissa näkemässä 8 000 katsojaa[13].

Maria Roihan kirjoittama elämäkertateos Jussi Parviainen – Jumalan rakastaja julkaistiin maaliskuussa 2018.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jussi Parviainen on ollut naimisissa neljä kertaa ja hän on neljän lapsen isä. Ensimmäinen poika Janne on suhteesta kansankorkeakoulun opiskeluajalta.[14] Hänen ensimmäinen aviovaimonsa oli näyttelijä Riitta Havukainen 1979–1981.[15] Toinen vaimo 1985–1989 oli myös näyttelijä, Sanna-Kaisa Palo, jonka kanssa Parviaisella on kaksi lasta Onni ja näyttelijä Emmi Parviainen. Kolmas vaimo vuonna 2000 oli urheilija Satu Ruotsalainen, jonka kanssa Parviaisella on vuonna 2001 syntynyt tytär Peppi. Pari erosi vuonna 2004.[16][17]

Neljäs vaimo oli Parviaista 36 vuotta nuorempi 19-vuotias Saana Uimonen, jonka kanssa avioliitto kesti vain kaksi viikkoa elokuussa 2011.[18][19] He olivat tavanneet alle kuukausi aikaisemmin, kun Parviainen etsi sosiaalisesta mediasta päähenkilöä elokuvaansa "Kelpaanko teille". Uimonen oli osallistunut Miss Helsinki kauneuskisaan.[20]

Vuonna 2013 Parviainen pahoinpideltiin sairaalakuntoon. Hän kärsi pahoinpitelyn seurauksena jälkeen muisti- ja tasapaino-ongelmista.[21] Vuonna 2015 Parviainen jäi työkyvyttömyyseläkkeelle ja hän on ollut vanhuuseläkkeellä vuodesta 2019 lähtien.[22]

Parviainen sai elokuussa 2019 viiden kuukauden ehdollisen tuomion ex-puolisonsa pahoinpitelystä ja ampuma-aserikoksesta. [23]

Vuonna 2020 Parviainen pääsi pääosin vuosina 2001–2006 syntyneen 400 000 euron velan velkajärjestelyyn.[24]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Diletantti 1982
  • Valtakunta 1983
  • Jumalan rakastaja 1984
  • Akka 1986
  • Rikas 1987
  • Sänky 1987
  • Nouseva luokka 1988
  • Suojelusenkeli 1992
  • Moniminä eli Kuolematon 1994

Elokuvat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuunnelmia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Selvänäkijä 1991
  • Pimeyden rakenne 1992
  • Armo 2015

Muuta radiotuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tv-tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yökyöpeli (tv-viihdeohjelmasarja) 1983–1984
  • Luonteita (henkilökuvasarja) 1988
  • Aaveita ja valkoisia valheita (tv-draamasarja) 1988
  • Konstan Pylkkerö (tv-draamasarja) 1993
  • Tsa-tsa-tsaa (sketsiviihdesarja) 1993–1994
  • Uimakoulu (tv-sketsiviihdesarja) 1995
  • Rakkauden tanssi (tv-sarja) 1997
  • Turkka & Turkka (talk-show) 1997–1998
  • Jukka Puotilat Show (imitaatio- ja sketsiviihdesarja) 1998
  • Elina, mitä mä teen (tv-musikaalisarja) 1999
  • Kultajukka (imitaatio- ja sketsiviihdesarja) 1999
  • Kultajukka ja kumppanit (imitaatio- ja sketsiviihdesarja) 2000
  • Itse valtiaat (tv-viihdeohjelmasarja) 2002

Kirja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Parviainen, Jussi: Hybris: dramaturgian filosofia. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-30369-0.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. (cs) ČSFD, View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  2. Matilainen Ville: Jussi Parviaisen metodi Elävä arkisto. 26.9.2011. Yle.
  3. Jussi Parviainen Hän-henkilökuvassa: "Pidän totuuden rajalla kiikkumisesta" - Suomenkuvalehti.fi Suomenkuvalehti.fi. 20.9.2011. Viitattu 5.9.2017.
  4. a b Jussi Parviainen saarnasi tulisieluisesti Jehovan todistajille, pumppasi itsensä hormoneilla lihaksikkaaksi ja putosi nopeasti suosionsa huipulta – nyt hän on valmis palaamaan julkisuuteen Jeesuksena Helsingin Sanomat. 2.9.2017. Viitattu 5.9.2017.
  5. Arkkipiispakin piti Jussi Parviaista perkeleen kätyrinä – Teatterin kohusankaria on välillä kohdeltu luovana nerona, välillä loppuun ajettuna viihdekoneena Aamulehti. 18.4.2018. Viitattu 18.3.2021.
  6. Arkkipiispakin piti Jussi Parviaista perkeleen kätyrinä – Teatterin kohusankaria on välillä kohdeltu luovana nerona, välillä loppuun ajettuna viihdekoneena Aamulehti. 18.4.2018. Viitattu 18.3.2021.
  7. Aake Kalliala uutuuskirjassa Parviaisen menestyksestä naismaailmassa: ”Jussi oli sen nussimishommansa kanssa ihan mahdoton” www.iltalehti.fi. Viitattu 18.3.2021.
  8. Jussi Parviaisen puuttuvat sivut - kulttuurihahmon nuoruudenystävä muistelee www.apu.fi. 20.3.2018. Viitattu 18.3.2021.
  9. Arkkipiispakin piti Jussi Parviaista perkeleen kätyrinä – Teatterin kohusankaria on välillä kohdeltu luovana nerona, välillä loppuun ajettuna viihdekoneena Aamulehti. 18.4.2018. Viitattu 18.3.2021.
  10. a b Jussi Parviainen ennen ja nyt - Harmagedon & Jumalan Rakastaja 2013 — Tyylit.fi Tyylit.fi. 14.8.2014. Viitattu 5.9.2017.
  11. Ulostetta yleisön päälle, teatterisota ja horkkanäyttelemistä – näistä kohuista Jouko Turkka muistetaan parhaiten Ilta-Sanomat. 3.8.2016. Viitattu 7.9.2017.
  12. Yksi epäonninen sattuma pilasi Jussi Parviaisen teatteriuran – seuraukset piinanneet 30 vuotta: ”Mietin, miksi nousen sängystä ylös” Ilta-Sanomat. 17.1.2017. Viitattu 7.9.2017.
  13. Yksinteoin. KAVI. Viitattu 5.9.2017.
  14. Aake Kalliala uutuuskirjassa Parviaisen menestyksestä naismaailmassa: ”Jussi oli sen nussimishommansa kanssa ihan mahdoton” www.iltalehti.fi. Viitattu 18.3.2021.
  15. Tällainen on ollut Jussi Parviaisen myrskyisä rakkauselämä – kohuliitto 19-vuotiaan kanssa, ex-vaimon ovela narautus pettämisestä... Ilta-Sanomat. 13.3.2018. Viitattu 18.3.2021.
  16. Jussi Parviainen elämäkertakirjassa: ”Satu Ruotsalainen ei hyväksynyt lapsiani perheeseen” www.iltalehti.fi. Viitattu 18.3.2021.
  17. Jussi Parviainen on ollut useasti naimisissa – muistatko kaikki nämä ex-vaimot? www.seiska.fi. Viitattu 18.3.2021. (englanniksi)
  18. Eeva-Kaarina Kolsi: Tällainen on ollut Jussi Parviaisen myrskyisä rakkauselämä – kohuliitto 19-vuotiaan kanssa, ex-vaimon ovela narautus pettämisestä... Ilta-Sanomat. 13.3.2018. Viitattu 27.8.2019.
  19. Julkisuuteen palannut Jussi Parviaisen kohumorsian Saana kirjoitti viime keväänä kolme laudaturia – näin hän sen teki Ilta-Sanomat. 1.8.2016. Viitattu 18.3.2021.
  20. Jussi Parviainen ja nuori rakas: Pikakihlat ja salamahäät! www.iltalehti.fi. Viitattu 18.3.2021.
  21. Juha Veli Jokinen: Jussi Parviainen menetti pahoinpitelyssä muistinsa iltalehti.fi. 10.06.2014. Viitattu 3.1.2020.
  22. Ohjaaja Jussi Parviainen pääsi velkajärjestelyyn – maksettavaa lähes 400 000 euroa Ilta-Sanomat. 15.7.2020. Viitattu 18.3.2021.
  23. Miikka Hujanen: Jussi Parviaisen pahoinpitelytuomio jää voimaan – löi ja kuristi naisystäväänsä Ilta Sanomat. 3.1.2020. Viitattu 3.1.2020.
  24. Ohjaaja Jussi Parviainen pääsi velkajärjestelyyn – maksettavaa lähes 400 000 euroa Ilta-Sanomat. 15.7.2020. Viitattu 18.3.2021.
  25. Parvianen, Jussi: Jussi Parviaisen neliosainen monologisarja kohtalon vastustamisesta. 4.7.2017. Yle. Viitattu 29.5.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ala-Kyyny, Juuso & Vesikko, Antti: ”Huutoja lasitalosta”, Jussi Parviaisen näytelmien Harmagedon - erään maailman loppu, Yksinteoin ja Yksinteoin 2 filmatisoinnit. Filmihullu 1/2016.
  • Ojatalo, Juha: ”Jussi Parviainen lataa: 'Haulikko on jonkinlainen metafora'”. Filmihullu 1/2016.
  • Roiha, Maria: Jussi Parviainen: Jumalan rakastaja. Helsinki: Tammi, 2018. ISBN 978-951-31-9194-8.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]