Juhani Syrjä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Juhani Uolevi Syrjä (s. 7. kesäkuuta 1943 Juupajoki) on suomalainen kirjailija.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syrjä kirjoitti ensimmäisen teoksensa Neitsytpojan työskennellessään Gummeruksella kustannusvirkailijana. Ennen kirjallista uraansa hän työskenteli muun muassa somistajana, tehdastyöläisenä, kartanpiirtäjänä ja mainostaiteilijana.

Esikoisteoksen päähenkilö on parikymppinen Pentti Saarinen, joka työskentelee TVH:n kovassa miesporukassa ja etsii samalla ominta miehuuttaan. Samantyyppisiä teemoja esiintyy Syrjän toisessa teoksessa Pakenijat, jossa kaksi erilaista nuorta miestä pakenee poliisia ja tutkailee sisintään.

Syrjän tuotannossa esiintyy toistuvasti omaelämäkerrallisia aineksia. Hän kuvaa usein omaa elämänpolkuaan etsiviä miehiä, joille kaikkein ilmeisimmät ratkaisut eivät suo henkistä tyydytystä. Luonnon ja työn merkitys on keskeisellä sijalla.[1]

Vuonna 1987 ilmestyneessä Omenatarhassa, joka oli Finlandia-palkintoehdokkaana, luonnon kuvaukseen kietoutuu vahva eroottinen motiivi. Romaanissa kuvataan kahta maalle lähes luontaistalouteen muuttavaa nuorta perhettä ja luonnonläheisen idyllin vähittäistä särkymistä. Kuikanpesässä esiintyy samantyyppisiä motiiveja kuin Omenatarhassa, tällä kertaa keski-ikäisen biologianopettajan näkökulmasta.

Syrjän tuotantoon kuuluu myös esseitä ja aforistisia kirjoituksia, joissa hän käsittelee suoremmassa muodossa samanlaisia teemoja kuin romaaneissaan: luonnon ja ihmisen suhdetta, miehen tehtävää, ihmisen luoman kulttuurin tilaa. Minotauros-teoksessa Syrjä käsittelee muun muassa psykoanalyyttisia näkemyksiä ja sadomasokistista viettiä oman elämänhistoriansa valossa.

Neljän romaanin mittainen Juho-sarja tunnetaan Juhani Syrjän teoksista luultavasti parhaiten. Syrjä on kirjoittanut romaanisarjan isänsä Juho Syrjän näkökulmasta. Ensimmäisessä romaanissa 18-vuotias Juho lähtee Suomen sisällissotaan ja siitä lähtien hänen elämäänsä kuvataan loppuun saakka. Romaanisarjaa on kiitetty muun muassa tarkasta työn kuvauksesta sekä yksilökohtaisesta näkökulmasta Suomen lähihistoriaan.

Juho-sarjan jälkeiset teokset Juhani 2002: kirjailijan päiväkirja sekä Matkalla Ruijassa on kirjoitettu läheltä päiväkohtaista arkea. Kirjailijan päiväkirjassa Syrjä kertoo päiväkirjamerkinnöin rehellisesti ja paikoin ironisesti sapattivuodestaan, joka kului paljolti luontoon liittyvien harrastusten parissa. Matkalla Ruijassa on kuvaus matkasta, jonka Syrjä teki vaimonsa kanssa Pohjois-Norjaan kveenien pariin perehtyäkseen heidän kieleensä ja elämänmuotoonsa.

Syrjä luetaan kirjailijana realismin tyylisuunnan edustajaksi. Hänen tekstilleen on tyypillistä myös luonnonromantiikka ja rehellinen itsetutkiskelu. Omina kirjallisina suosikkeinaan tai esikuvinaan Syrjä on maininnut muun muassa Aleksis Kiven, Pentti Haanpään, Timo K. Mukan ja Aksel Sandemosen.[2]

Juhani Syrjä on toiminut vapaana kirjailijana vuodesta 1977 lähtien. Kirjailijan työnsä ohella hän on mm. opettanut kirjoittamista Oriveden opistossa. Syrjä asuu nykyisin Merikarvialla Kasalan kylässä. Kirjailija Jaakko Syrjä sekä pilapiirtäjä Seppo Syrjä ovat Juhanin veljiä, eli hän on Eppu Normaalin muusikoiden Mikko, Martti ja Aku Syrjän sekä käsikirjoittaja Heikki Syrjän setä.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja palkintoehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. M. Soikkeli 2000.
  2. Kirjailijoita Satakunnassa

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]