Juditin kirja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Judit leikkaa Holoferneen pään irti (Caravaggio, n. 1598).
Judit ja Holofernes. Gustave Dorén piirros, 1866.

Juditin kirja on deuterokanonisiin kirjoihin eli Vanhan testamentin apokryfikirjoihin kuuluva kirja, joka on mukana Septuagintassa sekä katolisessa ja ortodoksisessa Raamatussa. Se ei kuulu juutalaiseen Raamattuun Tanakiin eikä protestanttisiin Raamattuihin.

Kirjassa kerrotaan, kuinka juutalainen leski Judit pelastaa kansansa, jonka vihollisarmeija yritti tuhota päällikkönsä Holoferneen johdolla. Rukoiltuaan Judit lähti neuvottelemaan Holoferneen kanssa, mutta samalla hän houkutteli tämän juomaan niin paljon viiniä, että menetti tajuntansa, jolloin Judit onnistui katkaisemaan tämän kaulan.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja on todennäköisesti kirjoitettu 100-luvulla eaa.[1] Se kehottaa juutalaisia pitäytymään Mooseksen lain noudattamisessa.

Monet tutkijat pitävät kirjaa nykyään epäluotettavana historiankuvauksena, koska sen katsotaan sisältävän useita anakronismeja.[1] Nebukadnessar mainitaan Assyrian kuninkaana,.[2] joka olisi hallinnut sen jälkeen, kun juutalaiset olivat palanneet Babylonin vankeudesta,[3] vaikka todellisuudessa Nebukadnessar oli juuri se Babylonian kuningas, joka pakotti juutalaiset muuttamaan.[4] Todennäköisesti sen kirjoittamiseen on osaltaan antanut aiheen seleukidien hallinto ja sen lopettanut makkabilaiskapina vähän ennen kirjan kirjoittamista.[1]

Merkitys ja vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaikka Juditin kirja on epähistoriallinen, sitä voidaan pitää historiallisena romaanina. Martti Luther ei pitänyt sitä Raamatun kaanoniin kuuluvana, mutta kylläkin ”hengellisenä, pyhänä satuna” ja arveli, että sen kirjoittaja oli tarkoituksella sijoittanut tarinaan aika- ja nimivirheitä, jotta lukija ymmärtäisi sen sellaiseksi. Hänen mukaansa Judit, jonka nimikin tarkoittaa juutalaista naista, merkitsee vertaus­kuvallisesti koko juutalais­kansaa. Lisäksi hän piti sitä Viisauden kirjan ajatuksia havainnollistavana näytelmäsovelluksena.[1]

Judit ja Holofernes on ollut suosittu aihe kuvataiteissa ja myös kirjallisuudessa. Tarinaan viittaa myös isä Hieronymus Zachris Topeliuksen romaanissa Välskärin kertomuksia yrittäessään saada Regina von Emmeritziä murhaamaan Kustaa II Aadolfin.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e ”Juditin kirja, johdanto”, Kuusi apokryfikirjaa, käännösehdotus, s. 53-55. Helsinki: Apokryfikirjojen käännöskomitea, Kirkkohallituksen monistamo, 2006. ISBN 951-789-136-9. Teoksen verkkoversio.
  2. ”Judit 1:1, Nebukadnessarin sota Arpaksadia vastaan”, Kuusi apokryfikirjaa, käännösehdotus, s. 56. Helsinki: Apokryfikirjojen käännöskomitea, Kirkkohallituksen monistamo, 2006. ISBN 951-789-136-9. Teoksen verkkoversio.
  3. ”Judit 17:19, Neuvottelu Holoferneksen leirissä”, Kuusi apokryfikirjaa, käännösehdotus, s. 65-66. Helsinki: Apokryfikirjojen käännöskomitea, Kirkkohallituksen monistamo, 2006. ISBN 951-789-136-9. Teoksen verkkoversio.
  4. Otavan iso Fokus, 1. osa (A-El), s. 307. Hakusana ”Baabelin vankeus”. Otava, 1973. ISBN 951-1-00273-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juditin kirja – apokryfikirjojen käännöskomitean käännösehdotus 2003
  • Finbible Apokryfikirjat 1642, 1776 ja 1938 erikseen ja rinnakkain sekä suomalaiset Raamatunkäännökset 1933/38, 1776, 1642 ja Se Wsi Testamentti 1548 ja Vanha Testamentti 1552, niiltä osin kuin se on käännetty.
  • Catholic Encyclopedia: Book of Judith (englanniksi)
Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.