Jorma Mattila (kuvataiteilija)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Jorma Mattila (30. marraskuuta 1913 Helsinki14. huhtikuuta 1997) oli suomalainen kuva­taiteilija. Mattila syntyi Helsingissä 30.11.1913. Mattilan isä oli Suursaaressa syntynyt kuva- ja valokuvataiteilija J.W. (Ville) Mattila. Suursaari oli taiteilijoiden suosima kesänveittokohde, ja myös Mattilan taiteilijaperhe vietti kesänsä siellä. Jorma Mattila harrasti piirtämistä aivan lapsesta saakka ja sai alkuopetuksen taiteilijaisältään sekä hänen taiteilijatovereiltaan. Myöhemmin hän oli useita vuosia Yrjö Verhon yksityisoppilaana akvarelli- ja öljy­väri­maalauksessa. Grafiikkaa hän opiskeli Erkki Hervon ja Viktor Kuuselan oppilaana.

Suursaaren menetyksen jälkeen Mattila ja hänen isänsä J.W. Mattila tekivät maalausmatkoja mm. Suomen ja Norjan Lappiin. He myös julkaisivat yhdessä valokuvakirjan Suursaaresta. Tämä kirja joutui sittemmin sensuurin alaiseksi.

Mattilan teoksia oli ensimmäisen kerran esillä näyttelyssä vuonna 1940 Ateneumissa järjestetyssä Pro Patria -näyttelyssä. Vuonna 1944 hänen teoksiaan oli esillä Galleria Hörhammerin nuorten näyttelyssä. Mattilan töitä nähtiin myös Kumlinin Taidesalongin Lapin Kuvaajien näyttelyssä mm. Eero Neli­markan teosten rinnalla. Hänen viimeisimpiä näyttelyitään oli Ikivihreät Galleria Otsossa 1997 sekä yksityisnäyttely Villa Valmogårdissa, Kauniaisissa 1997.

Mattila teki kaksi opintomatkaa Pariisiin, jonka jälkeen hän piti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Galerie Artekissa 1958. Lähes vuosittain pidettyjen yksityisnäyttelyiden lisäksi Mattilan teoksia on ollut mukana useissa ryhmänäyttelyissä mm. Helsingissä, Turussa Väinö Aaltosen museossa, Oulussa, Lappeen­rannassa ja Tukholmassa. Hänen maalauksiaan ja piirroksiaan ovat ostaneet mm. Kauniaisten kaupunki, Espoon kaupunki, Aktia- ja Merita –pankit, Tapiolan Lämpö, Amos Andersonin taidemuseo sekä lukuisat yksityiset keräilijät.

Pitkän taiteilijauransa aikana Jorma Mattila ehti perehtyä useisiin tyylisuuntiin. Nuoruusvuosin naturalististen öljy- ja akvarellimaalausten aiheina olivat pääasiassa maisemakuvaukset, Lapin luonto, Helsingin kaupunki ja satamat. Näistä Mattilan taiteen pääpaino siirtyi vuosikymmenien ajaksi abstraktiin taiteeseen. Hänen abstraktia taidettaan on luonnehdittu älylliseksi ja selkeälinjaiseksi. Tämän rinnalla hän teki myös tunteikkaampia miniatyyriakvarelleja. Itse hän luonnehti töitään värin, valon ja varjon leikiksi. 1960- ja 70 lukujen taitteessa Mattilan taiteellinen huomio oli grafiikassa, lähinnä abstraktia surrealistisin vivahtein. Viimeisinä vuosinaan Mattila palasi takaisin naturalistiseen ilmaisuun. Hänen akvarellinsa kuvasivat usein Espoon Nuuksion kansallispuiston sekä Espanjan Andalucian maisemia.

Jorma Mattila on tehnyt merkittävän työn taltioidessaan tussipiirustuksin Kauniaisten ja Espoon katoavaa huvilakulttuuria. Hän on tehnyt yli 200 piirrosta rakennuksista, joista monet on sittemmin purettu.[1] Näitä piirroksia on julkaistu Erkki Härön kirjassa Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema – Byggnadskulturen och kulturlandskapet i Esbo (1984) sekä Asuminen ennen ja nyt – Kauniaisten huvilakulttuuria (1988) toim. Larma T., Erävuori J., Palmgren K., Stenberg S., Vaenerberg H.

Taiteilija kuoli 14.4.1997. Hänen muistonäyttelynsä pidettiin saman vuoden lokakuussa Espoon kulttuuri­keskuksessa Tapiolassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]